Jon Sebastian Säkkinen ei lauantaina laula korkealta ja kovaa, kuten on totuttu, vaan tunteella, kun mies ottaa haltuun nipun Kirkan tunnetuimpia lauluja.

Jon Sebastian Säkkisen Silta yli synkän virran -tribuutti johdattaa kuulijan Kirkan musiikin maailman

Lauantaina Kemin Ankkuri täyttyy Kirkan faneista ja vie heidät hetkeksi takaisin nuoruutensa musiikkiin.

18.10.2017
Siitä kun Kirka Babitzin poistui keskuudestamme tuonpuoleiseen tuli tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi jo kymmenen vuotta. Kirkan musiikki kuitenkin elää vahvana edelleen. Ja todennäköisesti pitkään tästä eteenkinpäin. Niin vahva oli pitkän uran tehneen miehen vaikutus suomalaisessa populaarimusiikissa.

Siksi onkin erityisen hienoa, että kemiläinen muusikko ja laulaja Jon Sebastian Säkkinen on tarttunut Kirkan musiikkin ja loihtinut muusikkoystävineen Kirkan tribuuttikonsertin, joka koetaan tulevana lauantaina Kemin Ankkurissa. Silta yli synkän virran -konsertti on saanut nimekseen Kirkan yhden tunnetuimman biisin mukaan.

- Konsertin nimellä on myös henkilökohtainen merkitys, sillä itselläni on ollut hankala jakso elämässä, josta olen päässyt yli, tavallaan siis astunut kuohuvan virran yli sen vehreämmälle, paremmalle puolelle, Säkkinen huomauttaa.
- Konsertti tulee siis hyvään saumaan ja sitä on ollut mukava tehdä. Haluan sen myötä tuoda iloa ja rakkautta niin itselleni kuin yleisöllekin, Säkkinen jatkaa.

Säkkinen kertoo haluavansa kumppaneineen tarjota yleisölle illan, jonka aikana voi vähäksi aikaa unohtaa arkiset murheet - joita jokaisella on - ja hypätä hyvän ja nostalgisen musiikin vietäväksi.
- Uskoisin, että samalla moni pääsee hetkeksi takaisin omaan nuoruuteensa ja musiikkiin, jota on nuorena kuunnellut.

Säkkinen otaksuu, että Ankkurin saliin saapuu myös Kirka-faneja. Sitä hän pitää toivottavana, mutta samalla se luo hiukan paineita hänelle ja bändille.
- On ollut hauska huomata että kun tieto tulevasta konsertista on lähtenyt leviämään, ihmiset ovat tulleen minulle puhumaan Kirka-muistoistaan. On siis paineita, että kaikki menee hyvin, mutta kuitenkin olen enemmänkin innoissani, että pääsen laulamaan Kirkan biisejä toivottavasti salintäyteisen yleisön eteen.

Moista keikkaa voisi kuvitella jännittävän paljonkin, sillä onhan kyse suomalaisille rakkaasta artistista ja rakkaista biiseistä.
- En kuitenkaan hirveästi stressaa, luotan siihen että vedän biisit hyvin. Treeneissä on ollut hyvä meininki. Toki jännittää, mutta vain sopivasti.


Biisivalikoimaa Säkkinen ei etukäteen halua kokonaan paljastaa, mutta muutaman hän suostuu kertomaan julki.
- On tietysti biisejä, joita ei voinut olla valitsematta, vaikka olihan niitä hankala valita. Jouduttiin aika rankalla kädellä jättämään pois monta biisiä, jotka oltaisiin haluttu vetää, mutta ilman sitä keikka olisi venynyt ylipitkäksi. Alunperin listalla oli 30 biisiä, joista settiin tulee puolet.

Mukana ovat muun muassa Hetki lyö, Leijat, Varrella virran, Kirkan rock-kauden keikkahuipentuma Born to be wild sekä tietysti nimibiisi, alunperin Simon & Garfunkel -duon esittämän Bridge over troubled water -biisin suomennos vuodelta 1970.
- Keikan biisit ovat pääosin hyvin tunnettuja, ja etupäässä käännösbiisejä. Ja ehdottomasti keikalla saa laulaa mukana, Säkkinen houkuttelee.

