Meri-Lapin lauantai tarjoaa kosolti livemusiikkia

10.8.2018
Kesä ei ole vielä ohi. Ei sinnepäinkään, sillä ulkoilmakonsertteja riittää yhä. Ja moneen makuun.

Kemissä lauantaina iltapäivällä Meripuiston laululavan seutu täyttynee kun Kemin Seudun Osuuspankin kesäkonsertti tärähtää käyntiin. Konsertin aloittaa klo 15 toiminnallinen lastenkonsertti Kanalomamatka ja klo 16.15 lavalle nousee Inga Söder orkestereineen.

Konsertilla OP Kemin Sutu juhlistaa 95 vuoden taivaltaan. Konserttien välissä on tauko, jolloin tuhannelle ensimmäiselle on tarjolla "sotkun munkki" ja kahvi tai mehu. Tarjoilun hoitaa Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys klo 15.30 alkaen. Paikalla konsertissa ovat myös OP:n lemmikit Henri ja Hanna Hippo.


Kaakamossa puolestaan vietetään kolmatta perinteistä Kaakamo Summer Meet -tapahtumaa, jossa Napakympin maisemissa tarjolla on livemusiikkia, hienoja autoja, moottorin pärinää, ruokaa ja pelejä. Alue avataan klo 14. Klo 15 lapsille on remminheittokisa ja 15.30 aikuisten kahden hengen joukkueille männänheittokisa. Iltapäivän aikana palkitaan myös kolme hienointa autoa ja testataan kuinka kauan Mazda käy kaasu pohjassa. Päiväosuuden musiikista vastaa klo 16.30 Medicine Men.

Tapahtuman klo 20 alkava iltaosuus on K18-tapahtuma. Ulkolavalla soittavat Blueshuffle klo 21 ja Stargate klo 22.30. Illan päätteeksi klo 00.15 sisälavan valtaa keminmaalainen omia biisejä soittava TimeKillers -yhtye, jonka tyylilaji liikkuu punkrockin ja perinteisen rockin välimaastossa.
Stargate on oululainen Jukka Nummen (laulu, rummut), Mauri Savolaisen (kitara) ja Petteri Gullstenin (basso) muodostama powermetal-covertrio, joka luukuttaa muun muassa Deep Purplen, Rainbown ja Whitesnaken biisejä.


Päivän kolmas ulkoilmakonsertti on tarjolla Kemin Urban Parkissa Mansikkanokalla. Puiston kesän päättäjäisbileissä lavalle nousevat klo 18 alkaen kokoonpanot Northern Oath, Frost Heave (klo 18.30), 13,5 (klo 19) ja Get In (klo 20). Kokonaisuus kantaa nimeä Urban Rock.

Joku Paikallinen Bändi puolestaan järjestää Kemin Ankkurissa viimeisen päälle spesiaalikeikan yhtyeen 20-vuotisen historian kunniaksi. Lavalle nousevat sekä Joku Paikallinen Duo että Joku Paikallinen Bändi alkuperäisessä kokoonpanossaan.


Perinteistä tanssimusiikkia tarjoavat lauantaiehtoon kunniaksi Duo Napakymppi Laren Baarissa Arpelassa, Heidi Pakarinen & Karavaani Keminmaan Pohjanrannassa ja Channel Four Suukosken Keitaalla Tervolan Koivussa. Kemin Vallitunsaaren Jokikeskuksessa terassitansseja vauhdittaa Birgit Ohra-aho ja Soundset.

Lisäksi Motelli Käpylä Keminmaassa järjestää samana iltana karaokeillan.

Yksi menovinkki Rovaniemellä lauantaina oleville. Juurimies Kepa Härkönen juhlii soololevynsä Spicy Tales & Spacey Tones julkkareita Hemingway´sin Sunny Afternoon Clubilla lauantaina  klo 15-18.
Härkösen lisäksi keikalla ovat mukana myös levyllä soittavat Pekka Gröhn (kosketinsoittimet) Daniel Hjerppe (rummut, percussio) ja Robban Hagnäs (basso).
- Luvassa on iltapäivä levyn mukaista meininkiä, eli surfmusaa Kuuban mausteilla, svengaavaa groove-bluesia ja elokuvamaisia sävyjäkin, Härkönen houkuttelee.


Ja tokihan Rovaniemelle voi lähteä myös Simerockin merkeissä. Lauantain päätähtiä ovat Apulanta, SANNI, Kaija Koo, Pikku G, Isac Elliot ja Reino Nordin. Tänään perjantaina lavalle kipuavat muiden muassa Haloo Helsinki!, JVG, Lauri Tähkä, Arttu Wiskari ja Evelina.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani soittaa minikeikan Kemin Suomalaisessa Kirjakaupassa klo 15 alkaen.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani soittaa minikeikan Kemin Suomalaisessa Kirjakaupassa perjantaina

Karavaanin matkassa -teoksen on kirjoittanut kemiläislähtöinen Tommi E. Virtanen. Kirjan kansi by Joel Melasniemi. Tommi E. Virtasen kuva: Timo Pyykkö.

Mukana on myös Karavaanin Matkassa -kirjan kirjoittanut Tommi E. Virtanen.

31.7.2018
Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani -yhtye pistää tulevana perjantaina 3.8. bileet pystyyn ja soittaa ainutlaatuisen akustisen minikeikan Kemin Suomalaisessa Kirjakaupassa klo 15 alkaen. Samalla yhtye signeeraa tuoretta Karavaanin matkassa -kirjaa yhdessä kirjan kirjoittaneen kemiläislähtöisen musiikkijournalisti Tommi E. Virtasen kanssa.

Karavaanin matkassa on matkapäiväkirja, joka seuraa kuvin ja tekstein Kaihon Karavaania satavuotiaassa Suomessa vuonna 2017. Keskiössä ovat Kilpeläisen tekstit, jotka puhuttelevat kuulijaa herkkyydellään ja rikkaalla kielellään. Kilpeläinen ei perinteisten rakkauslaulujen ohella pelkää kirjoittaa maahanmuutosta, häpeästä tai ihmissuhteiden kipupisteistä.


Matkakirjan kirjoittaja ja valokuvaaja Tommi E. Virtanen on kulkenut Karavaanin matkassa keskittyen kuvaamaan niin hurmoshetkiä keikoilta kuin hiljaisia hetkiä maantien varrelta tai majoituspaikoista. Kirjan punaisena lankana kulkevat Kilpeläisen lyriikat, joiden taustoja Kilpeläinen valottaa tarinoillaan.

