Knucklebone Oscarin keikalla luvassa vauhtia ja intohimoa

27.5.2016
Tänään perjantaaina Kemin Ankkurin lavalla ja sen liepeillä on odotettavissa vauhtia ja säpäköitä tilanteita, kun suomalaisen musiikin kauhukakara, legendaariseksi riiviöksikin kutsuttu kitaristi-laulaja Knucklebone Oscar joukkoineen saapuu Kemiin. Knucklebone Oscarin lisäksi bändissä soittavat lisäksi Jarkko ”Big Mac” Viinamäki (kitara), Niko ”Meatmaster” Votkin (rummut) ja Janne ”The Baron” Valppu (basso).

Yhtye julkaisi maaliskuussa uuden, 11 biisiä sisältävän studiolevyn King of Helsinki. Knucklebone Oscarin viides levy juhlistaa yhtyeen 20-vuotista taiteilijajuhlaa ja esittelee viiden vuoden levytystauon aikana muuttuneen musiikillisen suuntauksen, jota Oscar on kuvaillut ”eniten bluesiksi sitten debyyttilevyn, vaikkei se bluesia perinteisessä mielessä olekaan.”


Vuonna 1972
syntynyt Knucklebone Oscar (Oskari Martimo) aloitti uransa vuonna 1993 yhtyeessä Knucklebone Oscar and His Hitmen, jonka ensimmäinen levy This Is Knucklebone Oscar and His Hitmen! ilmestyi vuonna 1996.

Rytmibluesia ja rock´n rollia yhdistelleen yhtyeen tyyli painottui kolmen ensimmäisen levyn ajan bluesiin, johon sitttemmin tuli mukaan enemmän rock- ja garage rock -vaikutteita. Oscar on luonnehtinut villiä tyyliään muun muassa "psykobluesiksi" sekä "ADHD-bluesiksi aimo annoksella garagerockia ja punk-energiaa".

Viimeksi Knucklebone Oscar esiintyi Kemissä tämän vuoden helmikuussa Pakkasukko Blues´n Jazzissa Finnish Blues Awards -gaalassa palkitun White Knuckles Trion kanssa, jonka esikoislevy Got It Bad ilmestyi viime vuonna.

Knucklebone Oscarin keikka Ankkurissa alkaa tänä iltana klo 23. Liput 14 €, sisältää narikkapalvelun.

Candye Kane on kuollut

Candye Kane (1961-2016)

Suomessa usein käyneellä bluesdiivalla oli Kemissä paljon ystäviä.

9.5.2016
Amerikkalainen blueslaulaja Candye Kane on kuollut 54-vuotiaana. Kane menehtyi myöhään perjantai-iltana Cedars-Sinain sairaalassa Los Angelesissa taisteltuaan kahdeksan vuotta haimasyöpää vastaan.

Kanella oli runsaasti ystäviä Kemissä, jossa hän kävi esiintymässä kolmesti, viimeksi vajaa vuosi sitten heinäkuussa Kesäkissablues -tapahtumassa ja edellisen kerran tammikuussa 2012 Pakkasukko Blues´n Jazzissa. Pakkasukko- ja Kesäkissa -tapahtumien promoottori Tuomas Laajoki kertoo ottaneensa tiedon Kanen kuolemasta vastaan yön tunteina apein mielin.

- Candye oli hienon hieno bluesmuusikko ja vielä suurempi ihminen. Eka kerran Candyen keikan näin Kemissä 2005 ja sitten muutamia kertoja sen jälkeen. Viime kesä jäi mieleen kun Olli (Ontronen) lähti Candyen bändiin rumpuihin ja sittemmin matkasi myös Amerikkaan.

Laajoki muistuttaa, että maailmankaikkeuden kohtaamiset ja käänteet on erikoisia.

- Muistan 2012 kun Candye ja Laura (Chavez, kitaristi) tulivat Pakkasukkoon takanaan yli 30 tuntia matkustamista ja viimeisen pätkän lumimyrskyssä Salmelan liikenteen kyytillä Oulusta. Keikalla ei ollut kuitenkaan tietoakaan väsymyksestä. Täytyy toivoa vain jaksamista Candyen omaisille ja lähipiirille. Musiikki ja teot jäivät elämään, Laajoki huokaa.

Olli Ontronen puolestaan kertoi Facebookissa olevansa totaalisen surullinen kuolinuutisen äärellä.

- Candye Kane oli todellinen supersankari ja kovin tyttö koskaan. Opin niin paljon kiertäessäni hänen kanssaan. Lepää rauhassa Candye Kane, nähdään myöhemmin, Ontronen kirjoitti viitaten Kanen hitteihin Superhero ja Toughest Girl Alive.


Rokkineuvoksella oli kunnia tavata ja haastatella Candye Kanea hänen Kemin vierailujensa yhteydessä. Viime kesänä Candye kertoi tarkistuttaneensa terveydentilansa ennen lentoa Suomeen ja Kemiin.

-Lekuri sanoi, että olen ok. Mutta tietysti sairauteni varjostaa elämääni. Haluan kuitenkin näyttää koko maailmalle, että syövästä huolimatta voi jatkaa työskentelyä ja nauttia elämästä niin paljon kuin mahdollista. Ihana nähdä uskomattoman hienoja paikkoja. Olen niin kiitollinen ollessani yhä elossa ja päästessäni jälleen Eurooppaan. Mahtava päästä myös Kemiin, jossa minulla on paljon ystäviä, Candye kertoi viime vuoden heinäkuussa.

 

Candye Kane todellakin kiersi esiintymässä ympäri maailmaa lähes viimeiseen saakka vuonna 2008 todetusta haimasyövästä huolimatta. Kesän 2015 Suomen keikkojen jälkeen Candye Kane teki Euroopan ja Israelin kiertueet ennen paluutaan kotimaahan.

-Hän teki viimeisen USA:n kiertueensa joulukuussa ja viimeinen esiintyminen oli uudenvuodenaattona Kalifornian Solana Beachissä, kertoi San Diego Union-Tribune –lehti.

Kalifornian Venturassa 13. marraskuuta 1961 syntynyt Candye Kane, syntymänimeltään Candace Hogan, levytti musiikkiurallaan 13 albumia, viimeisin oli vuonna 2013 ilmestynyt Coming Out Swingin´.


Kane eli värikkään elämän, josta ei myötä- ja vastamäkiä puuttunut. Hän isänsä istui vankilassa kavalluksesta Kanen lapsuudessa. 17-vuotiaana Kane ajautui pornoelokuvien pariin ja suonensisäisten huumeiden käyttäjäksi. Moninkertaisen San Diego Music Awardin voittajasta tehtiin omaelämäkerrallinen musikaali The Toughest Girl Alive, jonka kantaesitys näki päivänvalon vuonna 2011. Musikaali on inspiroiva tarina selviytymisestä ja lupausten lunastamisesta.

-Candye oli hämmästyttävä persoona. Jokainen, joka hänet tapasi, kohtasi positiivista energiaa ja hämmästyttävää osallisuutta, kertoi musikaalin ohjannut San Diego Balletin taiteellinen johtaja Javier Velasco San Diego Union-Tribune –lehdessä.

-Hänen energiallaan ja lauluillaan oli vaikutusta, ne parhaimmillaan muuttivat ihmisten elämää, hänen poikansa Yearsley – joka soitti Kanen yhtyeessä rumpuja – muistutti.

-Candye oli niin vahva ja rakasti esiintymistä niin paljon, että välillä tuntui että hän haluaa kuolla lavalla. Hänen elämänhalunsa ja intohimonsa tehdä musiikkia oli jotain ihmeellistä, arvioi Kanen yhtyeessä vuosina 1991-1999 pianoa soittanut Sue Palmer.

- Minulle hän oli malliesimerkki siitä, miten mieli voittaa materian. On hämmästyttävää nähdä miten artisti tekee sen, mutta kun sen tekee oma äiti, se on jotain aivan erityistä, Yearsley allekirjoittaa Palmerin näkemyksen.

Candye Kane uskoi korkeampaan voimaan ja sen johdatukseen, jota hän kutsui maailmankaikkeudeksi.
- Kaikella on aikansa ja tarkoituksensa. Maailmankaikkeus ei tee virheitä, Kane totesi syöpädiagnoosin kuultuaan.

Rokkineuvos kunnioittaa Candye Kanen poismenoa kuuntelemalla hänen musiikkiaan, joka jää elämään.

Tarjolla tänään: Jukka Orma Band Kemissä

Tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävä Jukka Orma julkaisi levyn, joka oli ollut valmisteilla jo kohta neljännesvuosisadan.

Orman oppivuodet esittelee paitsi monipuolisen kitaristin, säveltäjän ja sanoittajan myös karismaattisen laulusolistin.


30.4.2016
Tänbään Kemin Ankkurissa esiintyvälle Jukka Ormalle kuluva vuosi monella tapaa merkityksellinen. Sielun Veljien kameleonttimaisena kitaristina tunnetuksi tullut Jukka Orma täyttää tänä vuonna 60 vuotta, viettää 45-vuotistaiteilijajuhlaansa sekä julkaisi albumin, joka on ollut valmisteilla 1990-luvun alusta alkaen.

Huhtikuun 15. päivä julkaistu Orman oppivuodet on synteesi särmikkään muusikon tähänastisesta elämästä. Basisti Eeva Koivusalon, rumpali Anssi Nykäsen sekä Jukan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, tuottaja ja muusikko Roni Martinin kanssa tehty Orman oppivuodet esittelee valtakunnan toisinsoittajaksi kutsutun kitaristin, mutta myös vaikuttavan solistin. Orma on myös säveltänyt kaikki nyt ensikertaa levytetyt kappaleet ja sanoittanut ne kolmea kappaletta lukuun ottamatta.


Yhteensä 18 uutta kappaletta sisältävä Orman oppivuodet on persoonallinen kokonaisuus. Levyllä kuuluu Jukka Orman harvinaisen laaja musiikillinen kokemus. Sielun Veljien ja Hassisen Koneen lisäksi Jukka on soittanut niin Markku ”Läähätän ja läkähdyn” Karjalaisen, Rauli Badding Somerjoen, Kojon, M.A. Nummisen, Edward Vesalan, Riki Sorsan, Jim Pembroken, Otto Donnerin, Iiro Rantalan, Pedro Hietasen, Remun, intialaisten Kamal ja Gulfam Sabrin, marokkolaisen Dar Gnawan kuin kirkkourkuri Mikko Heleniuksenkin kanssa. Musiikkityylit ovat vaihdelleet rockista ja undergroundista punkkiin, flamencosta jazziin ja bluesista madrigaaleihin. Punaisena lankana on kulkenut rosoinen rakkaus kaikenlaiseen musiikkiin – ja jäljittelemätön tyylitaju.


Rockin hulluksi professoriksikin musiikkipiireissä tituleerattu Orma on opiskellut musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja sanskritia Helsingin yliopistossa, opettanut soittamista ja maalannut öljyväritauluja, rakentanut outoja instrumentteja, politikoinut, luennoinut, tehnyt omaa radio-ohjelmaa, ohjannut korvaushoidossa olevia narkomaaneja, kolumnoinut sekä kokenut – muutoinkin kuin työelämässä – huippuja, tasankoja ja rotkonpohjia. Lähes kokonaan Jukan omista sävellyksistä ja sanoituksista koostuva Orman oppivuodet on musiikillinen synteesi kaikesta tästä.

- Tämä levy on elämäntarina. Jotkut biisit ovat 90-luvulta, Kirsikkapuu niinkin kaukaa kuin vuodelta 1975, Jukka Orma luonnehtii levyä.
- Roinaa, rajua ja rujoa elämää plus rakkautta, sekä kaikkea siltä väliltä. Ilman rakkautta en olisi tässä, kommentoi Jukka saatuaan lähes neljännesvuosisadan työn vihdoin valmiiksi.
Levystä valmistuu myös tuplavinyyli, joka julkaistaan kesän kynnyksellä.  Vinyylin julkaisupäivä ilmoitetaan myöhemmin.

Jukka Orma Band Kemin Café-Bar Ankkurissa tänään lauantaina klo 23.00. Liput 12 € sisältäen narikan.

Kirjallisuus ja musiikki lyövät kättä Ankkurin jameissa perjantaina

Ruiskubetoni -yhtye vuosimallia 2016. Ankkurissa on luvassa tiukka setti nuorison toivemusiikkia 1960- ja -70 -lukujen taitteesta.

Pasi Määttä istahtaa tänään rumpujen taakse, vuoden 2012 Kaivosrockissa mies oli vielä basson varressa.

Housebändinä soittaa kromattu kaivosmiesten yhtye Ruiskubetoni. Jamien ohessa on mahdollisuus tutustua Nordbooks –kustantamon uutuuksiin ja hankkia kirjahyllyynsä täytettä.


29.4.2016
Tänään perjantaina 29. huhtikuuta Kemin Ankkurissa musiikki ja kirjallisuus lyövät kättä toisilleen Kivirockjamien myötä. Tapahtumalla juhlistetaan myös tällä viikolla julkistettua Ensimmäinen kivi -kirjaa, joka kertoo Kemin kromimalmin löytöhistorian ja malmin löytäneen sukeltaja Martti Matilaisen elämäntarinan.