Maagista vetovoimaa säteilleen Kirkan musiikkiurallahan oli kaksi puolta, rock ja toisaalta iskelmä. Yksi miehen kaikkiaan 34 albumistakin oli nimeltään Kaksi puolta, joka ilmestyi vuonna 1977.
- Molemmat puolet tulevat konsertissa esiin, Säkkinen lupaa. Hän toivoo, että pystyy antamaan jokaiselle biisille laulajana jotain. Mukana on sopivasti myös omaa maustetta, kuten asiaan kuuluu.

 

Säkkinen painottaa haluavansa jatkossakin päästä laulamaan erilaisia tyylejä ja lauluja, kehittymään sitä kautta laulajana.
- Siis muutakin kuin korkealta ja kovaa, "Lepakkomiehenäkin" ravintolatyöntekijän siviilityönsä vuoksi tunnettu Säkkinen alleviivaa.

Ajatus Kirkan tribuuttikonsertista alkoi pyörimään Säkkisen päänupissa vuosi sitten ja viime keväänä hän ryhtyi kokoamaan bändiä, josta muodostuikin yksi variaatio Kemin muusikoiden allstars -kokoonpanosta. Säkkinen hoitaa siis laulupuolen, kitarassa on Elias Kauppinen, koskettimissa Kari Hautalampi, bassossa Mikko Raappana, rummuissa Pasi Hautalampi ja taustalauluissa Eveliina Halme.

Ensimmäisen kerran Säkkinen veti Kirkan biisejä pari vuotta Paperitähdet -yhtyeen Finnhits -konsertissa ja huomasi, että ne sopivat hänen äänelleen varsin hyvin.
- Ensimmäisen kerran kuulin Kirkaa lapsena, biisi oli tietysti Hetki lyö. Sittemmin olen perehtynyt Kirkan musiikkiin enemmänkin ja löytänyt rakkauteni siihen. Kirkan kappaleissa on paljon, mihin voin samaistua ja näitä biisejä tulee myös meidän keikalla, Säkkinen kertoo.

- Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt aika paljon cover-keikkoja, laulanut muiden biisejä, mutta Kirkan kappaleista on tullut nyt ihmeellinen tunne, aivan kuin ne olisivat kuin omia. Olen löytänyt useaan biisiin oman henkilökohtaisen tunnesiteen. Näistä tulee sekä kipeitä sekä hyviä muistoja. Ja on mahtava päässä laulamaan livenä niitä ja purkamaan sisälläni vellovia tunteita, iloineen ja murheineen. Tunteet ovat mitä ovat, onneksi ne saa ja pitääkin näyttää, Säkkinen tilittää.

Säkkinen on kuitenkin tunnettu tähän saakka pitkälti heavylaulajana, onhan hän rockkukkoillut tällä hetkellä telakalla olevan Silent Threnody- yhtyeen kitaristina ja laulusolistina. Ja mainettaan hän on pönkittänyt lisää hardrock-covereita vetävän Rock2Nightin vokalistina ja Rockacoustic duon laulavana osapuolena.
- Heavyyn minut herätti vuonna 1997 ilmestynyt Stratovariuksen Visions -albumi. Se oli mindblowing, tajunnanräjäyttäjä. Sen myötä aloin ajattelemaan, että jonakin päivänä minäkin laulan kovaa ja korkealta.

 

Nyt 32-vuotias Säkkinen syntyi vuonna 1985 Kuusamossa, asui sen jälkeen Jyväskylässä ja muutti Posiolle ollessaan neljännellä luokalla.
- Posiolla elämä oli karua, asuttiin 25 kilometrin päässä keskustasta, ei ollut sähköäverkkoa, ei juoksevaa vettä eikä sisävessaa. Tarvittu sähkö tuli aggregaatista. Se oli aika askeettista elämää, mutta se kasvatti, Säkkinen muistelee. Karua arkea helpotti - tietysti - musiikki ja antoi samalla voimaa.
- Positiivisella mielellä ajattelen niitä aikoja, oppi tulemaan vähällä toimeen, Säkkinen hymähtää.

Laulamaan Säkkinen ryhtyi vasta parikymppisenä löytäessään tenorin itsestään karaoken kautta. Ääni tuntui soveltuvan laulamiseen mainiosti, jonka käyttämistä lähti opettelemaan Elina Kakon laulutunneille.
- Tuossa vaiheessa en vielä tiennyt laulamisesta mitään.
Nuorempana lahjoistaan tietämätön Säkkinen oli tavannut ottaa koulun laulutunneilla laulaakseen helpoimpia lauluja.
- Esimerkiksi lastenlaulun Oli hepokatti maantiellä poikittain, Säkkinen nauraa.
Kitaransoiton Säkkinen opetteli pitkälti itsekseen, saaden kuitenkin apuja serkultaan.