Yhtyeessä on kuitenkin myös viisi muuta soittajaa, jotka saavat jokainen hetkensä kirjan sivuilla. Kuvitusta rikastuttavat Kilpeläisen bändikavereistaan ja keikkamaisemista tekemät karikatyyripiirustukset. Teoksen graafisesta ilmeestä vastaa Joel Melasniemi, joka on myös Kilpeläisen levynkansien suunnittelija.


Tommi E. Virtasen aiempiin töihin lukeutuvat mm. Jope Ruonansuun Aatteleppa ite! -elämäkerta (2006) sekä Aki ja Heli Palsanmäen elämään sukeltava Suomen Huutokauppakeisari – Keisarin vanhat aarteet (2017). Virtanen on kirjoittanut myös avoinen tositarinan suomalaisen katurockin periksiantamattomasta pioneerista Jimi Serosta (Mun tie, 2012) sekä teoksen Vapaa valitsemaan - tositarinoita raitistumisesta (2015) yhdessä  päihdeterapeuttien Piia Sumupuun ja Jussi Kinnusen kanssa.

Kirjoittamisen ohella Virtanen on ansioitunut myös tv-dokumenttien ohjaajana, viimeisimpänä elokuvana suomalaisten studiomuusikkojen historiaa valottava Tuhansien Raitojen Miehet (2017).

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani esiintyy samana iltana klo 22.10 alkaen myös Kemin Satama Open Air -festivaaleilla.

Jarkko Ahola on tällä hetkellä kiistatta yksi Suomen suosituimmista artisteista, joka varmasti vetää paljon fanejaan Kemin Satama Open Air -festivaaleille elokuussa.

Kemin Satama Open Airiin saapuva Jarkko Ahola julkaisi uuden sooloalbumin

Mä tuun sun luo -albumi sisältää komeaäänisen Aholan omia biisejä, jotka on tehty hänen suosikkiartistejaan kunnioittaen.

5.5.2018
Komeaääninen Jarkko Ahola julkaisi perjantaina Mä tuun sun luo -albumin, joka sisältää miehen omia biisejä, jotka on tehty hänen omia suosikkiartistejaan ja heidän kappaleitaan kunnioittaen. Albumia seuraa lyhyt klubikiertue sekä keikkoja kesäfestareilla. Soolourallaan tuplaplatinaa, platinaa ja kultaa myynyt Ahola on varmistanut esiintymisnesä myös Kemin Satama Open Air -festivaaleilla lauantaina 4. elokuuta.

- Levyn biisit ovat syntyneet tässä vuosien varrella ja olen jo pitkään odottanut mahdollisuutta julkaista ne albumikokonaisuutena. Levyltä on kuultavissa paljon minuun vaikuttaneita muusikoita. Tietoisia fiilistelyn kohteita ovat olleet ELO, Jeff Lynne, Roy Orbison, Queen, 50 ja 60 –luvuilla tunnetuksi tulleet popkappaleet, Ahola itse tuumii aikaansaannoksestaan.

- Seassa on varmasti myös monia sellaisia vaikutteita, mitä en edes tiedosta. Olen kuitenkin koittanut vapaasti tehdä niin kuin tuntuu hyvältä ja antaa oman kädenjäljen kuulua tuon vaikuttajajoukon ohella. Uskon, että tältä levyltä löytyy jotain kaikille kuulijoilleni. Mielestäni levystä tuli aika erilainen ja onnistunut kokonaisuus, Ahola arvioi.


Albumilla Aholan monipuolinen soundi pääseekin hyvin oikeuksiinsa levyn erilaisten biisien parissa, oli tyylilaji sitten enemmän rockiin, poppiin tai iskelmään kallellaan. Biisien melodisuus ja komeaäänisen Aholan taitava tulkinta sitoo kokonaisuuden yhtenäiseksi. Levy, jonka Ahola on itse tuottanut ja monin osin myös soittanut, on ollut miehen unelmissa jo pitkään.


Jarkko Ahola tuli tunnetuksi Teräsbetoni -yhtyeen laulajana. Hän oli myös yhtyeen basisti ja yksi kolmesta biisinkirjoittajista.. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Ave Maria – Joulun klassikot (2012) on myynyt tuplaplatinaa ja Suojelusenkeli – Joulun klassikot 2 (2014) platinaa. Rock-tenorin viimeisin albumi Romanssi (2016) debytoi heti ilmestyttyään virallisen listan kakkossijalla ja myi nopeasti kultaa. Viime vuoden lopulla Ahola konsertoi yhdessä Waltteri Torikan kanssa loppuunmyydyllä Hartwall Arenalla.

Ahola on ollut mukana myös Northern Kings ja Raskasta Joulua -projekteissa. Vuonna 2012 hänen omaa sukunimeään kantava AHOLA -yhtye julkaisi Stoneface -debyyttinsä. Kaksi vuotta myöhemmin se sai jatkoa Tug of War -albumilla. Vuoden 2015 keväällä Ahola osallistui MTV3:n Tähdet, Tähdet –ohjelmaan, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Elokuussa Ahola valloittaa Kemin Satama Open Air -festivaaleilla.


Mä tuun sun luo -albumin kappaleet:

Mä tuun sun luo
Kauas
Mahdollisuus
Nostalgiaa
Mennyt oot
Viimeinen askel
Kultaa hain, kultaa sain
Ikuista on rock’n‘roll
Tienhaara
Viimeiseen suudelmaan
Huono ihminen
Illan viimeinen

Fortissimo Kemin Chilloutin lavalla. Vasemmalla basisti Ville Haapaniemi, keskellä laulava rumpali Aku Varanka ja oikealla kitaristi Johannes Varanka.

Keikkoja joka viikonlopulle heinäkuun loppuun asti

Aku Varanka hoitaa rumpalin ja laulusolistin tehtävät esikuvansa Remun tapaan. (klikkaa kuvaa niin saat sen suuremmaksi.)

* Fortissimo plays Hurriganes –tribuuttibändi herättänyt jopa hysteriantynkääkin.

* Yleisö on ottanut bänditulokkaan hyvin vastaan. Bändin mielestä jopa pelottavan hyvin.