Kivirockjamien housebandina soittaa puhtaasti kaivosmiehistä koostuva Ruiskubetoni -yhtye, jossa coverbiisejä soittavat tällä kertaa Pasi Määttä, rummut, Marko Haapaniemi, kitara ja laulu, Samuli Roivas, basso sekä Esa Hyvärinen, kitara. Housebandin jälkeen lava on vapaa kaikille soitto- ja laulutaitoisille.

Ruiskubetonin edellisestä ja samalla ensimmäisestä keikasta on vierähtänyt jo tovi. Se tapahtui vuonna 2012 Elijärven kaivoksen 500 metriä maan sisällä sijaitsevassa huoltohallissa pidetyssä Kaivosrockissa, joka on tiettävästi koko maailmassa syvimmällä maan sisällä pidetty rockfestivaali. Yksittäisiä keikkoja on pidetty syvemmälläkin. Ruiskubetonin lisäksi tapahtumassa soittivat lisäksi Jani Liimataisella vahvistettu Timo Kotipelto Band ja Grooving High Allstars.

- Bändi perustettiin aikoinaan mittatilaustyönä nimenomaan Kaivosrock 2012 –tapahtumaan. Ruiskubetoni kasattiin ajatuksena tehdä vain ja ainoastaan yksi keikka. Toisin kävi, Pasi Määttä naurahtaa.

- Tämä Ankkurin keikka on kuin räätälöity Ruiskubetonille. Ilman Ensimmäinen kivi -kirjan päähenkilöä ei välttämättä olisi tullut koko kaivosta, eikä sitä myöten Ruiskubetonin ensimmäistä keikkaakaan, mutta on kyllä hankala keksiä osuvampaa bändiä kirjan esittelyynkään, Määttä toteaa.

Kaikki nykyiset jäsenet työskentelevät kromintuotantoketjussa. Samuli Roivas työskentelee kaivoksessa maan alla ja Pasi Määttä maan päällä rikastamolla. Esa Hyvärinen ja Marko Haapaniemi ovat Ferrochromen tehtaalla Torniossa vastaanottamassa ja jatkojalostamassa kaivoksen rikastetta.

 

Määttä ja Hyvärinen ovat siis alkuperäisjäseniä. Tosin Pasi Määtän instrumentti on vaihtunut bassosta rumpuihin. Aikaisemmassa kokoonpanossa Jyrki Salmi soitti rumpuja, mutta nykyisin kaivoksenjohtajana työskentelevä mies ojensi työkiireiden vuoksi rumpukapulat suosiolla Määtän karheampiin kouriin.

-Tämän johdosta piti basson varteen löytää uusi mies ja tietysti mielellään kaivokselta. Lyhyen tiedustelun jälkeen tunnelien syövereistä ilmiannettiin Samuli Roivas. "Pizzalapion" roikottamisen sijasta mies nojailee kookkaaseen soittimeensa, josta tutut vanhat biisit saavat uutta väriä vai pitäisikö sanoa, lätkettä ja murinaa, Määttä murjaisee.

Kaivosrockin aikaiset jäsenet Mikko Koivulehto (laulu) ja Mikko Karekivi (kitara) eivät ole Outokummun palveluksessa. Niinpä heidät jätettiin rauhaan tällä kertaa ja tilalleen haettiin miehiä talon sisältä. Katseet kääntyivät Marko Haapaniemen suuntaan ja häntä pyydettiin paikkaamaan tätä kahden miehen jättämää aukkoa. Haapaniemi ja Määttä tuntevat toisensa yhteisen bändihistorian vuoksi ja Määttä tiesi Haapaniemen ennakkoluulottoman asenteen tarttua haasteisiin. Pian sovittiinkin ensimmäiset harjoitukset.

- Jo ensimmäisissä treeneissä soitto kulki siihen malliin, että piti miettiä tarvitseeko enää edes käydä treenaamassa. Biisejä ei olisi enää tarvinnut opetella, mutta koska soittaminen oli niin hauskaa, päätettiin pitää vielä muutamat soittotuokiot aina siivouspäivinä, Määttä virnistää.

- Hyvällä omallatunnolla voimme kertoa olevamme vaikkapa kromattu kaivosmiesten bändi, Määttä lisää leveästi hymyillen.

Määtän mukaan ohjelmistossa on biisejä muun muassa The Shadowsilta, Elvikseltä ja Creedence Clearwater Revivalilta.

-Eli näyttää olevan ainakin suurelta osin kaivoksen perustamisen ajankohtaan sijoittuvaa musiikkia. Epäilisin nimittäin, että dumppereiden tupakansavuisissa kabineteissa on monoradiot kähisseet juurikin näitä samoja "uutukaisbiisejä”, esimerkiksi CCR:n Fortunate son -biisiä vuodelta 1969 ja Elviksen Burning love -kappaletta vuodelta 1973, Määttä arvelee.


Ankkuriin pystytetään illaksi myös kirjapiste, jossa Ensimmäinen kivi -kirjan kirjoittaja Juhani "Rokkineuvos" Hiltunen esittelee ja myy teostaan. Lisäksi kustantaja Matti Ylipiessa esittelee ja myy muita Nordbooks -kustantamon kevään uutuuskirjoja.

Illan järjestävät Café Bar Ankkuri, Kemin Rytmimusiikin Ystävät, Nordbooks ja Rokkineuvos. Soitto alkaa kello 22 ja sisään ja ulos pääsee narikan hinnalla.

Kime Klemettiseltä ja Roistolta uudet biisit julki

19.4.2016
Kimmo "Kime" Klemettinen on julkaissut uuden singlen musavideon kera. Maanantaina virallisesti julkaistu single on nimeltään Kivinen Sydän. Biisi on julkaistu digitaalisesti muun muassa iTunes, Spotify, CDBaby sekä kahdessakymmenessä muussa striimauspalvelussa.

Klemettinen on säveltänyt laulun yhdessä Kari Kuijalan kanssa, joka on myös tehnyt kappaleen sanoituksen. Sovitus on Klemettisen käsialaa ja hän on itse hoitanut myös laulun äänityksen ja miksauksen omalla Greatsounds Ky -studiollaan. Masteroinnista on vastannut Finnvoxin tekijämies Mika Jussila.
Musiikkivideon kuvauksen ja editoinnin on hoitanut Joni Kylätie Kemin Osaajien Osuuskunnasta.

Säveltämisen, sanoittamisen ja sovittamisen hallitseva Kime Klemettinen on musiikin monitoimimies, joka soittaa Jari Sillanpään vakiobändinä tunnetussa kemiläisessä Men In Black -yhtyeessä.
Keminmaassa asuva Klemettinen soitti jo 1980 -luvulla Breakdown -nimisessä yhtyeessä ja sittemmin Salibandi -yhtyeessä. Nykyisin mies on Men In Blackin lisäksi mukana Mustaparta Ensemble -kokoonpanossa.
Aiemmin Klemettinen on julkaissut muun muassa kappaleet Valkeaa (2012 Greatsounds) ja Vapauden harhaa (2014 Greatsounds).

Roistolta toinen singlelohkaisu tulevalta albumilta

Myös kemiläinen Roisto -yhtye on julkaissut uutta musiikkia. Oma maailma -kappale on lohkaisu 29.4. julkaistavalta IV-albumilta. Kappale on yhtyeen laulaja-kitaristi Teemu Sainion säveltämä ja sanoittama, sovitus on koko yhtyeen yhteistä työtä. Kappaleen musiikkivideon on kuvannut ja leikannut Outlines.fi:n Pauli Maronen, jonka haastattelun löydät täältä: http://www.rokkineuvos.fi/426695322


Aiemmin yhtye on julkaissut tulevalta nelosalbumiltaan Tyhjät sivut -kappaleen. Tuleva albumi on nauhoitettu Antti Lindholmin toimesta Boat Island -studiolla. Roistossa soittavat Sainion lisäksi Lasse Jauhola, basso, Erno Jekkonen, rummut ja Teemu Ylinikka, kitara.

Tulevan albumin julkaisua yhtye juhlii keikoilla 29.4. Kemin Café Chilloutissa ja 30.4. Ykän Pubissa Oulussa. Lämppärinä keikoilla soittaa The Emils.

Poprokkari Aki Mikkonen pariisilaistunnelmissa

Aki Mikkonen on tuore lisäys suomenkielisen poprockin esittäjien joukossa. Mies tekee itse omat kappaleensa.

Rovaniemeltä kajahtaa laadukasta suomipoppia ja -rockia. Musavideoiden jatkeeksi luvassa pitkäsoittolevy.

8.4.2016
Laulaja/lauluntekijä Aki Mikkonen lähti Rovaniemeltä Jätkänkynttilän kupeesta Pariisiin ja mitä siellä kohtasikaan? Sen voi nyt katsoa uunituoreelta musiikkivideolta, joka on tehty Rovaniemellä pääsiäisenä.
- Mun vanha bändikaveri Karjalaisen Jari soitteli ja kertoi, että hän haluaisi tehdä mun biisistä Champs-Elysees By Night halpisvideon. Minä sanoin heti, että kyllä se passaa. Kysyin, että milloin meinaat sen tehdä, niin Jari siihen tokaisi, että sopisiko puolen tunnin päästä aloitella. No, sitten alkoivat kuvaukset ravintola Fransmannissa, kun ei mullakaan pääsiäisenä sen suurempia suunnitelmia ollut, naureskelee Mikkonen videon syntyhistorialle.


Itse biisi on saanut alkunsa seitsemän vuotta sitten.
- Kävin vuonna 2009 Pariisissa ja siltä reissulta tämä kappale jäi kytemään aivosoluihin ja sieluun. Kertosäkeen tein heti, kun saavuin Suomeen ja Rovaniemelle takaisin. Kämpillä sitä akustisella kitaralla soittelin. Vaikka video tehtiin parissa päivässä, niin itse kappaleen säveltäminen, sanoittaminen ja sovittaminen kesti seitsemän vuotta, Mikkonen selvittää biisin taustoja.
- Siihen tuli kaikkiaan seitsemän säkeistöä ja kaikkia ei tietysti voi yhteen kappaleeseen laittaa, jolloin siitä tulisi 15 minuuttia pitkä. Paitsi onhan tuo Inarinjärvikin aika pitkä kappale ja siinä on useampi säkeistö niin kuin on Lapin kesä -biisissäkin, Mikkonen puntaroi.


Aiemmin Aki Mikkonen on julkaissut youtubessa muiden muassa kappaleet Sinun sydän ja Mystinen Mysteerio. Ja lisää on tulossa.
- Poltetta -nimisen kappaleen musiikkivideo on editointivaiheessa tällä hetkellä, Mikkonen kertoo. Mies tekee videon yhteistyössä Lapin yliopiston ja Midnight sun burlesquen taiteilijoiden kanssa.
- Video on tarkoitus julkaista toukokuussa eli vähän sen jälkeen kun jäät ovat lähteneet Kemiin päin Rovaniemen kohdalta.

Poltetta on muutenkin Aki Mikkosen musiikkipuolella, sillä hän julkaisee oman pitkäsoittolevyn lähiaikoina.
- Kolmen vuoden projekti on tullut päätökseen. Vuonna 2013 päätin alkaa panostamaan oman musiikin tekemiseen suomenkielellä. Suomipoppia ja -rokkia mun sieluni suoltaa, joten sellaista on myös lopputuote, Mikkonen linjaa.

Lisää tarinaa biisin takaa: http://akimikk.blogspot.fi/

Oletko Sinä seuraava suomalaisen hittibiisin tekijä?

Hae Ammattiopisto Lappian lauluntekijäkoulutukseen Tornioon. Koulutus alkaa kesäkuussa.

5.4.2016
Teetkö biisejä itselle tai muille? Täyttyykö pöytälaatikko? Miten biisejä saisi maailmalle?
Ammattiopisto Lappian lauluntekijäkoulutuksessa Torniossa annetaan eväitä näiden kysymysten selvittämiseen. Seuraava lauluntekijäkoulutus starttaa 6. kesäkuuta ja kestää ensi vuoden toukokuun loppuun. Haku on parhaillaan käynnissä.

Lauluntekijäkoulutus on tarkoitettu rytmimusiikin lauluntekijöille, sanoittajille ja säveltäjille, joilla on ammatillista kokemusta rytmimusiikkialalta ja jo julkaistuja teoksia. Koulutukseen voivat osallistua myös lauluntekijät, joilla alan kokemusta ei vielä ole, mutta jotka ovat jo tehneet omia teoksia.


Koulutuksessa syvennetään osaamista lauluntekemisen tekniikoissa ja perehdytään rytmimusiikkialan yleisiin periaatteisiin. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osaa hahmottaa ja hyödyntää omaa taiteellista osaamistaaan lauluntekemisessä sekä hallitsee rakentavan työskentelytavan.

Koulutus antaa valmiudet rytmimusiikkituotannon ammattitutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen, joka suoritetaan näyttötutkintotilaisuuksissa koulutuksen loppupuolella tai sen jälkeen.