Tulevaisuudelta Säkkinen toivoo, että hänellä olisi oma bändi, joka tekee omaa musiikkia ja kiertää niin Suomea kuin ulkomaitakin.
- Mutta myös musikaalimaailma kiinnostaa, mies huomauttaa.
Säkkinen on ollut mukana Torniossa kahdessa Anne Angerian musiikkinäytelmässä. Vuonna 2016 Kaunhiit ja kälmit -näytelmässä hänen roolihahmonaan oli Rosvo-Roope, joka veti Tapio Rautavaaran biisejä. Tänä vuonna hän oli mukana 50-luvun tunnelmia kuvanneessa Hullujussi -näytelmässä. Nyt loppuvuodesta Säkkinen on myös mukana Angerian Kriisipuuro -näytelmässä, joka kertoo joulupukin ja -muorin suhteesta joululaulujen kera.

Kimmo Laisalmi omassa kotistudiossaan Simossa. Käsissään miehellä on itserakennettu bassokitara.

Meri-Lapin tuntemattomin musiikkimies

Kuvassa osa Kimmo Laisalmen musiikkituotannosta.

Simolainen Kimmo Laisalmi juhlii tänä vuonna Suomen lisäksi omaa satavuotisjuhlaansa

26.9.2017
Maailmassa musiikintekijöitä riittää. Joukossa on runsaasti myös heitä, joita ei julkisuudessa ole juuri näkynyt. Simolainen Kimmo Laisalmi on yksi heistä. Julkisuudesta hänkin on tosin osansa saanut, mutta ei niinkään musiikin kautta, vaan muista yhteyksistä, tekeväinen mies kun on. Mutta musiikkia hän on luonut varsin runsaasti, kaikkiaan jo 14 albumillista. Ja lisää on tulossa.

– Musiikkiharrastuksestani ei Simossa eikä Meri-Lapissa tiedetä mitään, eikä meidän kunnan kulttuuritoimikaan ole ottanut tätä kovin vakavasti, Laisalmi sanoo, mutta ei niinkään moittien, sillä ei mies ole itsekään hirveästi melua asiasta pitänyt.

Joka tapauksessa tänä vuonna Laisalmella on monta aihetta juhlaan.
– Täytin 24. syyskuuta 70 vuotta ja tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisistä sävellyksistäni.
Eli tavallaan Laisalmi viettää satavuotisjuhlavuotta, kuten itsenäinen Suomi. Tämä on kelpo syy nostaa Laisalmen monivivahteinen musiikkiharrastus esille.

 

Musiikillisena innoittajana Laisalmella ovat olleet Silkkitie -elokuvan musiikki sekä kreikkalainen elektronisen musiikin säveltäjä ja muusikko Vangelis, joka tunnetaan etenkin elokuvamusiikistaan. Laisalmen luoma musiikki on puhtaasti instrumentaalimusiikkia, joka on pääosin tarkoitettu audiovisuaalisten esitysten ja videodokumenttien taustamusiikiksi.

Ensimmäiset sävellyksensä Laisalmi teki vuonna 1985 multimediatuotteita varten, joita hänen yrityksensä Audia Production Oy on tuottanut jo 31 vuoden ajan.
– Sen jälkeen tekniikan kehityksen ja muuttumisen myötä laitteita on tietysti lisätty ja uudistettu jatkuvasti. Mutta alusta saakka multimediatuotteisiin on itse sävelletty musiikki. Suurin osa on uudelleen sovitettua musiikkia, täysin omaa on kaksi albumillista, Laisalmi sanoo.

Levyjään Laisalmi on julkaissut vasta 1,5 vuoden ajan. Ne on ladattu suoratoistopalveluille kaikkien ulottuville. Muutama kappale kutakin levyä on myös fyysisinä julkaisuina, mutta myyntiin Laisalmi ei ole niitä laittanut.
– Cd-levyjä on nykyään turha lähteä myymään, ei niitä enää juuri kukaan osta, mies tiedostaa.
Mutta miksi kuitenkin ladata niitä suoratoistopalveluun?
– Pöytälaatikossa sovitukset eivät lämmitä kenenkään mieltä, nettipalvelussa ne ovat kaiken maailman kuunneltavina ja arvioitavina, Laisalmi perustelee.
Laisalmen musiikkia voi kuunnella täältä: soundcloud.com/kimmolai


Laisalmi
säveltää, sovittaa ja tuottaa musiikkia nykyaikaisilla tietokoneavusteisilla työkaluilla. Omassa studiossaan hänellä on käytössä digitaalisia nuotinnuksia hyödyntaviä ohjelmistoja.
– Niiden avulla soinnut syntyvät nopeasti, samoin kunkin genren mukaiset kompit, rummut ja bassot.