 

30.4.2018
Kolme nuorta miestä luukuttaa Hurriganesia kuin viimeistä päivää, hillittömällä tatsilla hikeä pelkäämättä. Combon nimi on Fortissimo plays Hurriganes. Vajaat pari vuotta koossa olleessa bändissä soittavat Aku Varanka, 23, rummut ja laulu, Johannes Varanka, 19, kitara ja Ville Haapaniemi, 21, basso ja taustalaulu. Lisäksi bändiin lukeutuu äänimies Severi Varanka.
Yhtye on ehtinyt kerätä mainetta tiukkana lavabändinä. Se myös näkyy keikkabuukkauksissa.
- Kesän kaikki viikonloput ollaan keikoilla. Käytännössä kaikki viikonloput, perjantait ja lauantait alkavat olla jo varattuja heinäkuun loppuun asti, trio kertoo.

Hyvin menee,
mutta menköön

Melko tuoreelle bändille moinen suksee on poikkeuksellista. Takana on vajaat 30 keikkaa, eli hyvä kello on pirissyt mainiosti eteenpäin. Tähän saakka yhtye on keikkaillut Oulun ja Rovaniemen välillä, nyt on tulossa keikkaa myös Koillismaalle ja Kokkolan suunnalle.
- Kesällä ohjelmassa on myös pari pientä festaria, Taivalkosken Riverrock ja Oulun juhannusfestari, Johannes toteaa.
- Ne tulevat olemaan varmasti hienoja tapahtumia ja niitä alkaa jo odottaa. Mukana on Pauli Hanhiniemeä ja Irinaa, eli suhteellisen kovia nimiä, jotka vetävät varmasti porukkaakin, Ville lisää.
Festarikeikkojen saaminen onkin ollut yksi bändin tavoitteista. Isommat festarit vielä tosin antavat odottaa itseään.
- Mutta nyt aletaan menemään kovaa vauhtia eteenpäin, kun saadaan vähän nimeä. Mutta helvetin hyvin on mennyt tähän saakka, Aku painottaa tyytyväisenä.
- Onhan se mahtavaa kun on reippaanlaisesti keikkaa ja aina se kotiolot voittaa, Ville virnistää.

Keikkailu on
soittamisen suola

Keikkailu on kolmikon mielestä nimenomaan soittamisen suola. Aikaa siihen toki menee, mutta se on myös sen väärtiä.
- Nuoresta lähtien ollaan kaikki tehty keikkahommia, niin tähän on tavallaan jo kasvanut, Johannes alleviivaa.
- Ja mikä se on keikkaillessa kun meillä on hyvä bändi ja hyvä porukkahenki. Jokainen antaa saman panoksen bändiin, Ville huomauttaa.
Bändin kokoonpano on kertaalleen muuttunut matkalla. Yhtyeen ensimmäinen versio ei ehtinyt keikkalavoille saakka.
- Kun Aku tuli messiin, niin alettiin touhuamaan tosissaan, Johannes valaisee.

Tapposetti, tunti
turpaan ja sillee

Mutta millä eväillä yhtye sitten porskuttaa. Mikä on bändin valttikortti sen lisäksi, että Hurriganesin musiikki ilmiselvästi kiinnostaa kansaa edelleen.
- Meidän bändin etuhan on se, että me ollaan nuoria. Enkä tiedä montaa meidän ikäistä, jotka soittaa tämmöistä ihan perusrockia eli Ganesia ja ränttätänttää.
Myös energinen lavameininki nousee esille.
- Reippaan tunteroisen setti aina vedetään. Tapposetti, tunti turpaan ja sillee. Enempää ei voi, eikä jaksa, nuorenakaan, Aku hekottaa.
- Eikä tosiaankaan säästellä hikeä, semmoisella draivilla vedetään, Ville painottaa.
Yleisö on siis ottanut yhtyeen tajuttoman hyvin vastaan, Akun mielestä pelottavankin hyvin.
- Onhan se hämmentävää, kun huonoa palautetta ei ole tullut yhtään. Ja se mikä on tullut, on ollut tosi mukavaa, Aku miettii.
- Mutta niin se vain ollut, että yleisö on tykännyt. Välillä ollut hysteriäntynkääkin, kuten Iin pikkufestareilla. Se oli aika yllättävää. Mietettiin, että mitä helvettiä täällä tapahtuu, Ville ja Aku selostavat.

Ensimmäinen oma biisi
syntyi ruokapöydässä

Ihan pelkkää Hurriganesia yhtyeen setti ei ole, mukana on myös vanhoja rokkiklassikoita raskaalla otteella soitettuna. Ja yksi oma biisi, Mama come home. Kolme-neljä omaa biisiä on lisäksi työstettävänä. Pakko kysyä, miten Mama come home syntyi.
- Hauskasti, kuten kaikki tuntuu tapahtuvan. Oltiin menossa keikalle. Kotona ruokapöydässä ennen lähtöä poristiin ja todettiin, että tehdäänpä biisi. Aku kirjoitti sanat äkkiä ja minä olin, että voisi mennä vaikka näin, Johannes kertoo.
- Ja pojat soitti sen minulle treenikämpällä. Sattumalta olin juuri kehittänyt yhden bassokuvion, joka lyötiin mukaan ja se oli siinä, Ville lisää.
- Nyt se on tosiaan setissä mukana. Ja jos kehua kestää, niin se on yksi menevimpiä biisejä meidän setissä, Aku innostuu.

”Niin paha krapula,
että äitiä tulee ikävä”

Akun mukaan biisin sanoitus kertoo siitä kun on niin kova krapula päällä että tulee äitiä ikävä. Niin paha, että pitää soittaa äitille.
- Ja niin siitä tehtiin vapaamuotoinen rokkibiisi, jota voi soittaa ja soittaa. Jos siltä tuntuu, ettei halua lopettaa vielä niin jatkaa vaan.
Yhtyeen on tarkoitus työstää jatkossa keikkailun ohessa työstään enemmänkin omaa materiaalia, jota jossain vaiheessa on tarkoitus myös levyttää.
- Lisäksi Mama come home –biisiin on ollut suunnitteilla tehdä musiikkivideo, Johannes hoksaa.
- Lisäksi yritämme rakentaa kontakteja, jotta päästäisimme isoille mestoille ja festareille, Ville tähdentää

Get Onin riffi herätyksenä
– styrkkarin kautta

Mutta mikä on saanut nuorukaiset innostumaan juuri Hurriganesista?
- Ollessani pikkupoika, ammattimuusikkona vuosikymmeniä työskennellyt isäni herätti minut sillä tavalla että käveli sängyn viereen, laittoi styrkkarin kitaraan kiinni ja soitti Get Onin riffin. Muistan miettineeni, että mikä tää homma on. Siitä sitten lähdin tutustumaan musiikkiin ja niinhän se sitten nappas kyytiin, Johannes hekottaa.
Johanneksen ja Akun isä siis tykkäsi Hurriganesista, vaikka soittikin itse humppaa ja muuta tanssimusiikkia.
- Minä taas olen ollut aina enemmän rock- ja metalliukko ollut aina. Isän kuunneltua Hurriganesia siitä on tullut itsellenikin vähän semmoinen nostalgiapläjäys, Aku mainitsee.
Eli kiinnostus Hurriganesia kohtaan on Markku –isän vika?
- Kyllä, isännän vika se on, mies sanoo ja räjähtää nauramaan.