Ammattitutkinto koostuu kolmesta tutkinnon osasta, jotka ovat rytmimusiikkituotannon suunnittelu, rytmimusiikkituotannon toteuttaminen ja yrittäjyys rytmimusiikkituotannossa.
Koulutuksessa paneudutaan esimerkiksi tekstin kirjoittamiseen, tekniikkasäveltämiseen, tekniikkamusiikin teoriaan, nuotintamiseen (nuotinnosohjelmat), studiotekniikkaan (demojen tuottaminen), tekijänoikeudet, lauluntekijän ansaintalogiikka, rytmimusiikkialan erityispiirteet sekä äänitetuotanto ja kustannustoiminta.


Koulutuksen yhteydessä opiskelijoiden lauluista tuotetaan CD-levy yhteistyössä Pop & Jazz Konservatorio Lappian muusikko- ja musiikkiteknologiopiskelijoiden kanssa. Musiikkitalon ensiluokkaiset studiotilat ja -laitteistot ovat levyn tuotannossa opiskelijoiden käytettävissä.

Lähiopetusjaksoilla kouluttajina vierailevat Suomen eturivin rytmimusiikkialan ammattilaiset.  Kouluttajina ovat toimineet esimerkiksi Eija Hinkkala, Antti Kleemola, Tuija Rantalainen, Heikki Salo, Mikko Tamminen, Tom Frisk, Jussi Rasinkangas, Esa Nieminen, Maki Kolehmainen, Jari "Leri" Leskinen, Simo Salminen ja Arto Kiimalainen.

Haku 31.5. mennessä. Hakuohjeet löytyvät täältä: www.lappia.fi/lauluntekija

Rockin´ Christmas 2015

Slade, Nazareth ja Smokie tarjosivat 70-luvun tunnelmointia

13.12.2015
Rockin´ Christmas -konsertin Rovaniemen Lappi Areenalla avasi Slade, jonka aloitusbiisi Gudbye´t Jane antoi osviittaa mitä tuleman pitää. Keikka oli silkkaa hittikimaraa, eikä biisien suhteen yhtye todellakaan jättänyt fanejaan kylmäksi. Avausbiisiä seurasivat Look Wot You Dun, Everyday, Run runaway, Far Far Away, Mama, Weer All Crazee Now, Get Down And Get With It, Oh My My, Cum on Feel the Noise sekä tietysti tonttulakit päässä soitettu Merry Christmas Everybody.

Alkuperäisjäsenistä leveälierisen stetsonin alle piiloutunut soolokitaristi Dave Hill sai vielä oikaistua jalkansa tuttuun potkuun, vaikka eihän se koipi enää yhtä korkealle nouse kuin nuorempana. Mutta ihmekös tuo, kun mies täyttää ensi huhtikuussa pyöreät 70 vuotta.

Sweet –yhtyeessäkin nähty Mal McNulty tavoitteli lauluunsa Noddy Holderin karheutta ja myönnettävä on, mies onnistui varsin hyvin. Ei mitään moittimista. Toinen alkuperäisjäsen, rumpali Don Powell, joka myös saavuttaa ensi vuonna 70 vuoden iän jaksoi takoa pönttöjään olan takaa. Ja valkaistu hammasrivistö loisti melkein Areenan takariveille saakka. Basisti John Barrykin hoiti oman leiviskänsä ilmeikkäästi.

Setin alkuosassa bändin soundi oli tuhnuinen, mutta parani selkeästi loppua kohti.

Nazareth oli monelle ehkä se odotetuin illan bändeistä. Kun miksauspöydän takana soundit oli saatu kohdalleen, bändi kuulosti todella hyvältä. Aluksi. Loppua kohti yhtyeen anti alkoi tuntua junnaavan paikallaan, mikä johtui varmaankin osin oudoista biiseistä. Yhtyehän on tehnyt jatkuvasti uutta musiikkia viime vuosinakin, jolla oli pääpaino konsertissa. Itse tunnistin Nazarethin soittamista biiseistä vain viisi; jotka olivat Razamanaz, This Flight Tonight, Dream On, Beggars Day sekä pakollinen Love Hurts.

Kuten todettua, soitossa ei ollut mitään vikaa. Alkuperäisjäsen, basisti Pete Agnew oli hyväntuulinen ja eläväinen esiintyjä. Vokalisti Carl Sentance on laulajana hyvin samantyyppinen kuin Dan McGafferty, mutta ilman samaa karismaa. Ääntä miehestä kyllä löytyi. Kitaristi Jimmy Murrison jäi aavistuksen etäiseksi tuulikoneen antaessa miehen letille kyytiä. Rumpali Lee Agnewin työskentelyssä ei ollut moittimisen sijaa.

Monta tuttua ja odotettua biisiä jäi siis soittamatta, mikä oli monelle pettymys, eikä yhtye saanut kansaa mukaansa läheskään yhtä tiiviisti kuin Slade, jonka keikka oli yhteislaulua alusta loppuun.

Juhlavuottaan – onhan yhtyeen ensimmäisen albumin julkaisusta 40 vuotta - viettävä Smokie tarjosi yleisölle sen mitä se halusi. Hittejä hitin perään. Biisivalikoimasta löytyivät Somethings Makin Me Blue, Lay Back In The Arms Of Someone, Wild Wild Angels, If You Know How To Love Me, Don´t Play Your Rock´n Roll To Me, I´ll Meet You At Midnight, Oh Carol, Needles And Pins sekä luonnollisesti päätösbiisinä kuultu tuttuakin tutumpi Living Next Door To Alice. Coverosastolta yhtye oli kaivanut repertoaariinsa Rod Stewartin balladin I Don´t Wannna Talk About It sekä CCR:n Have You Ever Seen The Rain –kappaleet.

Ikääntyminen ei ole säästänyt Smokienkaan muusikkoja. Ainoa alkuperäisjäsen, basisti Terry Uttleyn tukka on päässyt harmaantumaan niin, että vuonna 1951 syntynyt mies näyttää ikäistään vanhemmalta. Soitto kuitenkin kulki ja harmaahapsisuus toi vain lisäkarismaa ilmeikkäälle esiintyjälle.

Smokien keikan avainsanoja ovat ilmeikkyys, hyväntuulisuus ja varsinkin lauluvoima. Bändi todella tykkää olla yleisön edessä, sen näki ja aisti. Kitaristilaulaja Mike Craft kukkaispaidassaan oli kuin ikihipin ilmentymä. Rumpali Steve Pinell innostui pomppaamaan välillä myös mikin varteen ja omien työkalujensa takana kameran linssin läpi katsottuna miehen ilmevalikoima oli melkoinen. Soolokitaristi Mick McConnell oli yhä hymyä alusta loppuun. Kosketinsoittaja Martin Bullard jäi hiukan etäiseksi omalla parvellaan. Lauluvoimaa yhtyeessä on aina riittänyt koko eturivin voimalla. Tasokasta stemmalaulua on aina ilo kuunnella.

Terry Uttley muistutti yleisöä pariinkin otteeseen, että Suomi on heille ollut aina erityisasemassa.

-Vierailimme upeassa maassanne ensimmäisen kerran jo ennen ensimmäistä albumiamme, Uttley sanoi tarkoittaen marraskuuta 1974, jolloin yhtye soitti muun muassa Tervolan Kaarihallilla.

Rovaniemen Rockin´ Christmas –konsertti ei ollut tänä vuonna yhtä täyteen kansoitettu kuin vuosi sitten, jolloin mukana olivat Melrose, The Yardbirds ja Uriah Heep. Väkimäärään varmaan vaikutti monta samassa paikassa lyhyen ajan pidettyä suurta konserttia vaikkakin jokaisella oli selkä oma kohderyhmänsä. Edellisen illan Iskelmälive-illassa olivat mukana Jari Sillanpää, Neljän Suora ja Eppu Normaali ja viikko takaperin vietetyssä ysäri-illassa liuta takavuosien discostaroja kuten Captain Jack, Dr. Alban, Haddaway ja Rednex.

Lamb lies down on broadway

Kemiläinen Afterglow -yhtye soitti lauantaina Tornion Musiikkitalolla Genesis -yhtyeen tupla-albumin Lamb Lies Down On Broadway livenä kronologisessa järjestyksessä.

Konsertissa soittivat Ville Välkky (laulu), Erkki Kari (rummut, perkussiot, akustinen kitara), Seppo Salmi (basso, taurus), Arto Perkiö (kitara, huilu), Matti Adolfsen (koskettimet, theremin, taustalaulu) sekä Timo Miettusta kitaristina vain kahden treenin jälkeen tuurannut Heikki Isoniemi.

Konsertti oli erinomainen, Musiikkitalon akustiikka toimi hyvin ja antoi ilmavat ja isot puitteet isolle musiikille. Oli ilo olla paikalla.

Tervehenkistä perusjunttausta

28.2.2016
´61 Beast ja Free Ride tarjosivat lauantai-iltana muhkean paketin tervehenkistä rockin perusjunttausta Kemin Ankkuriin kokoontuneelle yleisölle, jota oli paikalla ilahduttavan runsaasti.

Illan aloitti toisen Kemin keikkansa vetänyt, kemiläisvahvisteinen rovaniemeläinen ´61 Beast. Ensiesiintymisensä Kemissä Arttu Salosen (laulu), Jyrki Rötkösen (kitara), Iiro Lehtosen (rummut), Henri Kiviniemen (kitara), Wesku Puikon (koskettimet) ja Tommi Korjosen (basso) muodostama yhtye teki viime kesän Run to 60´s -tapahtumassa.

Petolauman soitto kulki mallikkaasti ja tasapainoisesti, kahden kitaran, basson ja rumpujen lisäksi lisää syvyyttä toivat koskettimet, vaikkakin Puikon soittopelin alaosa hajosi jo setin alkupuoliskolla. Yhtye tarjosi  jämäkän paketin pääasiassa Lynyrd Skynyrd-, ZZ Top- ja The Allman Brothers-covereita täydennettynä J.K. Calen ja John Mayallin hengentuotteilla.

´61 Beast oli edellisenä iltana heittänyt onnistuneen keikan myös Haaparannan Pondessa, jonne bändi tehnee uusintavisiitin ennen pitkää. Toivottavasti ryhmä nähdään myös Kemissä uudestaan piakkoin ja mieluusti ilman teknisiä ongelmia.


Samaa genreä palveleva, mutta omaa materiaaliaan tykittänyt, paljon pidemmän historian omaava ja useamman äänitteen maailmalle jo tarjoillut torniolaislähtöinen Free Ride osoitti että myös kitaran, basson ja rumpujen perustrio toimii edelleen varsin hyvin. Tapani Ollosen johtamat vapaamatkustajat saivat ´61 Beastin tavoin jalan vipattamaan ja innokkaimmat jammailemaan lavan edustalle.

Keikan miinuspuoli oli turhan pitkälle kaakkoon käännetty volyyminappula, mikä karkoitti osan vanhemmasta yleisöstä ulos ravintolasta ja osa sisällejääneistä asetteli tulppia korviinsa. Itseäni äänenvoimakkuus ei liiemmälti häirinnyt, lienevätkö vanhat korvani jo niin paatuneet vuosien saatossa.

Free Ride on työstänyt myös uutta materiaalia ja pyörinyt Tico Ticon studion uumenissa ja uusi, odotettu levy on luvassa vielä tämän vuoden puolella.

Biisilistat:

´61 Beast:

Call Me The Breeze
I Knew A Little
Needle & Spoon
Another Kind Of Love
Swamp Music
Beerdrinkers & Hellraisers
Gimme Three Steps
T For Texas
Sharp Dressed Man
Statesboro Blues
Just Got Paid
Trouble No More
One Way Out

Free Ride:

Miracle
Stabbed In The Back
Can You Hear Me
Hold On I´m Coming
Above The Law
´Til The End
Outsider
Outlaw Stories
Playing With Fire
Blue Eyes
Queen Of The Highway
14 Days
Harvester Of Pain
Troublemakers
World Of Fools
Race With The Devil
Mrs. Night Time

Juhlaviikonloppu reväytti Murmanskissa

Aleksandr Bon on Murmanskista kotoisin oleva laulaja, joka ponnahti viime vuonna Venäjän Voice-kisasta suureen suosioon. Hän ei voittanut kisaa, mutta selvisi viimeisiin finaaleihin Dima Bilanin valmennuksessa. Kuva: Sari Pöyhönen.

Sari Pöyhönen
Murmansk

5.10.2015
Housut repesivät haaroista, lempihousuni. Repesi juuri kun olin astumassa autoon, joka kuljetti minut Murmanskin 99-vuotisjuhlaan kulttuuripalatsiin. Mutta juhlassa oli niin hienoja esityksiä, että ratkennut haara unohtui.

Yksi parhaista esityksistä oli “Murmanskin oman Antti Tuiskun” eli Aleksandr Bon -nimisen laulajan coverit Elvis Presleyn Can't help falling in love with you- ja Musen Supremacy -kappaleista.