Lisäksi studiosta löytyy soittimia syntetisaattoreista rumpuihin, kitaroihin ja bassoihin. Osan kitaroistaan ja bassoistaan Laisalmi on rakentanut itse.
– Tekniikan Maailma julkaisi kerran 60-luvulla kitaran rakennusoppaan, luin sen ja tekaisin sähkökitaran, Laisalmi kertoo. Toki hänellä pohjalla on lyseon jälkeen käydyt Kemin teknillisen koulun ja Oulun teknillisen opiston opinnot. Insinööritutkinnon suorittanut mies kävi vielä vuosina 1979-1980 Hämeenlinnan opettajaopiston ja kolusi studiokurssin läpi.
- Paljon on myös tullut opeteltua ihan itse. Ja itseoppiminen jatkuu edelleen, mies kertoo.

Laisalmen levyillä musiikki on erittäin monipuolista laidasta laitaan. On viihdemusiikkia, rockia, bluesia, discoa, klassisen musiikin vanhojen mestareiden sävellyksiä ja tanssimusiikkia.
– Kaikki muut genret löytyy, paitsi rap. Erityisen mielenkiintoista on klassisten sävellysten sovittaminen rytmimusiikiksi 2000- luvun sähköisin välinein, Laisalmi tiivistää.

Laisalmen aikaansaannoksiin voi käydä tutustumassa osoitteessa soundcloud.com/kimmolai. Uutta tavaraa sinne tulee jatkuvasti, Laisalmella on viilauksen alla vielä parisensataa sovitustyötä.
Laisalmi ei pidä mahdottomana, että jatkossa levyiltä saattaisi löytyä lauluakin.
– Ehkä jatkossa löydämme jonkun lahjakkaan tekstinikkarin laatimaan lyriikat, ja jopa löytämään sopivan solistinkin, mies aprikoi.


1980-luvulla Laisalmi teki opettajan hommia ja teki sen ohella yhden kollegansa kanssa oppimateriaalia ammattikasvatushallitukselle. Lisäksi hänellä oli diili WSOY-kustantamon kanssa, Laisalmi piirsi kuvia oppikirjoihin.
– Vuonna 1987 siirryin lopulta päätoimiseksi yrittäjäksi Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksesta.
Ammattioppilaitoksessa hän oli mukana myös koulun joulu- ja kevätjuhlissa soittaneessa yhtyeessä.
– Se on oikeastaan myös ainoa bändi, jossa olen ollut mukana.
Tosin yksi alustava bändiviritelmä miehellä oli jo 1960-luvulla.
– Simon Pirtin vintiltä löytyi vanhat rummut, jotka haalattiin alas ja ryhdyttiin kavereiden kanssa jammailemaan. Satsissa oli isobassorumpu, virveli ja hiatsu. Kujanpäältä ostettiin lautanen ja uudet virvelinkalvot. Simon pirtin Phillipsin vahvistimen läpi soiteltiin kitarat ja bassot. Soiteltiin jonkin aikaa, sitten armeija tuli väliin ja jäin porukasta pois, Laisalmi muistelee.
Samoihin teiniaikoihin rytmimusiikkipuoli tuli kuvaan mukaan, kun nuorukainen kuunteli kavereineen ULA3-kanavalta Ruotsin Tio i toppen –ohjelmaa.

Miehen mukaan hänen musikaalisuutensa ja sävelkorvansa ovat äidin perintöä.
– Hän oli loistava sopraano ja olisi saattanut nousta jopa kansainväliseksi tähdeksi, jos olisi rohjennut.
Omaa laulutaitoaan Laisalmi ei pidä kummoisena.
– Ei minulla siihen ole hirveästi valmiuksia. Lyseon kuoroissa olin mukana, eli kuorohommat sujuu, muuten ei, mies naurahtaa ja painottaa, ettei pidä itseään varsinaisesti myöskään muusikkona.
Mutta myös musiikin parissa Laisalmi kokee oppivansa uutta joka päivä.
– On ihan mieletöntä mitä kaikkea saa aikaiseksi, kun lähtee kokeilemaan, ideoimaan ja kehittelemään eteenpäin.