Roadrunner soi
autotallissa tauotta

Villen innostus lähti liikkeelle kaverin kautta.
- Menin kerran kaverin tykö ja niiden autotalliin, jossa oli vanha vinyylisoitin, stereot ja Roadrunner -LP. Kaveri diggas sitä kovasti. Kun se pantiin soimaan ja ekat soinnut pärähti, olin samantien myyty. Parhaimmillaan Roadrunner soi yötä päivää.
- Ja onhan Ganes suomalaisille tullut jo äidinmaidossa. Jokainen suomalainen tietää mistä on kyse kun kuulee sanan Hurriganes, Aku lisää.

Vain Villellä osittainen
Hurriganes -livekokemus

Bändin kaikki jäsenet ovat sen ikäisiä, ettei heistä kukaan ole voinut nähnyt Hurriganesia legendaarisessa kokoonpanossaan livenä. Vain Remu Aaltonen on ollut mahdollista nähdä, Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen ovat molemmat kuolleet ennen kolmikon syntymää.
- Minä olen kerran nähnyt Remun livenä, viime joulukuussa Tornion Club Teatrialla Last Call –kiertueella. Pakko oli käydä katsomassa, kun lähelle kerran tuli. Oli se kova, eturivissä ollut Ville kertoo.
Aku ja Johannes tunnustuvat, että heillä on jäänyt Remunkin näkeminen väliin.
- Mutta muuten aiheeseen on kyllä perehdytty aivan helvetisti. Materiaalia on paljon, niin videoita kuin ja levyjäkin, veljekset alleviivaavat.
Ja varmaan onkin luontevaa, että yhtyeen ohjelmisto painottuu pitkälti Hurriganesin 70-luvun alkupuolen biiseihin, juuri niihin ensimmäisiin hitteihin.

Say Mama, Hot wheels
ja I will stay suosikit

Enkä tietenkään voi oll kysymättä kunkin Hurriganes-tuotannon suosikkibiisiä.
- Say Mama, Johannes toteaa yks´kantaan. Myös muilta vastaus tipahtaa nopeammin kuin kuuluisalta apteekin hyllyltä.
- Hot wheels, järkyttävän hyvää poljentoa ja meininkiä, Aku paukauttaa.
- I will stay, tietenkin, Ville kertoo. Valinta on hyvinkin luonnollinen, onhan se yksi Villen laulamista biiseistä keikkarepertoaarissa, miehen bravuuri suorastaan.
Se, että niin Fortissimossa kuin Hurriganesissakin rumpali laulaa, on lähinnä sattumaa, mutta toisaalta se vie keikkakokemuksen lähemmäksi autenttisuutta.
- Olin laulanut aiemmin ja kun tulin rumpaliksi tähän bändiin ja ryhdyttiin treenaamaan, laulupuoli tuli minulle ihan luontevasti. Ja sehän on toiminut ihan hyvin, Aku taustoittaa.
- Ei me oikeasti Akulle annettukaan muita vaihtoehtoja, kun tiedettiin, että se on helvetin kova laulamaan, Johannes virkkoo.
Villelle puolestaan Ganes –bändi jo sinänsä on unelmien täyttymys.
- Siitä saakka kun rupesin soittamaan, olen haaveillut siitä että saisi hyvän Ganes-bändin. Nyt meillä on se ja oon hyvin tyytyväinen, nuorukainen myhäilee.
Ville Haapaniemi on mukana myös toisessa bändissä, Keltaisessa Sukellusveneessä, joka nyt on jäänyt enemmän taustalle.
- Kyllä Sukellusvene edelleen toimii, mutta sen muut jäsenet ovat koulussa ja töissä, minkä vuoksi sen kanssa on aika vaikea mitään tehdä, mutta tilanteen mukaan mennään.

Yksi basisti ja kaksi
kansankynttilää

Ei Fortissimo trionkaan jäsenet pelkällä soittamisella elä. Ainakaan kaikki.
- Olen tällä hetkellä myös töissä opettajan sijaisena. Ja aloitan syksyllä kauppatieteiden opinnot, Johannes kertoo.
- Ja minä olen opettajaharjoittelussa englannin aineopettajana. Kolmatta vuotta opiskelen, isoveli Aku jatkaa.
Veljekset myöntävät auliisti, että opettajuudessa on kyse sukuviasta tai –rasitteesta.
- Kansankynttilöitä suvussa riittää, veljekset myöntävät.
Vast ´ikään armeijan käynyt Ville sen sijaan sanoo ”vain” soittavansa bassoa.
- Sillä elää ja hengittää. Lisäksi teen keikkaa, edustan bändiä ja rakantelen sen showta. Varmaan mä on jonkinlainen bändin general manager, paitsi että Johannes hoitaa keikkamyynnin.

Nimi kuvastaa mitä
ja miten soitetaan

Haastattelutuokion loppuun pitää vielä kysäistä kolmikolta, että tuleeko bändin nimi Hurriganesin yhdeksännen studioalbumi Fortissimon mukaan vai musiikkitermistä, jossa fortissimo tarkoittaa hyvin voimakasta.
- Vähän sekä että. Se on hyvä nimi, koska se kuvastaa sitä mitä me soitetaan ja miten me soitetaan, Ville Haapaniemi mainitsee, nappaa basson kainaloonsa ja lähtee marssimaan kohti lavaa, jonka edustalla yleisö jo odottaa malttamattomana.

Yhtyeen facebook-sivut löytyvät täältä: https://www.facebook.com/FortissimoRnR/

Uriah Heep kuvattuna viime marraskuussa. Kuva: Richard Stow.

Uriah Heep ja The Zombies joulukuussa Ouluun

Zombiesin Colin Blunstone ja Rod Argent. Kuva: Jacob Blickenstaff


2.3.2018
Rockmusiikin eittämättömiin jättiläisiin lukeutuva Uriah Heep saapuu kolmen konsertin kiertueelle maahamme loppuvuonna. Mukana kiertueella on myös toinen brittilegenda, The Zombies. Yhtyeeet nähdään Helsingin Kulttuuritalolla 29. marraskuuta, Seinäjoki Areenalla 30.11. ja Oulun Areenalla 1. joulukuuta.