Aleksandr Bon on oikealta nimeltään Aleksandr Bondarenko. Hän syntyi vuonna 1985 Murmanskissa ja opiskeli jo lapsena kitaransoittoa, mutta jätti sen kesken. Nettitietojen mukaan hän lopetti, koska hänen kitaransoitonopettajansa sai potkut. Myöhemmin hän opiskeli Murmanskin valtiollisessa pedagogisessa yliopistossa ja valmistui musiikinopettajaksi.

Bon muutti Murmanskista vuonna 2009 Pietariin ja aloitti uran katumuusikkona. Omien sanojensa mukaan (nettitietojen perusteella) hän ei tavoittele mainetta eikä mammonaa, vaan haluaa vain nauttia elämästä. Julkkikseksi hän nousi Venäjällä viime vuonna 2014 venäläisessä Golos-laulukisassa, joka vastaa Suomessa tunnettua Voice of Finland -kisaa. Hän ei itse aikonut osallistua, vaan hänen ystävänsä olivat ilmoittaneet hänet mukaan.

Venäjän Voicessa hän vakuutti kaksi suosittua laulajaa, ja Aleksandr valitsi valmentajakseen Dima Bilanin.
- Koska hän valitsi minut ensimmäisenä.
Dima Bilan edusti Venäjää vuoden 2006 Euroviisuissa kappaleella Never Let You Go, ja sijoittui toiseksi. Vuonna 2008 hän voitti Euroviisut laulullaan Believe.


Murmanskin kulttuuripalatsissa perjantaina 2.10.2015 hän lauloi meille sadoille yleisössä istuville korkealta ja kovaa. Jo pelkkä jännä lauluääni ihastutti, mutta lopullisesti minun sydämeni hän sulatti ihanalla, vilpittömällä hymyllään. Ei turhia diivan elkeitä, vaan varmaa ja mukavaa esiintymistä.
- Hyvää juhlapäivää”, hän kumarsi ja juoksahti pois lavalta.

Murmanskin 99-vuotisjuhlat jatkuivat seuraavana päivänä 3. lokakuuta ja olin tulossa elokuvaesityksestä. Ajattelin, että mahdanko ehtiä enää korttelin päähän keskusaukiolle katsomaan juhlakonsettia. Aleksadr Bon nimittäin oli yksi ulkoilmakonsertin esiintyjistä.

Elokuvista tullessani kuulin, kun hän lauloi: “Can't help falling in love with you”. Tiesin, että ehdin juuri ajoissa, ja kävelin helmat liehuen (olin vaihtanut housut hameeseen)  Viiskulman aukiolle. Aukiolla oli sakkia kuin SaiPan pelissä ja jopa enemmänkin. Hyviä biisejä hyvän Bonin laulamana.


Viikonlopun opetus: Kannattaa mennä juhliin, vaikka housut ratkeaisivatkin. Pienin askelin, niin kukaan ei huomaa, eikä viisas virka mitään. Seuraavan päivän konserttiin voi mennä hameessa. Nautitaan elämästä! Hyvää 99. syntymäpäivää, Murmansk!

Murmanskin virallinen syntymäpäivä on 4.10. mutta tänä vuonna 99-vuotisjuhlaa vietettiin koko viikon ajan konsertein, tapahtumin ja ilotulituksin.

Aleksandr Bon -linkkejä:

Je suis malade -laulu ja Venäjän Voice -kisan valmentajan valinta: http://www.youtube.com/watch?v=QWwz4Ph_Ucs

Supremacy Aleksandr Bonin esittämänä: http://www.youtube.com/watch?v=0aZIW8OmAKc

Laulu Tshasy (Kello) Aleksandr Bonin laulamana, ja pudotuspeli: http://www.youtube.com/watch?v=F3iqT3diuHY&list=RD9QTNj232z5I&index=2


Sekoitus: http://www.youtube.com/watch?v=9QTNj232z5I&list=RD9QTNj232z5I&index=1

Murmanskin 99-vuotisjuhlan ulkoilmakonsertti oli Viiskulman aukiolla hotelli Azimutin (entinen Arktika-hotelli) edessä. Esiintymässä Aleksandr Bon. Kuva: Sari Pöyhönen.

Jazz & Blues Café Murmanskissa avasi syyskauden muuttotappion kaihossa

Murmanskissa nousee uusi muusikoiden sukupolvi. Tässä esiintyy bändi nimeltä Patrik FM. Kuva: Sari Pöyhönen.

Murmanskilainen rokkirumpali Sergei Budjuhin soitti jäähyväiskonsertissaan Jazz Blues Cafeessa 2.9.2015 juuri ennen muuttoaan Pietariin. Kuva: Sari Pöyhönen.

Sari Pöyhönen
Murmansk

Arktisen Venäjän pääkaupunki Murmansk herää eloon syksyllä kesälomien jälkeen. Niin myös kaupungin musiikkielämä. Ruskan lisäksi syksyn varma merkki on Jazz & Blues Cafén jatkuminen keskiviikkoisin. 2.syyskuuta alkoi Jazz & Blues Cafén seitsemäs vuosi hotelli Park Inn Poljarnie Zorin yökerhossa nimeltä Ledokol (suom. “Jäänmurtaja”).

Tänä vuonna kauden avajaiset vietettiin kaihoisissa tunnelmissa. Murmanskilainen rokkirumpali, pitkän linjan ammattimuusikko Sergei “Budkin” Budjuhin piti jäähyväiskonsertin yhtyeensä Old Bandin kanssa. Budjuhin muuttaa tänä syksynä Pietariin. Hän sai metropolista töitä eräässä musiikkiprojektissa.

- En vielä kerro enempää, mutta se on iso juttu ja joudumme harjoittelemaan ahkerasti. Mitä muutakaan ammattimuusikko voi tehdä, jos Murmanskissa ei ole tekemistä eikä töitä. Pitää muuttaa pois, ja ottaa mielenkiintoinen työtarjous vastaan, Budjuhin kertoo.

Hän ei unohda pohjoista ja lupaa tulla Murmanskiin käymään. Nimittäin keikalle lokakuussa tai myöhemmin tänä vuonna.

Pohjoinen periferia kärsii aivovuodosta ja muuttotappiosta niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Se näkyy eri alojen ammattilaisten, eli myös muusikoiden katoamisena etelään. Virta vie yleensä Pietariin, Moskovaan ja ulkomaille.

Pienet piirit pyörivät


Toisena ongelmana musiikkialalla Murmanskissa ja Jazz & Blues Caféssa ovat iänikuiset samat naamat ja samat bändit viikosta toiseen. Ilman muuttotappiotakin musapiirit ovat verrattain pienet. Murmansk on venäläisittäin pieni kaupunki “vain” 300 000 asukkaallaan. 1980-luvulla Murmanskissa asui melkein puoli miljoonaa ihmistä. Silloin kulttuuri- ja musiikkielämä kukoisti vilkkaana ja monipuolisena. Nykyään on hiljaisempaa.

- Murmanskissa soitetaan vain vähän jazzia. Varsinkin nuoret muusikot laulavat ja soittavat mieluummin rokkia ja poppia. Kai ne ovat helpompia lajeja, Jazz & Blues Cafén vetäjä Roman Murachov pohtii.

Murmanskilainen juontaja-dj Roman Murachov on vetänyt Jazz & Blues Caféta sen alusta eli vuodesta 2009 asti. Hän on huomannut Murmanskin muuttotappion ja muusikkomenetykset etelään. Jazzin ja bluesin lisäksi yleisö saa keskiviikkoisin kuulla rockia, poppia ja monia muita musiikin lajeja. Suvaitsevaisuus kannattaa musiikkilajien(kin) suhteen. Muuten tiukasti vain jazz- ja bluesbändejä ei riittäisi joka keskiviikolle.

- Annamme tilaa myös improvisaatiolle ja aloitteleville muusikoille. Kuka tahansa voi tulla esiintymään.

- Kyllä tämä joskus kyllästyttää. Mutta aina kun ilta onnistuu hyvin ja tunnelma on mahtava, niin innostun uudestaan. Yleisö on meillä älykästä, ja tulee tosiaan kuuntelemaan live-musiikkia ja nauttimaan. Joskus alkuvuosina yleisössä oli paljon kännäämiseen keskittyviä asiakkaita.

Uusi sukupolvi kasvaa

Ei elämä kuitenkaan niin mustaa ole. Elämä jatkuu. Uusi sukupolvi nousee myös Murmanskin musiikkipiireissä. Nyt syyskauden avajaisissa Jazz & Blues Caféssa esiintyi aivan uusia bändejä ja tuoreita kasvoja. Rock- ja pop-covereita ja proge-meininkiä veti loistavasti bändi nimeltä Patrik FM. Duo Marija Sirzhant (laulu) ja Aleksei Reiman (kitara) esittivät lauluja myös ranskaksi. Mies ja kitara -bardi esiintyi nimellä Vsjo mozhet byt' eli suomeksi Kaikkea voi olla.

Jotain uutta ja erikoista pitää keksiä yleisön houkuttelemiseksi. Konserttien lisäksi Jazz & Blues Caféssa on euroviisukatselmuksia ja hyväntekeväisyysiltoja. Tuolloin mahdollinen sisäänpääsymaksu menee vaikkapa syöpää sairastavan murmanskilaisen hoitoihin. Tai keräysrahoilla tuetaan SOS-lapsikylän toimintaa Murmanskin alueella.

- Hyväntekeväisyyden lisäksi Jazz & Blues Caféssa on myös ympäristöaiheisia iltoja. Vietämme Earth Houria joka vuosi ja teemme yhteistyötä WWF:n kanssa, Roman Murachov kertoo.

Tänä vuonna Jazz & Blues Café aloittaa uuden kampanjan. Yleisö voi kuvata videoita esiintyjistä ja ladata ne Youtubeen. Eniten tykkäyksiä keränneet videot saavat palkintoja, vaikkapa ilmaisen saunaillan hotelli Park Innissä.

Jazz&Blues Caféssa on esiintynyt vuosien varrella suomalaisiakin artisteja, muiden muassa viulisti Mikko-Ville Luolajan-Mikkola & Reija Lang ja kemiläis-oululais-kokkolalainen Olli Ontronen & MS. Suomalaiset ja muutkin vierailevat tähdet saavat aina tuvan täyteen ja vastaanotto on erinomainen.

Jazz&Blues Café toimii matalalla budjetilla. Artisteille ei makseta esiintymispalkkioita, mutta sisäänpääsy on ilmainen yleisölle. Ovet musaklubi avaa joka keskiviikko kello 19, ja soitto alkaa viimeistään kello 20. Nukkumaan ehtii ihmisten aikoihin, koska viimeiset livesävelet kuullaan noin 23 aikaan.

Hotelli Park Inn Poljarnie Zorin yökerho Ledokol ja Jazz & Blues Café Murmanskissa osoitteessa Ulitsa Knipovicha 17 keskiviikkoisin klo 19-23. Kesätauko on kesä-, heinä- ja elokuussa.


Murmanskilaisyhtye Patrik FM:n alkubiisi keikalla Jazz & Blues Caféssa 2.9.2015 Murmanskissa Youtubessa: http://www.youtube.com/watch?v=w5gMSHde6ic


Kirjoittaja Sari Pöyhönen on asunut Murmanskissa viisi vuotta.

Metallimies lähettää rauhanterveisiä Murmanskista

Town Tundra esittää melodista death-metallia.

Huumori on laulaja Warren Crowlle tärkeä asia. -Pahinta pahaa ja surua maailmaan luovat ne, jotka vakavalla touhukkaalla naamalla virnistelevät, mutta ilman huumorin pilkahdusta. Kuva © Sari Pöyhönen

16.6.2015
- Ystävät… Haluan, että kansamme voivat sanoa toisiaan aina ystäviksi, murmanskilainen metallimies Warren Crow Town Tundra –yhtyeestä toteaa.
- Ehkä tämä kuulostaa korkealentoiselta, mutta se tulee suoraan sydämestä: tällä hetkellä maailma keikkuu vaarallisilla vesillä. Joillekuille on hyötyä liehuttaa taas sotalippuja. Toivon, että meidän tavallisten ihmisten terve järki voittaa poliitikkojen pelit. Ja ettei meidän välillemme koskaan nouse vihan muuria. Olkaa voimakkaita ja pitäkää huolta itsestänne!

Myös Town Tundran kitaristi Alex J. G. K. lähettää suomalaisille terveisiä.
- Rauhaa, hyvyyttä ja onnellisuutta kaikille! Musiikissa ja elämässä pitää kaikki tehdä rehellisesti ja sydämen pohjasta.

Murmanskilainen melodista death-metallia soittava Town Tundra perustettiin vuonna 2009. Se julkaisi ensimmäisen levynsä Telegonia vuoden 2014 loppupuolella. Levymyyntiä kiihdyttääkseen bändi järjesti konsertin alkuvuonna 2015 Murmanskissa. Uusintakonsertti nähtiin kesäkuun alussa 2015.

Town Tundra keikkailee nykyään harvoin, mutta sitäkin kovempaa aina kun astuu lavalle. Vokalisti Warren Crow vetää sanoittamansa laulut energisellä örinämörinällä ja kauniilla melodialla. Eikä sanomasta ole puutetta.