 

Laisalmen ensimmäisten musiikkituotantojen joukossa oli Rukan hiihtokoulun 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehdyn multivision taustamusiikki. Huomattavasti tuoreempaa on 2000 luvulla Finnairin koneissa pyörinyt Lapin talvivideo.
Matka- ja luontokuvausvideot saivat alkunsa yksiltä matkamessuilta, joissa Laisalmen firma käytti omaa taustaa. Varsinkin 1990-luvulla Audia Oy:tä työllistivät brittiläisille jouluturisteille kuvatut matkailuvideot.
– Jokaiselle brittiryhmälle tehtiin oma video, jonka he saivat lähtiessään mukaansa. Jatkoa tuotannolle olivat Lapin vuodenajoista kertoneet DVD-tuotteet 2000 –luvun alkupuolella.

Sitä ennen, vuonna 1992 Audia Oy pystytti Kempeleen ostoskeskus Zeppeliinin ensimmäisen ison videoscreeninsä ja samaa systeemiä tarjottiin sittemmin myös Helsingin Itäkeskukseeen. Kempeleessä Audialla oli tuolloin myös toimistokin.
– Isoilla tykeillä toteutettu videoscreeni piti sisällään ostoskeskuksen koko infojärjestelmän, Laisalmi kertoo.
Kempeleestä yhtiön toiminnan painopiste siirtyi vuonna 1988 Leville.
– Siellä oli olemassaoleva kaapelit-tv, jota ylläpidettiin vuodet 1989-2000. Se oli hyvä bisnes.
Hyville sopimuksille pohjan loi se, että Audia Oy oli alan edelläkävijä koko maassa, osin kansainvälisestikin. Ensimmäiset totetutukset olivat aikansa huippua olleet infoboxit ja infopallot.
– Viimeiset versiot tehtiin 1998, jonka jälkeen ne liitettiin internetiin.

Edelleen toiminnassa olevan Audia Oy:n skaala on jopa hämmentävän laaja. Musiikkituotannon lisäksi yhtiön toimialaan kuuluvat auto-, työkone, näyteikkuna-, liiketila-, mainoskyltti- ja opasteteippaukset, asustemerkinnät, vinyylitarrojen, turva- ja ääreismerkintänauhojen valmistus, tapettien valmistus asiakkaan omista tai Audian arkistosta löytyvistä valokuvista, messuosastojen suunnittelu ja teippaus, suurkuvatulostus, kuvasuurennokset ja Canvas-taulujen teko valokuvista, tauluista. korteista ja muista painotuotteista, autojen tummennus- ja kivenisukuteippaukset, tuote- ja tilavalokuvaus, tapahtumakuvaus valokuvina, videoina ja multimediaesityksinä, muun muassa esitteiden, kutsukorttien, julisteiden ja mainosten graafinen suunnittelu, www-sivujen ja infokioskien suunnittelu ja toteutus.

Audia Oy ylläpitää myös kahta lappilaista internet-portaalia. Ne ovat:
www.lapland.ws ja www.merilappi.fi


” Ei vain voi muuta kuin katsoa eteenpäin ja seilata kohti uusia horisontteja”

*Kemiläinen Bliniks pääsi UnelmaKiihdyttämöön tähtiartisten mentoroitavaksi.

*Valintaraadin puheenjohtaja Tuomas Keskisen mukaan hakijoiden taso oli huikea.

 

14.11.2016
Kemiläinen Olli Saarenpää, joka tunnetaan myös dj-nimellä Bliniks, on valittu ainoana lappilaisena Somasen UnelmaKiihdyttämöön tähtiartistien mentoroitavaksi.

UnelmaKiihdyttämö nähdään Soma Media Oy:n Somanen.com livestriimausalustalla. Uudenlaisen livekonseptin kahdeksassa jaksossa seurataan 24 tunnin ajan kahdeksan nuoren matkaa kohti musiikillista unelmaa. Matkalla nuoria mentoreina tukevat Suomen eturivin artistit, jotka jakavat oman ammatillisen osaamisensa sekä elämänkokemuksensa nuorten kanssa.