Usein aiemminkin Oulussa käynyt Uriah Heep jatkaa vahvaa menoaan vuosi vuoden jälkeen väsymättömänä. Yhtye viimeistelee parhaillaan uusinta levyään, Living the Dream, joka on jo kokoonpanon 25. studioalbumi.
– Olemme ylpeitä historiastamme, mutta samaan aikaan on tärkeää tuottaa myös uutta materiaalia, toteaa Uriah Heepin perustaja, kitaristi Mick Box.
– Kaikki musiikkimme on aina kuitenkin totuttua Heep-tyyliä. Meillä on yhä vuosien jälkeen sama intohimo ja energia kaikkeen mitä teemme, Box jatkaa.
Uriah Heep perustettiin vuonna 1969, ja sen tunnetuimpia kappaleita ovat Gypsy, Easy Livin', July Morning, Look At Yourself, Stealin ja Lady in Black. Yhtyeen levyjä on myyty yli 45 miljoonaa kappaletta.


The Zombies perustettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa johtohahmoinaan Rod Argent ja Colin Blunstone. Yhtye valloitti USA:n ja Britannin listat hiteillään She's Not There, Tell Her No ja Time of the Season.
Vuonna 2017 neljä vielä elossa olevaa alkuperäisjäsentä (Colin Blunstone, Rod Argent, Chris White ja Hugh Grundy) yhdistivät voimansa Pohjois-Amerikan kiertueelle. Nyt The Zombies saapuu myös Suomeen kaikkien ihailijoidensa iloksi Colin Blunstonen ja Rod Argentin johtamina mukanaan kitaristi Tom Toomey, basisti Jim Rodford ja rumpali Steve Rodford.

Uriah Heep ja The Zombies Helsingin Kulttuuritalossa 29. marraskuuta kello 19.00 sekä Seinäjoki Areenassa 30.11. ja Oulun Areenassa 1. joulukuuta kello 20.00. Liput maksavat alkaen 49,50 euroa, ja niiden myynti on jo alkanut Menolipussa ja Ticketmasterissa.

Tomi Paldanius vierailee Kemissä torstaina. Classic Hits Fingerstyle Guitar -konsertti on Kemin Kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa klo 19 alkaen.

Kymmenien miljoonien katselukertojen mies Kemissä

*Fingerstylekitaristi Tomi Paldanius soittaa kulttuurikeskuksessa tunnettuja hittejä.

* Samaan aikaan Django Bates lataa Torniossa Beatles -musiikkia Norrbotten Big Bandin tukemana.


24.10.2017
Miltä kuulostavat muun muassa kappaleet Livin' On A Prayer, Hotel California, Nothing Else Matters , Bohemian Rhapsody ja Stairway to Heaven akustisella soolokitaralla fingerstyle-tyylillä soitettuna?

Se on mahdollista selvittää torstaina, kun fingerstylekitaristi Tomi Paldanius esiintyy Kemin Kultuurikeskuksessa. Hän soittaa kappaleiden melodiat, soinnut, bassolinjat ja jopa kitarasoolot samanaikaisesti.

Paldanius on sovittanut soittamansa kappaleet soolokitaralle itse. Paldaniuksen sovittamat hitit ovat sosiaalisessa mediassa saavuttaneet kymmeniä miljoonia katselukertoja eri kitaristien soittamina.


Vuonna 2005 Youtubeen ladattu Bon Jovin Livin' On A Prayer sovitus on yksi Youtuben ensimmäisiä suosittuja kitarakappaleita. Se valittiin "best of youtube" artikkeliin Total Guitar -lehdessä. Sovituksen innoittamana kitaransoittajat ympäri maailmaa alkoivat soittamaan Tomin sovituksia. Yksi heistä on korealainen Sungha Jung, joka nousi tuntemattomuudesta Youtuben yhdeksi kirkkaimmista tähdistä.

Uudestakaupungista kotoisin oleva, mutta vuosia vakinaisesti Thaimaassa asunut Paldanius on valmistunut klassisen kitaransoiton opettajaksi Turun taideakatemiasta 2003. Hänen kitaransoiton opettajiaan ovat olleet Risto Vuorinen, Timo Korhonen ja Ismo Eskelinen. Paldaniuksen kiinnostus fingerstyle -kitaransoittoon alkoi australialaisen kitaravirtuoosin, Tommy Emmanuelin innoittamana.


Torstaina Kemissä koettava konsertti on osa Paldaniuksen laajaa Classic Hits Fingerstyle Guitar -kiertuetta, joka on samalla miehen ensilevyn julkaisukiertue. 26 esiintymistä käsittävä rundi käynnistyi 17. lokakuuta Mikkelistä ja päättyy 5.11. Seinäjoelle.

Tomi Paldanius Kemin kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa to 26.10 klo 19.00-20.30. Liput ennakkovarauksella 10 € (ei edellytä ennakkomaksua), tai ovelta 13 € (vain käteisellä). Ennakkovarauksen voi tehdä osoitteessa www.tomipaldanius.com


Beatlesia jazzversioina Torniossa

Torstaina Meri-Lapissa on tarjolla toinenkin erityisluontoinen populaarimusiikin konsertti. Niinikään kello 19 alkaen brittiläinen Django Bates soittaa yhdessä Norrbotten Big Bandin kanssa musiikkia The Beatlesin Sgt. Peppers Lonely Hearts Club Band -albumilta jazz-näkökulmasta.

Konserttiesittelyn löydät täältä: http://www.rokkineuvos.fi/430813584

Konsertti alkaa Tornion Musiikkitalolla klo 19. Liput 15 € (perus), 10 € (eläkeläiset), opiskelijat vapaa pääsy. Vain käteisellä.

Kuolema ei armahda rokkareitakaan

Tom Pettyn ohella tänä vuonna on ajasta iäisyyteen siirtynyt suuri joukko muusikoita.

4.10.2017
Rockmaailma suree maanantaina 2. lokakuuta sydänkohtaukseen kuollutta arvostettua yhdysvaltalaista rockmuusikko Tom Pettyä. 66-vuotiaana menehtynyt Thomas Earl ”Tom” Petty aloitti levytysuransa vuonna 1976 Tom Petty & the Heartbreakers -yhtyeessä, ja hän kuului myös Traveling Wilburys -yhtyeeseen.