- Runot ovat minulle erittäin tärkeitä. Työskentelen kauan jokaisen tekstin kanssa. Pidän tekstejäni eksistentialistisina. En kuvaa tapahtumia tai ilmiöitä, vaan tuntemuksia, kun ihminen törmää näihin ilmiöihin. Kaikkien laulujeni pääteema näkyy olevan ihmisen törmäyskurssi vihamielisen maailman kanssa.

Teksteissään Crow ryöpyttää maailman olevan täynnä mätäneviä sydämiä, koska helvetti on jo niistä täyttynyt (biisissä Demons & Devils). Hän kuitenkin kehottaa nousemaan ärsyttävän massamedian ja roistojen edessä (Flame Is Our Name) ja olemaan kenties erilaista lihaa tässä ihmiskeitossa (Human Broth). Ja viisastumaan vanhoista virheistä (Leaving Ithaka). Muita pohdiskelevia, vihaisia ja ironisia kappaleita uudella levyllä ovat Mother Goodbye, What People Want, Revolution Of Roses, Breeding In The Dark, War In Peace ja Music Is Blood.

Historia kiinnostaa, ei natsismi

Telegonia -levy vilisee kreikkalaista mytologiaa ja antiikin historian sävyjä. Sekä laulaja Warren Crow että kitaristi Alex J. G. K. valitsevat levyn lempibiisikseen kappaleen Leaving Ithaka.
- Laulu on pyhitetty antiikin Kreikan lempisankarilleni Odysseukselle. Siinä ideana on välttämätön taistelu vaikeiden elämän velvollisuuksien ja omien heikkouksien välillä, Warren Crow perustelee.
- Siinä on melodia, joka koskettaa, pohtii Alex J.G.K.

Warren Crow on laulanut metallia vuosia. 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa hän esitti slaavilaista pagan-metallia.
- Aluksi se oli mielenkiintoista, mutta sitten suosion kasvaessa monet black- ja pagan-metallista kirjoittavat julkaisut suuntautuivat maassamme nationalismiin ja jopa fasismiin ja natsismiin. Ja minä kun tein sitä musiikkia kiinnostuksesta Venäjän ja slaavien historiaan! Kiinnostukseni tuohon musiikkigenreen väljähti.

Raskasta, brutaalia, monenlaista musiikkia

- Esikuvinani pidän monia, esimerkiksi Metallicaa. Cannibal Corpse on raskainta ja brutaaleinta mitä olen ikinä kuullut. Enslaved ja Burzum avasivat minulle oven black-metallin maailmaan, Warren Crow sanoo.

Hän luettelee myös muita häneen vaikutuksen tehneitä bändejä ja artisteja, kuten Arcturus (ja levy La Masquarade Infernale), Korn & Jonathan Davis ja Howard Jones (Killswitch Engage).

Murmanskissa ja Venäjällä toimii tai on toiminut useita Crown mielestä hyviä metallibändejä. Esimerkiksi Stielas Storhett (black-metallia), Deva Obida (”Loukkauksen Neidot”, melodista death-metallia), Pentsign (black-metal), Aruna Azura, Obratnaja Storona (”Kääntöpuoli”), Charon Styx, Di Mortales ja Unhallowed.

Warren Crow alkoi tykätä metallista 9-vuotiaana. Hän sai kaverinsa kanssa käsiinsä Metallican …And Justice For All –albumin kotikutoisesti ääninauhalle väsätyn kopion.
- Se oli miltei laittomasti tuotu Neuvostoliittoon, hän kertoo.

- Päätimme silloin, että kasvamme isoiksi ja alamme soittaa metallimusiikkia. Se ei unohtunut, ja eri vaiheiden jälkeen olen päätynyt siihen, mitä Town Tundra tekee.
- En kuuntele pelkästään heavy-metallia. Ja metallipuolellakin on genrejä, joista en erityisesti pidä.
- Rakastan sinfoniaa, nykypoppia, hiphoppia ja R´n´B:tä. Jazzista ja elektronisesta musiikista en pidä.

Kitaraäänitykset Kemin Tico Ticolla

Alex J. G. K. on soittanut kitaraa teinipojasta asti eli 20 vuotta, alusta asti raskasta rokkia ja heviä. Aiemmin hän soitti bändissä nimeltä Banana Skin, ja samaan aikaan Town Tundran nykyinen vokalisti ja rumpali soittivat Naily -nimisessä yhtyeessä. Muutama vuosi sitten Alex J. G. K. kävi Suomessa, muttei konsertoimassa.

- Äänitimme kitarat demoa varten Tico-Ticolla Kemissä, mies sanoo vierailustaan Ahti Kortelaisen isännöimässä studiossa.

- Olemme keikkailleet Murmanskin alueella, Petroskoissa ja Pietarissa. Suomessa emme, mutta haluaisimme ehdottomasti tulla, Alex J. G. K. sanoo.

Town Tundrassa on yhteensä viisi muusikkoa; basisti on Anthony Crimson, rumpalina riehuu William sekä toinen kitaristi Alex Hostman, joka tosin lopetti yhtyeessä heti haastattelun jälkeen eli yhtye on tätä nykyä nelijäseninen.

Linkki Town Tundran nettisivuille, jossa myös lyriikat englanniksi: www.towntundra.com

Linkki Town Tundran biisiin Leaving Ithaka Youtubessa: http://www.youtube.com/watch?v=CzaiWYTTFkY

Town Tundraan yhteys sähköpostilla: towntundra@gmail.com

 

Teksti ja kuvat: Sari Pöyhönen

Kirjoittaja on toimittaja, joka on asunut Murmanskissa syksystä 2010 asti.

EDIT: Juttua täsmennetty 17.6, sekä lisätty haastattelun jälkeen tapahtunut kokoonpanomuutos.

Murmanskin musiikkimaailma yllättää monipuolisuudellaan

Sisustus Rock´n´ Roll Music Barissa on tottakai laadittu tyylin vaatimalla pieteetillä. Kuva: Sari Pöyhönen.

29.5.2015
Venäjän arktisella alueella, pohjoisessa Murmanskissa musiikkimaailma on yllättävän vilkasta ja monipuolista. Kaikenlaista musaa voi kuunnella livenä: heviä, rokkia, poppia, bluesia, vierailevia venäläisiä tähtiä, psykedeelistä folkkia ja klassista. Toisaalta ei ole yllätys, että kaupungista löytyy hieman kaikkea. Onhan Murmansk maailman suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella ja siellä asuu melkein 300 000 ihmistä.

Vuosi sitten toukokuun lopussa 2014 Murmanskiin ilmestyi uusi live-klubi Rock´n´ Roll Music Bar. Se tyylittelee maailmanluokan Hard Rock Cafe-ketjun tapaan: seinällä ja jopa katossa roikkuu bändijulisteita ja sähkökitaroita kehystettynä kuin taideteokset.

Seinällä näkee vanhoja mankkoja, artistien nimmareita ja kasarityylisiä  miniatyyri-kitaroita pienine koteloineen. Nahkaliivisiltä tarjoilijoita voi tilata ruoka-annoksia ja juomia. Lavan vieressä seisoo prätkä talviteloilla kaamosaikana. Kesäaikana pyörä on tietysti käytössä.

- Tämän prätkän omistaa kaverini. Mun oma pyörä seisoo talviteloilla rokkibaarin toimiston puolella, sanoo omistaja Ilja Pipchenko.

Klubi lupaa live-musiikkia joka päivä. Lupaus täyttyy kiitettävästi. Rock´n´ Roll Music Barissa lavalle astuvat yleensä paikalliset muusikot. Usein Murmanskiin saapuu myös vierailevia tähtiä lähinnä Pietarista tai Moskovasta. Huhtikuussa 2015 kansainvälisillä Barents Bird -kulttuurifestivaaleilla lavalla nähtiin lappilaisia blues- ja jazzmuusikoita basisti Hannu Raudaskosken johdolla. Rovaniemeläiset vetivät salin täyteen tanssivaa murmanskilaiskansaa.

 

Vierailulla Pietarista Atlantida Project

Toukokuun kenties omituisin keikka Rock´n´ Roll Music Barissa oli sunnuntaina 24.5.2015, kun siellä esiintyi Atlantida Project. Eli pietarilainen laulaja Sasha Sokolova kitaristeineen. He esittivät kyber-folkkia, siis kansanmusiikin ja resitatiivin psykedeelistä yhdistelmää raskaaseen rokkiin ja teknomaiseen äänimaailmaan.
Nainen laulaa hypnoottisella äänellään rosoisia ja myös joskus saamelaisjoikuja muistuttavia lauluja. Kitaristi Sergei Zjazin luo vieressä rankkaa heviä. Sokolova hytkyy lavalla, heiluttelee käsiään, nostelee olkapäitään. Hän pukeutuu japanilaisittain ommeltuun mekkoon, jonka kangas muistuttaa kirjavaa säkkiä.

Youtuben musiikkivideolla laulajan kasvot on maalattu värikkäällä savella ja hän näyttää afrikkalaiselta. Outoa, jännittävää ja juuri siksi hienoa! Näin ajatteli miltei kaksisataapäinen joukko murmanskilaisia. He täyttivät klubin, vaikka melkein kymmenen euron lippu on melko tyyris, jos tienaa keskivertopalkan eli muutaman satasen kuussa.

Atlantida Projectin mielenkiintoa ei vähennä tieto siitä, että laulaja Sasha Sokolova sairastui vuosi sitten syöpään. Niin kävi aivan yhtäkkiä hänen ollessaan konsertoimassa Israelissa. Nyt hän veti Murmanskissa varainkeruukeikan. Hoidot ulkomailla maksavat maltaita, mutta lipun, levyn tai t-paidan ostamalla saattoi tukea Sokolovaa kamppailussa sairauden kanssa.

- Huomenna menemme katsomaan Jäämerta, Sasha Sokolova spiikkaa konsertissa ja naurahtaa, juttelee yleisön kanssa, istuu välillä lepäämään ja juomaan vettä.

Atlantida Project julkaisi uusimman levynsä Mir (Maailma tai Rauha) toukokuun lopussa Moskovassa Murmanskin keikan jälkeen. Kuitenkin uutta levyä oli jo myynnissä Murmanskissa.


Lämppärinä paikallinen Puiset valaat

Atlantida Projectin lämmittelybändinä soitti paikallinen Puiset valaat (ven. Derevjannye kity). Sen perusti yhdessä kavereidensa kanssa 18-vuotias laulaja-kosketinsoittaja Svetlana Matveeva. Hän on juuri valmistunut lukiosta, ja suoritti loppuun Murmanskin venäläis-norjalaisen lukion. Hän muuttaa syksyllä opiskelemaan Tromssaan Pohjois-Norjaan.

- Perustimme Puiset valaat muutama kuukausi sitten, mutta olemme soittaneet kitaristi Timur Mizinovin kanssa jo pari vuotta. Rumpali ja basisti tulivat mukaan, ja ovat kavereitani, Matveeva kertoo.

- Vaikka muutan pois Murmanskista, en aio lopettaa musiikin tekemistä.

Matveeva vetää psykedeelistä showta kuin kipuileva seireeni. Välillä hän kilauttaa ääniä erilaisista instrumenteista ja kosketinsoittimista.

- Rumpalimme halusi tehdä psykedeelistä musiikkia, ja yhdistelimme eri tyylejä, Matveeva kertoo.

Muitakin livepaikkoja Murmanskissa

Uuden Rock´n´ Roll Music Barin lisäksi Murmanskissa on useita muitakin live-klubeja.

- Parhaat ovat Rock´n´Roll Music Bar ja Ledokol (Jäänmurtaja). On muitakin, mutta ne ovat pienempiä, sanoo rytmimusiikkiin lumoutunut murmanskilainen tv-kuvaaja ja dokumentintekijä Andrei Sytshov.

Ledokol on hotelli Park Inn Poljarnie Zorin yökerho, jossa on viikonloppuisin joko dj, konsertti tai biletapahtuma. Keskiviikkoisin Ledokol kutsuu ilmaiseksi kuuntelemaan elävää jazzia, bluesia ja rokkia Jazz & Blues Cafeeseen. Kesätauko pistää ovet säppiin, mutta syksyllä meno taas jatkuu. Jazz & Blues Cafessa on vieraillut usean kerran kemiläis-oululais-kokkolalainen Olli Ontronen & Mighty Shitty, jossa soittaa myös kemiläiskitaristi Tuomas Laajoki.

Jotkut remontissa

Pari vuotta sitten Murmanskissa avautui Broadway-niminen art-baari, jossa oli usein livemusiikkia. Tällä hetkellä se on kuitenkin remontissa, ja venäläisittäin remonttien aikataulut voivat venyä hamaan tulevaisuuteen. Laman aikana tietysti kannattaa remontoida, jos on hiljaista asiakasrintamalla. Joka tapauksessa toivokaamme korjaustöiden pikaista valmistumista ja laman pikaista loppumista.