UnelmaKiihdyttämössä nuoret pääsevät kokeilemaan kykyjään ja tuottavat yhdessä mentorin kanssa oman julkaistavan biisinsä. Mentoreina mukana nähdään muun muassa Aki Tykki (Happoradio), Sara Chafak, Pertti Neumann ja Anne Mattila.

20-vuotiaan Bliniksin lisäksi mukaan on valittu Essi Hohko (Helsinki/Tukholma), Aki ”Daniel X” Laurinaho (Helsinki/Oulu), Milla Peltoniemi (Kauhava), Karkki Puustinen (Helsinki), Sanna ”Sana” Rönnberg (Oulu), Miska "Aksim Nenomit" Timonen (Helsinki) sekä Kia Vihreäkoski (Helsinki).

- Hakijoiden taso oli huikea, eivätkäkä valinnat ollut missään nimessä helppoja, luonnehtii valintaraadin puheenjohtaja Tuomas ”Gary” Keskinen.

- Kaikki unelmat ovat arvokkaita ja jokainen tarina unelman takana kosketti meitä. Lämmöllä kannustamme jokaista hakijaa jatkossakin tekemään tarvittavan määrän työtä oman unelmansa toteutumiseksi, Keskinen lisää. Hänen mukaansa raati haki valinnoillaan musiikillisesti mahdollisimman monipuolista kokonaisuutta.

 

Bliniks on innoissaan valinnastaan.
- En voi muuta sanoa kuin että on paras olo koskaan. En ole ollut näin iloinen pitkään aikaan. Valintauutinen tuli täytenä yllätyksenä. Elämä osaa yllättää, tästä tulee hauskaa.
Ennakkoon Bliniks ei uskaltanut kovin paljon toivoa, etenkin kun edellinen kilpailuun osallistuminen meni mönkään.
– Ajattelin jo, että en osallistuisi enää mihinkään musiikkikilpailuun. Kaverin ehdotuksen kautta sitten kuitenkin lähetin Somaseen materiaalia mun tulevalta albumilta, ja nyt mut on valittu UnelmaKiihdyttämön ekalle tuotantokaudelle seitsemän muun nuoren kanssa. Nyt sitten aletaan tuottamaan biisejä täydellä teholla, hän kuvailee tuntemuksiaan.


Nuorukainen kiittelee muun muassa viime kesän Satama Open Airissa tapaamaansa Samuli Kakkoa, joka vasta pääsi omaan unelmaduuniinsa.
– Samuli oli oikeassa sanoessaan, että maailmalla on tapana palkita ennemmin tai myöhemmin, myös pitkän ajan yrittämisen ja pettymysten jälkeen.
- Nyt olen täynnä toivoa ja uusia virkeitä ajatuksia. Ei vain voi muuta kuin katsoa eteenpäin ja seilata kohti uusia horisontteja. Ties mitä tästä jutusta voi nyt kasvaa, Bliniks makustelee.
Kakon lisäksi uuden tien alussa oleva Bliniks haluaa kiittää myös erityisesti Mészáros Gergelyä, Timo Astikaista ja Lalli Mustakalliota, jotka ovat tukeneet häntä musiikkiurallaan.
- On monia muitakin, mutta näillä kolmella on tärkeä paikkansa sydämessäni, Saarenpää kiittelee.


Vuonna 1996 syntynyt Saarenpää on valmistunut ammattiopisto Lappian viestintä- ja media-alan koulutuksesta. Hän on toiminut elektronisen musiikin tuottajana ja dj:nä kaikkiaan jo lähes viisi vuotta. Touhu sai alkunsa kun Saarenpää kuuli Skrillexin First of The Year -kappaleen, joka innosti kuuntelemaan myös muita dj/tuottajia. Unelmoituaan vuosia bändielämästä, hän innostui ajatuksesta ryhtyä tuottamaan musiikkia itse.
Taiteilijanimi Bliniks syntyi tiivistämällä pidemmän artistinimensä Blind Phoeniks.

Sittemmin alkaessaan hiukan kyllästyä elektroniseen musiikkiin. hän löysi uuden inspriraatiolähteen suomalaisista metallibändeistä kuten Sonata Arctica, Silent Threnody, Nightwish, Stratovarius, Children of Bodom ja Amorphis.
- Aloin sisällyttää musiikkiini varsinkin sinfonia- ja powermetallielementtejä, muutamia singlejä julkaissut Bliniks valaisee. Parhaillaan hän valmistelee Outcast Of His Dream -debyyttialbumiaan.