Hänelle myönnettiin kaksi Grammy-palkintoa. Grammy-ehdokkaana hän oli peräti 16 kertaa. Petty sai vuonna 1999 tähden Hollywood Walk of Famelle ja vuonna 2002 Tom Petty & the Heartbreakers pääsi Rock and Roll Hall of Fameen.

Tom Pettyn uran ensimmäinen albumi Tom Petty & the Heartbreakers ilmestyi vuonna 1976 ja viimeisin Hypnotic Eye vuonna 2014. Kaikkiaan mies ehti levyttää 21 albumia.

Suuren yleisön ohella myös muut muusikot arvostivat Pettyä ja nimekkäitä yhteistyökumppaneita riitti. Heidän joukkoonsa lukeutuvat muun muassa Stevie Nicks, Dave Stewartin, Jeff Lynne ja Bob Dylan. Hänen yhtyessään soitti muun muassa sittemmin Nirvanasta ja Foo Fighters –yhtyeestä tuttu rumpali Dave Grohl.

Tom Pettyn ohella musiikkimaailma on tänäkin vuonna saanut luopua monesta, enemmän ja vähemmän tunnetusta muusikosta.

Vuonna 2017 kuolleita muusikoita

8.1. Peter Sarstedt, englantilainen laulaja-lauluntekijä.
22.1. Jaki Liebezeit, saksalainen rumpali (Can-yhtye).
22.1 Pete Overend Watts, englantilainen basisti, Mott the Hoople -yhtyeen perustajajäsen.
24.1. Claude Hudson "Butch" Trucks. Amerikkalainen rumpali, Allman Brothers Bandin perustajajäsen.
28.1 Geoff Nicholls, englantilainen muusikko, Black Sabbathin kosketinsoittaja.
31.1. Deke Leonard, walesiläisen Man-yhtyeen kitaristi.
31.1. John Wetton, brittiläinen basisti, laulaja ja kitaristi (Asia, Uriah Heep, Roxy Music, King Crimson).
12.2. Al Jarreau, yhdysvaltalainen laulaja, seitsenkertainen Grammy-voittaja.
17.2. Peter Skellern, englantilainen laulaja-lauluntekijä ja pianisti.
19.2 Jorma Hovi, laulaja.
9.3. Barbara Helsingius, suomenruotsalainen folklaulaja ja lauluntekijä.
16.3. James Cotton, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja huuliharpisti.
17.3. Reijo Frank, työväen- ja folklaulaja.
18.3. Chuck Berry, yhdysvaltalainen kitaristi, laulaja ja lauluntekijä.
11.4 John Warren Geils, yhdysvaltalainen kitaristi, J. Geils Bandin perustaja.
12.4. Mika Vainio, syntetisaattorimuusikko.
15.4. Sylvia Moy, yhdysvaltalainen lauluntekijä.
16.4. Allan Holdsworth, brittiläinen jazzkitaristi ja säveltäjä.
22.4. Pekka Myllykoski, suomalainen laulaja ja sanoittaja, Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen laulusolisti.
1.5. Erkki Kurenniemi, suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri.
9.5 Michael Parks, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja.
17.5. Chris Cornell, yhdysvaltalainen laulaja (Soundgarden, Audioslave).
19.5 Jouni Helminen (DJ Jokke), suomalainen DJ.
27.5. Gregg Allman, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja, -kosketinsoittaja, -kitaristi ja -lauluntekijä, Allman Brothers Band.
29.5. Helka Hynninen, laulaja ja sanoittaja.
19.6. Annikki Tähti, iskelmälaulaja.
20.6. Albert Johnson (Prodigy), yhdysvaltalainen rap-artisti.
16.7. Jussi Karttunen, muusikko, ELF –yhtyeen kitaristi, Joensuun Popmuusikot ry:n ja Ilosaarirockin aktiivi.
16.7. David Zablidowsky, yhdysvaltainen Adrenaline Mob -yhtyeen basisti.
20.7. Chester Bennington, yhdysvaltalainen laulaja, Linkin Park -yhtyeen laulaja.
20.7. Andrea Jürgens, saksalainen iskelmälaulaja.
1.8. Goldy McJohn, kanadalainen kosketinsoittaja (The Sparrows, Steppenwolf).
8.8. Glen Campbell, yhdysvaltalainen country- ja popmuusikko, Grammy-voittaja.
21.8. Seija Simola, iskelmälaulaja.
8.9. Troy Gentry, yhdysvaltalainen countrymuusikko.
8.9. Don Williams, yhdysvaltalainen countrymuusikko.
13.9. Grant Hart, yhdysvaltalainen rockmuusikko, Hüsker Dü -yhtyeen rumpali ja lauluntekijä.
14.9. Aleksi Tervo, kotimaisen deat/black -metal yhtye Coprolithin rumpali.
23.9. Charles Bradley, yhdysvaltalainen soul-artisti.
2.10. Tom Petty, yhdysvaltalainen rockmuusikko

Lavalla Eveliina Halme ja Men In Black -orkesteri. Kuva: Kemin Taideyhdistys.

Hannele Kauppinen sävellyskilpailun voittoon Kemissä

Kemin Taideyhdistyksen järjestämässä kilpailussa oli mukana kaikkiaan 23 sävellystä.

 

29.9.2017
Hannele ”Taiska” Kauppinen voitti Kemin Taideyhdistys ry:n järjestämän kevyen musiikin sävellyskilpailun säveltämällään ja sanoittamallaan kappaleella Taksilapsi. Kilpailu järjestettiin viime keskiviikkona ravintola Chilloutissa Kemissä.

Toiseksi sijoittui Päivi Pulkkinen säveltämällään ja Seppo Gullstenin sanoittamalla laululla Yhteenkasvaneet. Kolmannen sijan vei Eemeli Pehkosen ja Elias Kauppisen kappale Varjosta valoon. Yleisöäänestyksen suosikki oli Heidi Ylitalon säveltämä ja Elsa Partalan sanoittama Kylmä uni.

Klassisessa musiikin kilpailussa palkittiin Pasi Porttikivi teoksesta Theme and Variations.

Finaalin tuomareina olivat Timo Kakko, Matti Adolfsen, Helena Laakso ja EJ Posti puheenjohtajana. Mukana alkukarsinnoissa oli myös Ville Mankkinen.


Tuomariston
mukaan Hannele Kauppisen Taksilapsi on kantaaottava ja tärkeän ajankohtainen.
- Sävellys on täynnä hyviä koukkuja. Reipas ja hyvä biisi vei mukanaan, valintaperusteissa todettiin lisäksi.