Klassisen musiikin ystävälle Murmansk tarjoaa paljon, mutta juuri nyt pitää hieman joustaa. Maailman kenties pohjoisin sinfoniaorkesteri eli Murmanskin Filharmonia joutuu elämään evakossa. Filharmonian rakennus on nimittäin sekin remontissa. Korjaustöiden pitäisi valmistua kaupungin satavuotisjuhliin syksyksi 2016. Juhlavuotta varten kaupunki on saanut valtiolta rahaa kulttuurilaitosten kasvojen kohotukseen. Remontin aikana sinfoniaorkesteri ja muut klassisen musiikin kokoonpanot esiintyvät muualla, lähinnä viereisen rakennuksen Murmanskin musiikki- ja taide-collegen juhlasalissa.

Ruokapaikan ratoksi

Monet ravintolat ja baarit Murmanskissa palkkaavat trubaduurin tai parivaljakon soittamaan livenä asiakkailleen perjantai- ja lauantai-illan ratoksi. Näin ollen tavallisenkin näköisessä ruokapaikassa pieni bändi voi roudata kamansa esiintymisnurkkaan ja alkaa musisoida. Katusoittajia voi bongailla etenkin pääkatu Leninan varrella kesäaikaan. He ovat luultavasti samoja henkilöitä kuin klubeilla ja ravintoloissa soittavat muusikot.

Isoja tähtiä vierailuilla

Baarien, klubien ja ravintoloiden lisäksi elävää musiikkia tarjoaa isoilla lavoilla Kulttuuripalatsi Kirovka, jäähalli ja Murmanskin alueen draamateatteri sekä iso yökerho Magnit naapurikaupungissa Kuolassa.

Kuukausittain ellei viikoittain venäläiset pop- ja iskelmätähdet vierailevat Murmanskissa. Suomessakin muistetaan euroviisuvoittaja Dima Bilan ja rokkiklassikko DDT. Ne ovat molemmat vierailleet Murmanskissa nyt viimeisten parin vuoden aikana. Venäläistä rokkia hieman harrastavat tunnistavat Vladivostokista lähtöisin olevan ikisuosikki Mumij Troll-yhtyeen. Se kävi Murmanskissa vuonna 2011 ja 2014.


Vaikka Pohjois-Suomesta, saati kauempaakin kertyy satoja kilometrejä Murmanskiin, kannattaa tulla käymään, ja nauttia elävästä musiikista. Isoista tähdistä sekä paikallisista suuruuksista. Kannattaa katsoa Murmanskin lähiaikojen konsertit ja tapahtumat nettikalenterista (vain venäjäksi): www.murmanout.ru.

Linkki Atlantida Projectin Youtube-videoon, biisi nimeltä Razum (Järki): http://www.youtube.com/watch?v=fz3B1J3eU7Q

Atlantida Projectin nettisivu (jossa on lisää videoita): www.atlantida.pro

Linkki Murmanskin Rock ´n´ Roll Music Barin sosiaalisen median sivuille (venäjäksi):

http://vk.com/rockmusicbar

Linkki Ledokolin Jazz & Blues Cafen someen (venäjäksi): https://vk.com/club12541691

 

Murmanskin rokkibaarin art-director Gosha spiikkaa esiintyjät lavalle. Kuva: Sari Pöyhönen.

Rock´n´ Roll Music Bar on saavuttnut Murmanskin rockkansan suosion. Kuva: Sari Pöyhönen.

Cain´s Offering vahvisti ensimmäisen Suomen keikkansa

Vuonna 2009 perustettu powermetalliyhtye soittaa Helsingin Tuska-festivaaleilla.

30.3.2016
Timo Kotipellon (laulu), Jani Liimataisen (kitara), Jens Johanssonin (koskettimet), Jonas Kuhlbergin (basso) ja Jani "Hurtsi" Hurulan (rummut) muodostama powermetalliyhtye Cain´s Offering on vahvistanut uransa ensimmäisen Suomen keikan.

Yhtye soittaa Helsingin Tuska -festivaaleilla heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tähän mennessä yhtye on tehnyt vain kaksi keikkaa, molemmat Japanissa tämän vuoden helmikuussa. Bändi avasi keikkauransa Tokiossa ja Osakassa.

Kiirettä yhtye ei ole keikkailemisen kanssa pitänyt, sillä kotimaisen melometallin superryhmä on perustettu jo seitsemän vuotta sitten, vuonna 2009. Debyttialbuminsa Gather the Faithful yhtye julkaisi samana vuonna ja kakkoslevy Stormcrow ilmestyi viime vuonna.


Muita yhdennettätoista kertaa järjestettävän Tuskan uusimpia kiinnityksiä ovat äskettäin tulevalta albumiltaan 1985 -sinkun julkaissut norjalainen, toimintarokkia bläkkis-vivahteisesti veivaava Kvelertak ja metallisen hardcoren amerikkalainen ykkösnyrkki Hatebreed, jonka uutuusalbumi The Concrete Confessional -albumi ilmestyy toukokuussa.

Savon sodomiitit, eli Turmion Kätilöt tekee paluun Tuskan lauteille. Tuore Diskovibrator -levy värisee ja meininki on muutenkin tutusti erittäin kova. Reverend Bizarren raunioista ponnistava Lord Vicar on lisätty Tuska-lauantain kattaukseen. Bändiltä tulee tuore lätty vielä tänä keväänä, joten uutta synkistelyä on luvassa myös Tuskassa.

 

Suomalaisen melodödiksen kiintotähti Omnium Gatherum tuo uuden karhean Grey Heavens -rieskansa todella väkevän biisimateriaalinsa tuskalaisten lauantain ratoksi. Levy on kerännyt pelkkää ylistystä. Lisäksi kotimaista majesteettista tykittelyä tarjoilee piakkoin uuden -lätyn maailmalle päästävä Brymir.

Suvilahdessa 1.-3.7. järjestettävässä Tuska –festivaalin perjantain 1.7. vahvistetut esiintyjät ovat Avantasia, Testament, Behemoth, Kvelertak, Swallow The Sun, Cain’s Offering, Lordi, Delain, Cattle Decapitation, Mantar, Beast In Black, Bendover, Whorion sekä Blaakyum, lauantain 2.7. Ghost, Anthrax, Stam1na, Turmion Kätilöt, Primordial, With The Dead, Havok, Tsjuder, Circle, Lord Vicar, Omnium Gatherum, Brymir, Crimson Sun, Mørket, Fuck-Ushima ja Swallow The Sun ja sunnuntain 3.7. Children Of Bodom, Katatonia, Hatebreed, Gojira, Diablo, Myrkur, Mörbid Vomit ja Swallow The Sun.

Kalottijatsit julkistaa esiintyjiä huhtikuussa

30.3.2016
Tornio-Haaparannalla 1.-2. heinäkuuta pidettävä Kalottjazz & Blues Festival julkistaa ensimmäiset esiintyjänimensä huhtikuussa.
- Palapelin palaset loksahtelevat kohdalleen ja artisteja lyödään kovaa vauhtia lukkoon, festivaali kertoo nettisivuillaan.

Jo 33. kerran järjestettävään tapahtuma kokee myös uudistuksia.
- Tulossa on hauskoja uutisia sekä eri parannuksia, joiden kautta saamme Kalottijatsit kaikkien ulottuville. Luvassa on kaksi intensiivistä päivää täynnä laadukkaita musiikkielämyksiä, festivaalitoimisto lupaa.

Viime vuonna kalottijatseilla esiintyivät muiden muassa Panu Savolainen Toivo feat. Yona, Slim Butler Trio feat. Andrew Black, Eero Raittinen Band, Suomen Tulli, Pepe Willberg, Olli Ahvenlahti, Petri Laaksonen ja Rigmor Gustafsson.

Haluatko bändisi Qstockiin keikalle?

23.3.2016
Qstock-festivaali ja muusikoiden online-palvelu Band On The Web järjestävät bändikisan oululaisille bändeille ja artisteille. Kilpailun voittaja pääsee esiintymään Qstockin Oulu-lavalle.

Kisaan voivat osallistua bändit ja artistit, jotka ovat oululaisia. Kilpailuun osallistumiseen riittää myös jonkinlainen kytkös Ouluun. Osallistujilla on myös oltava valmius heittää 30-45 minuutin keikka Qstockissa. Ilmoittautuminen ja demokappaleiden lataaminen alkaa tänään keskiviikkona ja päättyy perjantaina 15. huhtikuuta.

Kilpailu on kolmivaiheinen. Ensin bändit lataavat kilpailukappaleensa BandOnTheWeb.com-palveluun, ja niistä asiantuntijaraati seuloo jatkoon pääsevät ehdokkaat. Toisessa vaiheessa yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan osoitteessa bandontheweb.com/qstock. Lopulta yleisöäänestyksen kolme parasta pääsevät Hevimestassa 27. toukokuuta järjestettävään live-finaaliin. Lopullisen voittajan valitsee tuomaristo.

Qstock järjestetään Kuusisaaren ja Raatin alueella Oulussa 29.–30.7.2016. Kahden päivän aikana festivaalilla esiintyy kuudella lavalla yli 60 esiintyjää.

Qstock on ollut loppuunmyyty jo kolmena kesänä peräkkäin ja vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomen suurimmista festivaaleista. Viime vuonna tapahtuma keräsi ennätykselliset 32 000 juhlijaa.

The Prodigy, The Cardigans ja Anastacia Qstockiin

Oululaisfestari julkisti lähes 30 esiintyjää torstaiaamuna. Mukana ovat myös Sonata Arctica ja Children of Bodom.

17.3.2016
Qstock valotti ensi kesän ohjelmaansa julkistamalla hetki sitten lähes 30 artistia. Englantilainen The Prodigy on jo tuttu vieras isojen eurooppalaisten festareiden pääesiintyjänä. Nyt tämä yksi maailman suosituimmista konemusiikin pioneereista tuo näyttävän show’nsa Qstockin lauantai-iltaan. The Prodigyn suosituimpia kappaleita ovat muiden muassa Voodoo People, Firestarter, Breathe, Smack My Bitch Up, Invaders Must Die ja Omen. Oulun-keikka on yhtyeen ainoa Suomen suvessa.


Länsinaapurista saadaan odotettu vieras, kun The Cardigans, palaa Qstockiin kymmenen vuoden jälkeen. Hurmaavan Nina Perssonin tähdittämä The Cardigans on yksi Ruotsin menestyneimpiä pop-yhtyeitä.

Myös amerikkalainen yli 20 miljoonaa albumia myynyt Anastacia nähdään Qstockissa. Vahvaääninen naisartisti tunnetaan esimerkiksi hiteistään Left Outside Alone, I'm Outta Love ja Paid My Dues.

Yhdysvalloista saapuu muitakin mielenkiintoisia tuttavuuksia, kun erittäin lahjakas laulaja-lauluntekijä Lissie ja rockgrass-musiikin edelläkävijä Hayseed Dixie ovat vahvistaneet tulonsa.


Kotimaisittain Qstockin ohjelman helmiä ovat Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin metalliyhtyeisiin lukeutuva Children Of Bodom ja Sirkusteltassa akustisen keikan soittava Sonata Arctica.

Muita kotimaisia esiintyjiä ovat suursuosioon ponnahtanut Sanni, kolmen vuoden tauolta menestyksekkäästi palannut Chisu, vuoden yhtyeen Emma-palkinnon pokannut JVG, ensimmäistä kertaa Qstockissa nähtävä Robin Packalen, superlahjakas Vesala ja suuren taustabändin kanssa esiintyvä Elastinen. Mielenkiintoisen lisänsä festivaalille tuo Redraman, Palefacen ja Tommy Lindgrenin luotsaama Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana, joka tarjoilee genre-rajat roskiin heittävän spektaakkelin peräti 20 hengen voimin.

Lisäksi Qstockissa esiintyvät Amorphis, Michael Monroe, Nikke Ankara, Maj Karma, Lost Society, Olavi Uusivirta, Lucas, Anssi Kela, Diablo - band, Kasmir, Steve'n'Seagulls, Scandinavian Music Group ja HeavyWeight DJs.

Aikaisemmin julkistettuja esiintyjä ovat rap-artisti Cheek ja ruotsalainen tunnelmallisen progemetallin mestari Opeth. Ohjelmaa täydennetään niin ulkomaisilla kuin kotimaisillakin esiintyjillä kevään mittaan.

Qstockin kevätlipunmyynti käynnistyi myös torstaina. Tarkemmat tiedot lipunmyynnistä löytyy www.qstock.fi/liput ja tämänhetkisen ohjelman päiväjako www.qstock.fi/artistit.

Santa Cruz on JCR:n toinen vetonaula Sonata Arctican lisäksi.

Sonata Arctica ja Santa Cruz JääliCityRockiin

10.3.2016
JCR eli JääliCityRokki, on ehtinyt jo 15-vuotiaaksi. Ketterään teini-ikään varttunut tapahtuma lähti alkujaan liikkeelle pienestä, kaveriporukalla pidetyistä pihajuhlista. Vuosien saatossa sisältö on aina ollut musiikkipainotteinen. Tänä vuonna tarjonta laajenee kattavaksi kyläjuhlaksi.