Rokkineuvoksen edellisen UnelmaKiihdyttämö-jutun löydät täältä: http://www.rokkineuvos.fi/426573484

Bliniksin Facebook-sivut löytyvät osoitteesta: https://www.facebook.com/Bliniks-437680942930171/

UnelmaKiihdyttämön Facebook-sivut ovat täällä: https://www.facebook.com/unelmakiihdyttamo/?fref=ts

Somasen Facebook-sivuille voit kurkistaa tästä: https://www.facebook.com/somanencom/?fref=ts

Pauli Maronen on syntyperäinen kemiläinen ja ylpeä siitä. Hän haluaa osaltaan olla mukana rakentamassa siitä vielä parempaa kaupunkia.

Mies monen bändilogon takaa

Kemiläisyys on Pauli Maroselle asenne ja ylpeyden aihe. Se näkyy myös hänen Kemiläine -logossaan ja -tuotteissaan.

Pauli Marosen käsialaa ovat Slap Bettyn, Flesh Roxonin ja TimeKillersin logot. Moniosaajalla on myös oma Kemiläine –tuotemerkki ja sivutoimiyritys.

4.4.2016
Musiikkimaailmassa harvoin riittää pelkästään se, että osaa tehdä hyvää musiikkia. Sen lisäksi tarvitaan paljon muutakin osaamista. Pitää kyetä näkymään julkisuudessa, tiedotusvälineissä ja internetissä, varsinkin sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi levyt tarvitsevat kannet ja kannet tarvitsevat kansitaitelijan. Bändi tarvitsee nimen lisäksi myös hyvän logon, joka iskostuu helposti musiikinkuluttajan tajuntaan. Niillä myydään musiikin itsensä ohella musiikkia.
Eikä tämäkään riitä, tarvitaan myös markkinointia, sponsorointia, monenlaista yhteistyötä ja paljon muuta. Tarvitaan varsinkin kykyä olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tietysti rutkasti tuuria.

Kemiläinen Pauli Maronen, 29, on yksi lenkki esimerkiksi Slap Betty-, Flesh Roxon- ja TimeKillers- yhtyeiden taustalla. Maronen on suunnitellut bändien logot, joka puskevat esiin niin levyjen kansissa, keikkajulisteissa kuin bändien taustalakanoissakin.
– Viimeisimmät työni ovat TimeKillers -yhtyeen logo ja Dead City Dreams -levyn kannet, Maronen kertoo.
Hänen käsialaansa on myös huhtikuun lopulla ilmestyvän Roisto -yhtyeen IV –levyn kannet. Dream of Unreality –yhtyeelle Maronen on suunnitellut ja tehnyt logon ja levykansien lisäksi nettisivut.
– Kaikki lähti liikkeelle vuonna 2004, kun tein Darker Grounds -yhtyeelle verkkosivut. Siitä kaikki nämä bändikuviot lähtivät liikkeelle. Sitten olen ollut mukana Nicky Rothenin eri projekteissa, tein logot Raakaversio- ja Flesh Roxon -yhtyeille. Roxonin logo on kulkenut bändin mukana ympäri Eurooppaa, mikä on ollut hienoa, Maronen myhäilee.
Slap Bettyn kanssa Maronen on tehnyt yhteistyötä bändin alkuajoista lähtien.
- Siinä on ollut mukana kaikki mahdolliset kuviot, logoa ja paitaprinttejä myöten.

Yhteistyö bändien kanssa on vain yksi – joskin olennainen siivu Marosen Outlines Artwork -sivutoimiyrityksestä. – Otan aina mielenkiinnolla vastaan uusia projekteja. Teen esimerkiksi myös yrityksille mainoksia ja verkkosivuja. Olen tehnyt yhteistyötä muun muassa Digivisionin kanssa, jolla on Kemi-Simo-Keminmaa –alueella digitaalisia ulkomainostauluja.
- Tämän sivutoimen rahoitan kuljettamalla kappaletavaraa pienellä kuorma-autolla pääasiassa liikkeille.
Omien nettisivujensa kautta – tietysti sosiaalista mediaa hyödyntäen, Maronen myy omia Kemiläine -tuotteitaan. Toistaiseksi on saatavilla Kemiläine –t-paitoja sekä kangasmerkkejä uusitulla printillä.
- Tulevaisuudessa ajatuksena on myös bändipaitojen suunnittelu ja myynti, Maronen mainitsee tietäen, ettei kaikkea tulla häneltä pyytämään, vaan itse pitää myös olla aktiivinen.