Päivi Pulkkisen ja Seppo Gullstenin kappaleessa oli tuomariston mukaan monitasoinen teksti ja hyvä tarina. Lisäksi laulun musiikillinen kokonaisuus kehittyi mukavasti ja tasapainoisesti.
Tuomariston näkemyksen mukaan Eemeli Pehkosen ja Elias Kauppisen Varjoista valoon on musiikkia tältä vuosituhannelta. Erityisesti melodian käsittelyä pidettiin mukaansa tempaavana.

Pasi Porttikiven Theme and Variations -teoksessa tuomarien mukaan sointukulut etsivät toisiaan kuin palapelin palat mielenkiintoisella tavalla.

- Teoksen teema ja muunnelmat ovat sävellysmuotona perinteistä klassista. Muunnelmia on yksitoista. Lähtökohtana teema on Sostakovits-tyyppinen, hieman romantiikan aikakautta modernimpi, tuomaristo totesi.


Kaikkiaan populaarimusiikkikilpailuun tuli 23 sävellystä, joista tuomaristot valitsivat jatkoon seitsemän. Valintatilanteessa tuomariston jäsenillä ei ollut tiedossa, kenen tekemiä sävellykset olivat, vaan valinnat tehtiin äänitteiden pohjalta. Sävellyskilpailun bändinä esiintyi Men in Black. Solisteina lauloivat Mikko Koivulehto ja Eveliina Halme.

Palkittujen lisäksi finaalissa olivat mukana Erkki Huru kappaleella Lumous, Pentti Korpela kappaleella Rantakaukalot ja Kari Kuijalan laulu Kiertokulku elämän.

Kilpailun – jonka tavoitteena on lisätä merilappilaisen musiikin arvostusta - yhteistyökumppaneina toimivat Meri-Lapin musiikkiopisto, Kemin kaupunginorkesteri ja Pop &Jazzkonservatorio Lappia.


Palkinnot
jaetaan Kemin Taideyhdistyksen pääjuhlassa Kemin Pirtillä lauantaina 30.9. kello 16 alkavassa tilaisuudessa, missä kuullaan myös palkitut esitykset heidän itsensä esittäminä. Palkintosumma on yhteensä tuhat euroa.

Vuonna 1947 perustetun Kemin Taideyhdistyksen keskeisenä tehtävänä on osallistua kulttuuritapahtumien järjestämiseen Kemissä sekä järjestää jäsenille yhteisiä vierailuja muiden paikkakuntien tapahtumiin. Kyseessä on voittoa tavoittelematon järjestö.

Ota tai jätä - The Grammers tulee lujaa uutuussinglellään

21.9.2017
Nyt on luvassa kovaa settiä. Classic rockin pohjoinen lipunkantaja The Grammers julkaisee kuun lopussa seitsemännen albuminsa Dream in a Minor Key. Maistiaisiksi yhtye tarjoilee komeasti kajahtavan AOR-henkisen singlen Take It Or Leave It sekä hienon ja hauskan down south -pontikkavideon.

Yhtye toivoo saatesanoissan, että palauttakoon häpeilemättömän koukuttava single uskosi rock 'n' rolliin. Kohauttavista videoistaan tunnetun yhtyeen uutukaisella keitetään pontikkaa ja ryvetään rämeessä samalla kun raaka ja rehellinen aikuisrock raikaa ja Budweiser virtaa. Naisosuuksista singlellä ja levyllä vastaa mm. Dave Lindholmin, Ken Hensleyn ja Erja Lyytisen bändeistä tutuksi tullut, suomen arvostetuimpiin blues- ja rocklaulajiin kuuluva Maria Hänninen.


Perinteiseen tyyliin analoginauhalle live-pohjaisesti äänitetty albumi sulkee albumitrilogian edeltäjiensä Electra Magic- ja Journey -albumeiden jäljiltä ja soi yhä vahvemmin AOR-hengessä.
- Dream in a Minor Key on kovin eurooppalainen AOR-levy kautta aikojen, bändi hehkuttaa tuotostaan.


Seitsenhenkiseksi kasvaneen bändin soundi rakentuu edelleen tanakasti bändin tutuille vahvuuksille. Tiukka ja orgaaninen bändisoitto luo mestarillisen pohjan vokalisti Hannu Vainionpään voimakkaalle ja yhä monimuotoisemmalle rock-tulkinnalle. The Grammersiin miehistöön lukeutuu myös kemiläislähtöinen kosketinsoittaja Tuomo Pfaler.

Vuonna 2002 Rockin Suomen mestaruuden voittanut yhtye on aiemmin julkaissut albumit The Grammers (2002), Money & Glory (2004), Only Hard is Hard Enough (2008), Mk III (2009), Electra Magic (2011) ja Journey (2015).

The Grammersin tulevat keikat:

29.9. Apollo, Turku
13.10. Loose, Helsinki
14.10. Hämeenportti, Somero
19.10. Henry`s Pub, Kuopio
20.10. TBA
21.10. TBA
27.10. Rock House Kulma, Kajaani
28.10. Graceville, Iisalmi
1.12. Dog`s home, Tampere
9.12. St Ranta, Säkylä
16.12. Bar 15, Seinäjoki

Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä -yhtyeen nelosalbumilla Merisavua Valassaarilla vahvaa merilappilaisosaamista

8.9.2017
Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä -yhtyeen vielä syyskuun aikana ilmestyvä neljäs albumi Merisavua Valassaarilla on tehty Kemissä Kime Klemettisen Greatsounds -studiolla. Levyltä on julkaistu hieno avausraita Pakolaisen laulu, jonka komean piirrosmusavideon voit tsekata yläpuolelta.

Levyn äänityksestä ja miksauksesta vastannut Klemettinen on albumilla muutenkin isossa roolissa. Mies soittaa levyn jokaisella kymmenellä biisillä instrumentteinaan kitara, sähkökitara, koskettimet ja toimii myös taustalaulajana.
- Loistavaa työtä, Kime, yhtye kiittelee Facebook -päivityksessään.

Kimen lisäksi levyllä on muutenkin vahva merilappilaisedustus. Kari Hautalampi soittaa koskettimia seitsemässä biisissä, Taru Kaartinen on taustalaulajana kahdeksassa kappaleessa ja Arto Kiimalainen soittaa haitaria kahdessa biisissä. Koko nelikko on mukana nyt julkaistussa Pakolaisen laulu -kappaleella. Lisäväriä albumille tuo Emma-palkittu Sakari Kukko, jonka huilun ja saksofonin soittoa on viidellä kappaleella.