JCR Kyläjuhlia vietetään 17.-18. kesäkuuta Jäälin Urheilukentällä. Musiikin lisäksi tapahtumassa on markkinat, huutokauppa ja urheilua. Ohjelmassa on sekä ilmaisia että pääsymaksullisia tapahtumia.

Kyläjuhla päättyy lauantaina JCR Live! -tapahtumaan, jossa esiintyvät Sonata Arctica, Santa Cruz, Tuohimaa, Aki Louhela ja Ari Koivunen Duo.


Sonata Arctica on vuonna 1996 perustettu kemiläinen melodista metallimusiikkia soittava yhtye. Yhtye on julkaissut kahdeksan studioalbumia, joista kaikkia on myyty Suomessa kultalevyyn oikeuttava määrä. Yhtye nauttii vankkaa suosiota myös ulkomailla.

Santa Cruz on vuonna 2007 perustettu, nyt vahvassa nosteessa oleva nelihenkinen yhtye Helsingistä. Bändin riehakas hard rock on kerännyt faneja jo ympäri maailmaa ja kiertueet Euroopassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa ovat vakuuttaneet kansainväliset yleisöt toden teolla. Yhtyeen hittikappale We Are the Ones to Fall on soinut taajaan myös kotimaan radiokanavilla.

Parhaillaan Britannian kiertueella yhdessä Reckless Loven kanssa oleva Santa Cruz on juuri nyt otsikoissa, kun Newcastlessa bändin keikkabussi joutui varkausyrityksen kohteeksi ja syntyneessä kahakassa osa bändin henkilökunnasta loukkaantui lievästi. Yhtye kertoi asiasta itse Facebookissa. Tänään yhtyeet esiintyvät Glasgowssa.


Tuohimaa on laulaja-säveltäjä-kitaristi Lauri Tuohimaan vuonna 2014 perustama trio, joka esittää rouhevaa suomenkielistä rockpoppia. Laurin säveltämiin kappaleisiin koskettavia ja puhuttelevia tekstejä on kirjoittanut näyttelijänä tutuksi tullut Miia Nuutila.

Aki Louhela on pitkän linjan säveltäjä-muusikko, joka on ehtinyt urallaan tehdä paljon. Ensimmäinen soololevy Aki Louhela julkaistiin jo 1997, josta hittibiisiksi nousi kappale Jos oon liikaa. Aki on kokenut esiintyjä, jonka karisma ja ilmaisun syvyys ovat vuosien saatossa yhä vain parantuneet.

Illan päättää Ari Koivunen Duo, joka tarjoilee rockin maittavimmat klassikot akustisina versioina.


JCR Markkinat alkavat jo perjantaina 17.6. ja jatkuu lauantaina. koko kansan tapahtumaan tulee myynti- ja esittelykojuja, sekä erilaista ohjelmatarjontaa. Perjantaina aloitetaan mm. kaukalofudiksen alkukarsinoilla.
Lauantaina on ilmainen lastenkonsertti, jossa esiintyy Liikkuva Laulureppu. Varttuneempaa väestöä hauskuuttaa Naurun Tasapaino -kilpailun voittaja, koomikko Matti Patronen. Lauantaina pidetään myös JCR Huutokauppa, jonne on meklariksi lupautunut tv:stä tuttu huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

JCR Kyläjuhla toteutetaan Jäälin urheilukentällä yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Osa ohjelmanumeroista tapahtuu alueelle pystytettävässä yleisöteltassa, osa tapahtuu suurella esiintymislavalla. Alueelle tulee myös anniskeluravintola. Liput tulevat myyntiin maanantaina 14.3. Ticketmaster Finlandin (entinen Lippupalvelu) kautta.
Tapahtuman www-sivut löytyvät osoitteesta www.jcr.fi

The Meänlandilla vauhdikas lauantai

Yhtye julkaisi ensimmäisen musiikkivideonsa ja palkittiin samana päivänä palkittiin Vuoden Nordisti -tittelillä.

3.4.2016
Meänkielisellä folkreggaebändi The Meänlandilla oli värikäs lauantai. Päivällä Pohjola-Norden Lapin piiri myönsi yhtyeelle Vuoden Nordisti 2015 tittelin ja samana päivänä bändi julkisti uusimman hittikappaleensa Akka huutaa ja pauhaa -musiikkivideon.

Vuoden Nordisti -palkinnon The Meänland sai ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta pohjoismaisen kulttuurin levittämisestä Ruotsin ja Suomen välillä. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman Pohjola-Nordenin päätehtävänä on edistää pohjoismaista yhteistyötä ja tehdä Pohjoismaita tunnetuksi Suomessa. Vuoden Nordisti -palkinto jaettiin yhdistyksen Pohjolan Pidoissa Rovaniemen Arktikumissa.

Edelliset Vuoden Nordisti -tittelin saaneet ovat Ylitornion lukio (2014), Känsi-Pohjan jousikvartetti (2013) sekä Esa Rautiainen ja Elina Söderström (2012).


The Meänland on perustettu vuonna 2010. Yhtyeessä soittavat Sami Bergman, kitara ja laulu, Adam Huuva, laulu, melodika, erinäiset kolistimet, Jani Nikula, basso, Ville Vuoti, rytmimies, Toni Väisänen, kitara ja banjo sekä Mika Mustonen, kitara.

The Meänlandin uusimman kappaleen Akka Huutaa ja Pauhaa on säveltänyt ja sanoittanut Jani Nikula. Kappaleen musiikkivideon ohjauksesta ja toteutuksesta on vastannut Osuukunta Hasturin Sami Vuokila. Kyseessä on The Meänlandin ensimmäinen musiikkivideo. Se on kuvattu Torniossa ja Haaparannalla.

Yhtyeen suurin hitti on kappale Sole Mikhään, jonka eri versiota on toistettu Youtube-palvelussa yli 100 000 kertaa. Sekin on Jani Nikulan kynästä lähtöisin. Levytyssopimusta yhtyeellä ei (vielä) ole, vaan bändi julkaisee kappaleensa omakustanteisesti.

Juicerock palaa ja matkustaa tunturiin

Juicerockin treenien lomassa oli aikaa kerääntyä yhteiskuvaan. Kuvassa on vain osa muusikoista.

Juicerock myös osana ensi kesän Easy Living In Kemi – tapahtumaviikkoa.

2.4.2016
Kuusi kertaa Kemissä pidetty, kertaalleen jo kuopattu Juicerock -tapahtuma herää henkiin ja lähtee huhtikuun puolivälissä tien päälle tunturiin kahden bändin voimin. Juicerock Goes Tunturi – Juice Leskinen -tribuutti nimellä kulkevan tapahtuman paikkana on perjantaina 15.4. ja lauantaina 16.4. Santa´Hotel Tunturi, joka aiemmin tunnettiin Saariselän Tunturihotellina. Avauspäivä iskee kuin nakutettu Juicen tuotantoon, sillä viidestoista yö tulee aina uudelleen...
 

Mukana menossa ovat yhtyeet Mika ja Pullasormet sekä itseoikeutetusti Paperitähdet All Stars. Bändeillä on myös nimekkäitä vieraita, kaikki maestro Juice Leskisen bändeissä soittaneita konkareita. He ovat Jari Yliaho (Slam, Grand Slam), Antti Tammilehto (Grand Slam) sekä Mika & Pullasormien alkuperäisjäsenistöön kuuluva Hannu "Puntti" Valtonen (Grand Slam).

- Pullasormien kokoonpano täsmälleen sama millä kierreltiin 1979-80 pitkin pohjoisen Suomen keikkapaikkoja, kertoo Matti Adolfsen, jonka lisäksi kokoonpanossa ovat Pekka Adolfsen, Mika Puro, Simo Salminen ja Puntti Valtonen.
- Meillä oli tuolloin setissä yllättävänkin paljon Juicea, saman verran kuin omia biisejä. Viimeinen kolmasosa oli muita covereita, Simo Salminen selvittää.

Paperitähdet All Starsin muodostavat tällä kertaa Miku Kulmala, Mikko Raappana, Lauri Rantama, Mika Mustonen, Ville ja Jani Rojola sekä Matti Adolfsen, joka siis soittaa molemmissa bändeissä. Lisäksi Paperitähtien kokoonpanossa on runoja lausuva Tomi Virtanen.
- Biisijakoa on jo tehty ja myös sillä tavoin, ettei molempina iltoina vedetä samoja settejä. Jos kaikki eri biisit haluaa kuulla, on parempi tulla paikalle molempina iltoina, Jani Rojola alleviivaa.

Tapahtuma alkoi hahmottua talvella, kun Santa´s Hotel Tunturin ravintolapäällikkö Petri Laukkanen alkoi kysellä Salmisen Simolta, löytyisikö Juicen biisien esittäjää jostain. Salminen vastasi rinta rottingilla, että tottahan toki sellainen löytyy.
Jotain spesiaaliakin on luvassa.
– Ainakin pitkä encore. Itse asiassa sen asiakas tilasi ensimmäisenä, Salminen nauraa.

Paperitähdille ja Pullasormille on itsestään selvää, miksi Juice Leskisen musiikki elää vahvana.
- Siinä ollaan viimeisen päälle suomalaisuuden ytimessä, Ville Rojola katsoo.
Muut nyökyttelevät ja lisäävät yksi kerrallaan, että lisäksi Juicen muutenkin hienoissa biiseissä on hienot ja puhuttelevat tekstit, nimenomaan suomeksi tehtynä.
- Itsekin on kananlihalla kun niitä vetää, Rojola painottaa.

Kemiläisetkin pääsevät ensi kesänä osalliseksi Juicen musiikista, sillä Juicerock palaa myös Kemin kesäohjelmaan, tällä kertaa osana heinäkuussa toista kertaa vietettävää Easy Living In Kemi -tapahtumaviikkoa. Tuolloin vierailijana on ainakin Juicen kanssa paljon yhteistyötä tehnyt Mikko Alatalo, joka myös vetää Kemissä sunnuntaina 24. heinäkuuta suuren yhteislauluillan.

Ensimmäinen Juicerock järjestettiin Kemissä vuonna 2009 ja sen jälkeen vuosittain vuoteen 2014 saakka. Parhaimmillaan tapahtuma keräsi tuhatkunta osallistujaa.

Kuninkaan paluu vauhdittaa Kemin futiskauden alkua

1.4.2016
Kemiläisyhtye Ninja FM on pistänyt vauhtia huomenna alkavalle Veikkausliigakauteen, jota Kemissä on odoteltu kuumeisesti viime syksystä saakka, jolloin PS Kemi Kings varmisti Ykkösen voiton ja nousun valtakunnan futiksen pääsarjaan.

Bändi on väsännyt yhteistyössä rap-artisti Verttiksen (Lasse Kuoppala) kanssa  kappaleen Kuninkaan Paluu, joka on omistettu jokaiselle itsensä ylittäjälle tsemppausbiisiksi huippusuorituksiin. Biisin musavideo on kuvattu hulppeissa maisemissa Kemin kaupungintalon katolla.


Ninja FM:n muodostavat Aapo "Aapo" Immonen, Lasse "Jamo" Jauhola ja Petri "Pete" Toivainen. Viime vuonna perustettu yhtye on aiemmin julkaissut kappaleet Klassikko ja Sä Nukahdit Taksiin. Verttis on puolestaan julkaissut pitkän liudan kappaleita, muun muassa laulut Tiedän ja Mökkibiisi.

Aapo Immonen ja Pepe Toivainen olivat mukana myös Starcrash -yhtyeessä, jonka käsialaa PS Kemin otteluissa soinut kannustuslaulu Kuninkaat on.


Jalkapallon Veikkausliiga käynnistyy lauantaina 2.4. otteluilla HJK-MIFK ja PK-35 - RoPS. PS Kemi pelaa ensimmäisen liigaottelunsa lauantaina 9.4. Kotiottelussa, joka pelataan Rovaniemen keskuskentällä, vastaan asettuu puolustava mestari SJK.  PS Kemi ja SJK kohtaavat jo tiistaina 5.4 klo 17. Karihaaran tekonurmella (varakenttä Junkohalli) Suomen cupin merkeissä.

Jalkapalloa tiiviisti seuraava Rokkineuvos ennustaa, että PS Kemin ensimmäinen liigakausi päättyy syksyllä harmituksen tunteisiin. Ei toki sen vuoksi, että joukkue putoaisi takaisin Ykköseen, vaan sen vuoksi, että PS Kemi jää niukasti mitalisijojen ulkopuolelle sijoille 4-6.

Kuuntele Kuninkaan paluu -kappale jutun yläpuolelta.

Ninja FM:n kuvioihin voit tutustua tarkemmin bändin Facebook-sivuilla: https://www.facebook.com/ninjafm.official/?fref=ts

Lordi-sarjakuvaoriginaaleja ja -pukuja esille Kemin sarjakuvanäyttelyyn

29.3.2016
Toukokuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Lordi-yhtyeen euroviisuvoitosta. Toukokuun ajan Kemin sarjakuvanäyttelyn tiloissa on esillä muun muassa harvinaisia originaaleja Lordi-sarjakuvista. Mr. Lordin lisäksi näyttelyssä olevia originaaleja on piirtänyt Mr. Kaarle.