Kemiläine – siis kemiläinen ilman viimeistä n-kirjainta – on Marosen jo vuosia sitten saaman ahaa-elämyksen myötä syntynyt tuotemerkki.
- Ajatuksena oli kehitellä paita, jonka printti kertoo, että kantajansa on ylpeä kemiläisyydestään, kuten minäkin olen.
Tällä hetkellä Maronen sanoo keskittyvänsä pitkälti Kemiläine-tuotemerkin ja verkkokaupan kehittelyyn, mutta pitää logojen, levykansien, julisteiden ja verkkosivujen graafisen suunnittelun tiiviisti mukana. Maronen hoitaa tilauksesta myös firmoille yritysilmeen suunnittelua logoineen, liikemerkkeineen, painotuotteineen, käyntikortteineen ja esitteineen.

Pauli Maronen on syntyperäinen kemiläinen, eikä ole koskaan asunut missään muualla.
- Kemi on suhteellisen pieni paikka, tiivis kaupunki, jossa on paljon potentiaalia. Minulla on hirveä hinku olla mukana kehittämässä Kemiä, Maronen tiivistää yhden missionsa.
- Kemissä on paljon tapahtumia, täällä on aina ollut loistavia muusikoita ja nyt meillä on myöskin menestyvä jalkapallojoukkue, mutta tänne pitäisi saada vieläkin enemmän elämää, toukokuussa 30 vuotta täyttävä Maronen lisää.
Viime vuonna PS Kemin menestys Ykkösessä ja nousu Veikkausliigaan oli Maroselle iso asia.
- Kaikki yhteistyö PS Kemin kanssa lähti liikkeelle faniryhmän perustamisesta. Se on vienyt minut täysin mukanaan, mies naurahtaa.

Maronen on myös suunnitellut PS Kemin liigahuivin sekä seuran kannustusjoukko Kempton Royalsin logon ja jäsenkortin yhdessä porukkaa johtavan Olli-Pekka Rissasen kanssa. Yhteistyö on osaltaan peruja myös Darker Grounds –ajoilta, sillä Rissanen oli yhtyeen laulusolisti. Bändissä vaikuttivat myös nykyinen Slap Betty –pomo ja Roistossakin vaikuttava Teemu Ylinikka.
– Unelmani on, että voisin joku päivä työllistää itseni täysipainoisesti graafisilla töilläni, Maronen sanoo.
Graafikkona hän on täysin itseoppinut. – Olen piirtänyt ja maalannut pikkupojasta saakka. Se voi olla synnynnäinen lahjakin, mutta kävin jo nuorena maalaamista harrastaneen mummoni kanssa taideleireillä, vuonna 2005 ammattikoulusta datanomiksi valmistunut Maronen pohtii.
Kynän hän muistelee aina pysyneen hyvin käsissään.
- Minulla on myös sen verran hyvä mielikuvitus, että pärjäsin koulussa myös ainekirjoituksessa kohtalaisen hyvin. Enemmän kuitenkin olen piirtänyt kuin kirjoittanut. Kouluvihkot olivat täynnä erilaisia piirroksia.
Kynän lisäksi myös kamera tottelee Marosta. Mies on ottanut promokuvia muun muassa Slap Betty –yhtyeestä.

Musiikkia Maronen sanoo ainoastaan kuuntelevansa sujuvasti.
- En osaa soittaa mitään, vaikka pappani Pekka Maronen oli kova muusikko, samoin setäni Erkki Maronen. Keskityn itse siihen, mitä osaan, eli graafiseen työhön, laajan musiikkimaun omaava Maronen alleviivaa.
- Kuuntelen kausiluontoisesti erilaista musiikkia, välillä raskaampaa, välillä kevyempää.
Jalkapalloiluakaan hän ei ole itse harrastanut.
- Sitäkin vain katson sujuvasti, Maronen naurahtaa.

Pauli Marosen yhteystiedot:

Verkkosivusto ja -kauppa: http://outlines.fi
https://www.instagram.com/outlines.fi
http://paulimaronen.deviantart.com
Sähköposti: outlines.fi@gmail.com
Puhelin: 040- 744 8345