Toki Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä -yhtyeellä on aina ollut luontainen merilappilainen yhteys, onhan bändin kantaviin voimiin lukeutuva Pentti Laitinen (laulu, kitarat, huuliharppu) Torniosta. Tuoreella levyllä vaikuttavat lisäksi Lauri Astala (basso), Jouko Kovanen (rummut), Kyösti Kattilaskoski (laulu), sekä Markku Lonkila, joka on sanoittanut levyn kappaleista puolet yksin ja puolet yhdessä Pentti Laitisen kanssa. Kaksikko on toiminut myös albumin tuottajana.

Avausraidan lisäksi levyltä löytyvät kappaleet Korinttolaiskirje, Älä mee, älä tuu, Sagrada Familia, Genesis, Kevät tulee, turpa kiinni, Katupartiolaisen laulu, Minun naiseni sekä Tjuk!.

Myös yhtyeen edellinen, vuonna 2014 ilmestynyt Nahkiaisen tiedot puuttuvat -albumi äänitettiin, miksattiin ja masteroitiin  Greatsounds -studiolla.

Senkin levyn soittajien joukossa olivat mukana Taru Kaartinen, Kime Klemettinen, Kari Hautalampi sekä Tuomo Jakku ja Pasi Hautalampi. Yhdellä levyn kappaleella vieraili myös Terveet Kädet -yhtyeen ex-rumpali Petri Rankka.


Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä -yhtye perustettiin vuonna 1979. Seuraavana vuonna bändi julkaisi Pearl Harbour -singlen, joka oli yksi vuoden 1980 kesähiteistä Suomessa. Vuonna 1981 yhtye julkaisi debyyttialbuminsa Alavilla mailla hallan vaaraa. Opiskelijoista koostunut yhtye hajosi, kun sen jäsenet päätyivät töihin eri puolille Suomea.

Alavilla mailla hallan vaaraa -albumin kappaleista Pearl Harbourin lisäksi elämään on jäänyt biisi Konttorikantri, josta Jussi Raittinen teki version nimellä Samassa veneessä.

Pentti Laitinen kokosi yhtyeen uudestaan vuonna 2013 ja julkaisi paluunsa jälkeen ensimmäisenä Lotta ja hai -kappaleen, josta tehtiin lisäksi South Park -vaikutteinen videoanimaatio. Nahkiaisen tiedot puuttuvat -albumi ilmestyi 34 vuotta edellisestä albumista, mikä on yksi pisimmistä levytystauoista Suomessa.

Yhtyeen vuonna 2015 ilmestynyt Yöllä tuuli yltyy -albumi julkaistiin Mesenaatti -joukkorahoituksen turvin.

Yksi kitara taistelee tuhatta syntikkaa vastaan

Ladies and gentlemen, this is The God Botherers.

Riku Rousun uusin bändiviritelmä on rietas electro-rockryhmittymä The God Botherers.

19.6.2017
Torniolaislähtöinen muusikko Riku Rousu on tunnettu nopeista käänteistään bändiensä kanssa. Miehen uusin viritelmä The Botherers ei tee tästä poikkeusta. Alkuvuodesta debyyttialbuminsa The 1st Shards julkaissut yhtye on saanut jo partyhirviösisarpuolen, joka on nimeltään The God Botherers.

Ahkerana keikkailijana tunnetulla Rousulla ei tälläkään kertaa mennyt sormi suuhun rumpalin ilmoitettua, ettei eräs suunniteltu keikkapäivä passaakkaan hänelle. Yhtyeen vahvasti konemusataustainen äänimies Joona "LoFi" Hiltunen riensi apuun ja The God Botherers olikin jo kasassa.
- Eli koossa on rietas electro-rockryhmittymä, jossa yksi kitara taistelee tuhatta syntikkaa vastaan likaisessa rinnakkaistodellisuudessa, nykyään etunimeä Roku totteleva Rousu kuvailee tiedotteessaan.

Vasta noin kuukauden kasassa ollut erikoisryhmä on ehtinyt jo julkaista huuruisen live-videon kappaleestaan Video games & Heroin.
- Biisi kertoo nuoren miehen mielenmaailmasta, kokeilunhalusta ja tulevaisuudensuunnitelmista, siitä, ettei ihan kaikkea tarvitse saada ihan heti, vaan esimerkiksi videopelit ja heroiini on aivan ok säästää eläkepäiville, Rousu luonnehtii.

The God Botherersin muodostavat taiteilijat Roku Rousu, Lofi Hiltunen ja Junzku Vainaa. Ensikeikka oli ohjelmassa lauantaina 3.6. Oulun Bingolla. Seuraava keikka on Tampereen UG juhannuksessa.

Mystistä oululaista krautalankaa

The Botherers puolestaan tunnettiin aiemmin nimellä Sweat Shop Boys. Muun muassa Moses Hazy-, Ruotomieli- ja Villi Huhu-yhtyeistä tuttujen naamojen, yhden EP:n Sweat Shop Boys-nimen alla julkaissut rumpu-kitara-farfisa-trio kyllästyi vitsiin ja päätti vaihtaa nimensä 2-vuotissynttäreiden ja debyytti-albumin julkaisun alla. The First Shards -albumi ilmestyi 3. maaliskuuta.

Rousun mukaan The Botherers sijoittaa itsensä mystisen oululaisen krautalanka-genren väliotsikoiden siimekseen ja jonnekin löyhien rivien varjoihin.
- Eli heitämme uhmaikäisen elkein kaleidoskooppimme autotallin seinään ja poimimme paljain käsin terävimmät sirpaleet onnea tuottamaan, Rousu sanailee.

Rousun mukaan The First Shards on nimensä mukaisesti sirpaleinen kokoelma nuoren yhtyeen monipuolista an(gs)tia, joka hakee paikkaansa tämän maailman stereokuvassa.
- Toisen korvaan rikkonaiselta, toiselle taas monipuoliselta kuulostava kokonaisuus poukkoilee teini-ikäisen innolla asiasta toiseen samalla haistattaen pitkät ajan mukaiselle homogeeniselle "jos joskus mennään metsään niin sitten nautitaan luonnosta"  -ilmaisulle.

The Botherers on Roku Rousu (kitara, laulu), Laser Junnila (farfisa, syntetisaattorit), Mäsa Yardse (Rummut, lap steel, laulu) sekä Joona Hiltunen (livemiksaus, syntetisaattorit).