Esillä on myös muuta Lordi-materiaalia kuten yhtyeen ainutlaatuisia pukuja, musiikkivideoita, Euroviisuista tuttua rekvisiittaa, Los Dementitoksen valmistama uniikki Lordi-mopo sekä Mr. Lordin maalaustaidetta.

Lordi-näyttely on esillä Kemin sarjakuvanäyttelyn tiloissa osoitteessa Valtakatu 22, Kemi 30.4.-3.6.2016. Tiistai-perjantai, kello 11-17 & lauantaisin kello 11-16.

Lordi-aineistoa kesällä myös Helsinkiin

Kesän aikana Lordi-materiaalia tulee nähtäville myös Helsinkiin. Kattavassa Lordi-näyttelyssä nähdään muun muassa valtaosa yhtyeen käyttämistä puvuista, lavarekvisiittaa sekä Mr.Lordin maalaustaidetta. Näyttely avautuu Helsingin Jätkäsaaressa 17. kesäkuuta.

Ellua jännitti paluu Groovareihin vauvalomalta

Ellu Malkamäki toteutti elinkäisen haaveensa äitiydestä, ja on nyt palannut vauvaloman jälkeen Grooving High Allstarsin naisvokalistiksi. Kuva © Juhani Hiltunen.

Maria Iivoselle kokemus GHA:n tuuraavana naisvokalistina oli ikimuistoinen.

Tuuraaja Maria Iivonen kertoo saaneensa pestistään lukemattomia ikimuistoisia kokemuksia.

24.3.2016
Suomen suosituimpiin bilebändeihin lukeutuva merilappilainen Grooving High Allstars on palannut normaalikokoonpanoonsa. Vauvalomalla ollut vokalisti Ellu Malkamäki on tehnyt paluun mikrofonin varteen 11 kuukauden vauvaloman jälkeen. Tuuraaja Maria Iivonen puolestaan on palannut laulunopettajan tehtäviinsä. Mutta ei täysin, sillä Iivonen jatkaa edelleen Malkamäen sijaistamista tarvittaessa. Esimerkiksi viime viikonloppuna GHA:n Tahkon ja Tornion keikoilla Iivonen hoiti naisvokalistin tehtävät.

"Antoisa ja merkityksellinen kokemus"

Marialle lähes vuoden mittainen kokemus GHA:n solistina oli erittäin antoisa ja merkityksellinen.
- Luulen, etten vieläkään ole täysin käsittänyt mitä kaikkea kannan tästä kokemuksesta mukanani pitkään. Sain musisoida ja esiintyä GHA:n poikien kanssa, jotka ovat kaikki lahjakkaita muusikoita ja mahtavia tyyppejä.
Maria muistuttaa, ettei hän ole ollut aiemmin mukana näin tiivisti keikkailevassa bändissä.
- Joka viikonloppu keikkailevassa kokoonpanossa on haasteensa aikataulujen suhteen. Itselläni on arkipäivät myös opetusta, kuten osalla muillakin bändin jäsenillä. Välillä piti sopeutua epäsäännöllisiin uni-, ruokailu- ja liikunta-aikatauluihin. Opin ja huomasin paljon uusia asioita keikkaelämästä, pojista sekä itsestäni laulajana ja esiintyjänä.
Maria kertoo saaneensa lukemattomia ikimuistoisia kokemuksia pestistään.
- Näin keikkabussielämää, tapasin uusia ihmisiä, tutustuin uusiin keikkapaikkoihin ja kaupunkeihin. Pesti antoi myös paljon eväitä esiintymiseen, ja varmuutta kaikkeen tekemiseen laulun ja musiikin kanssa. Ja mikä parasta, sain tutustua poikiin ja heidän läheisiinsä. Taidan vielä kärsiä pienestä eroahdistuksesta tällä hetkellä vaikkakin tiedän, että näen poikia jossain vaiheessa taas.

 "Äitiys on ollut elinikäinen haave"

Ellun äitiysloma puolestaan sujui sekin loistavasti.
– Se meni myös erittäin nopeasti. Äitiys on ollut mulle elinikäinen haave, joka on nyt vihdoinkin toteutunut. Lapsi on tuonut elämään valtavan määrän iloa ja uutta syvyyttä.
Myöskään ensimmäisten keikkarupeamien erot vauvasta eivät ole tuottaneet suurempaa tuskaa.
- Erossa oleminen on sujunut loistavasti, koska lapsella on isänsä kanssa todella läheinen suhde ja isi pärjää lapsen kanssa ihan siinä missä äitikin. Äidillä saattoi ensimmäiseltä reissulta palatessa pari onnenkyyneltä vierähtää, mutta se lienee normaalia, Ellu naurahtaa.

Ellu myöntää, että paluu vauvaloman jälkeen Groovareihin jännitti.
- Itse asiassa ihan hirveästi, tulihan keikkatauolle mittaa kuitenkin miltei vuosi. Kun ensimmäinen keikka Oulun Sport-It:issa lähti käyntiin, olin taas kuin kotonani. Laulaminen on vain niin sisäänrakennettu kutsumus, että se tekee minut onnelliseksi. Koen saavani laulamisesta ja esiintymisestä voimaa kaikkeen muuhunkin, kuten esimerkiksi äitiyteen.
On pakko kysyä Ellulta, että oliko jokin muuttunut bändissä liki vuoden poissaolon aikana?
- GHA:ssa tuntuu kaikki olevan ennallaan, mutta aistin että tarvetta uusille tuulahduksille on ilmassa. Uskon myös, että Marian panoksella on myös osansa tässä. Pieni ravistelu kokoonpanossa tai ohjelmistossa tekee hyvää, ja ennaltaehkäisee täydellisen rutinoitumisen, Ellu näkee.

"Maria pärjäsi loistavasti"

Ellun mukaan Maria oli luonteva valinta sijaiseksi.
- Opiskelimme yhdessä laulupedagogeiksi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa ennen kuin siirryin Helsingin Metropoliaan, ja meistä tuli läheiset. En valitettavasti ole vielä päässyt näkemään yhtään Marian GHA- keikkaa, mutta hänelle on tulossa tuurauskeikkoja vielä tulevaisuudessakin. Mutta mitä olen Marialta ja pojilta kuullut, hän pärjäsi loistavasti.
- Tietääkseni kaikki GHA:n jäsenet jutelleet tuuraajasta keskenään ja päättäneet kysyä minua. Elina soitti minulle ja kysyi pestiin, Maria selvittää tapahtumien kulkua.

Ellun mielestä Maria on laulajana paitsi erittäin taitava, mutta samalla myös todella vahva ja herkkä.
- Hänellä on lisäksi runsaasti artistista potentiaalia, jonka toivoisin hänen tulevaisuudessa täyttävän. Olen kuullut hänen omaa musiikkiaan, ja uskon siihen. Esiintyjänä Maria on kiehtova ja eloisa, jonka takia hän on myöskin loistava lisä GHA-perheeseen.
Maria puolestaan arvioi Ellua varsin vahvaksi naislaulajaksi.
- Hän on taitava rytmillisesti ja hallitsee englannin kielen todella hyvin. Ellu on myös vahva esiintyjä, joka osaa ottaa yleisön mukaansa joka keikalla. Ellu hallitsee myös monia eri musiikkityylilajeja, ja pystyy tuottamaan paljon erilaisia äänen sävyjä ja soundeja, Maria analysoi ystävänsä taitoja.

 "Potpureita on mahtava laulaa"

Marian mukaan tuurauspestin keikkakokemuksista ei mikään yksittäinen keikka noussut toisia paremmaksi.
- Keikkoja oli toki pestin aikana niin monta, että ne alkavat sekoittua mielessä keskenään. Yksittäisiä hetkiä keikkojen sisällä on toki jäänyt paljonkin mieleen, kuten yleisön kanssa kommunikoiminen ja bändin keskinäinen vuorovaikutus.
Vuorovaikutuksella Maria täsmentää tarkoittavansa sitä, kun joku heittää jonkun musiikillisen idean ja hän reagoi sen mukaan.
- Ja sama toimi myös toisin päin, itse heitin jonkun uuden asian ilmoille ja joku bändistä reagoi siihen. Myös esiintymisessä tapahtui paljon spontaania ”teatteria”, erityisesti toisen laulusolistin Mikko Koivulehdon kanssa.

Maria kertoo, että keikoilla oli erityisen mahtava laulaa esimerkiksi pitkiä potpureita, jotka ovat yksi GHA:n tavaramerkeistä.
- Niiden myötä on myös tärkeää elää showssa mukana. Olen myös saanut keikkojen aikana ilmaista itseäni tanssimalla, mikä on ollut huippua. On myös muutama kappale, jotka ovat itselle merkityksellisiä tekstin vuoksi, esimerkiksi Clean Bandit yhtyeen biisi Rather Be.
Maria jatkaa samoissa tehtävissä joita hän hoiti ennen sijaispestiä ja myös sen aikana, eli opettaa laulua Oulun konservatoriossa, Vuolle-opistossa ja pitää yksityistunteja. Lisäksi hän keikkailee eri kokoonpanojen kanssa, muiden muassa taustalauluyhtye The Blackbirdsin riveissä.

 

Fakta
Grooving High Allstars

* Vuonna 2007 perustettu bilebändi, joka keikkailee ympäri Suomen yli sadan keikan vuositahdilla.
* Yhtyeen muodostavat Mikko Koivulehto (laulu), Ellu Malkamäki (laulu), Jukka Yli-Kortesniemi (basso), Mikko Nuorala (kitara), Tommi Rahko (kitara), Erkki Koivisto (kosketinsoittimet), Tome Jakku (rummut) sekä tuuraava naissolisti Maria Iivonen. Yhtyeen tekniikasta huolehtii Ismo Oikarinen.
* Ohjelmisto koostuu englanninkielisistä coverbiiseistä, erikoisuutena pitkät potpurit.
* Yhtyeellä on takanaan yli 600 soitettua keikkaa.
* Vuosien varrella bändi on keikkaillut Viking Linen, Silja Linen ja Eckerö Linen laivoilla, hiihtokeskuksissa (mm. Tahko, Levi, Ruka, Himos), ravintoloissa ympäri maata sekä kymmenissä hääjuhlissa.
* Bändi on saanut hyvin jalansijaa yritysjuhlien viihdyttäjänä. Juhliinsa GHA:n ovat tilanneet mm. EMpower, HOK-Elanto, Lidl, Veikkaus, YIT, OP-Pohjola, Microsoft, A-lehdet, Kesko, puolustusvoimat ja eduskunta.
* Yhtye sijoittui vuonna 2012 YLE:n Bilebändi 2012- kilpailussa toiseksi.

GHA:n tulevia keikkoja

Maaliskuu
31.3. Silja Europa (Hki-Tallinna)

Huhtikuu
1-2.4. Silja Europa (Hki-tallinna)
7-9.4. Baltic Princess
12.4. Rukahovi/ Ruka
13.4. Rukahovi/Ruka
15.4. Tervolahovi/ Tervola
16.4. Rukahovi/ Ruka
21-22.4. Viking Grace
29-30.4. Ilona/ Kuopio

Toukokuu
6-7.5. Ilona / Tampere
12-4.5. Baltic Queen
20.5. Shamrock/ Vantaa
21.5. Yksityistilaisuus
27.5. Mulligan's / Kouvola
28.5. Ilona/ Seinäjoki

Kesäkuu
3-4.6. London/ Jyväskylä.
10.6. Orkesteri varattu
11.6. ilmoitetaan myöhemmin
16.6. Raffaellon terassi / Hki
17.6. Mulligan's/ Kouvola
18.6. Shamrock/ Vantaa 

Heinäkuu
1-2.7. Apollo/ Turku
7-9.7. Viking Grace
16.7. Jungmans Cafe/ Kristiinankaupunki
21.7. Raffaello/ Hki
22.7. Shamrock/ Vantaa
23.7. Mulligan's/ Kouvola

Elokuu
5.8. Valdemari/ Rovaniemi
6.8. Piazza/  Tahko
19-20.6. Viking Grace
26.8. Sport-it/ Oulu

Roisto täyttää ensimmäiseksi Tyhjiä Sivuja

18.3.2016
Kemiläisoululainen Roisto -yhtye on julkaissut ensimmäisen maistiaisen piakkoin ilmestyvältä IV -albumiltaan. Youtubessa videon kera julkaistu kappale on nimeltään Tyhjät Sivut.
Biisi on Teemu Sainion säveltämä ja sanoittama, sovitus on koko yhtyeen käsialaa. Videon on toteuttanut Boat Island Studion Antti Lindholm, joka on huolehtinut myös tulevan pitkäsoiton nauhoituksista.

Pitkän tovin telakalla olleen yhtyeen kokoonpanossa ovat Sainion (laulu ja kitara) lisäksi Lasse Jauhola (basso), Erno Jekkonen (rummut) sekä Teemu Ylinikka (kitara).
Uuden albumin julkaisun myötä yhtye lähtee myös keikoille.

Kuten Rokkineuvos jo tammikuun alussa kertoi, yhtyeen paluuta ryhdyttiin virittelemään loppukesästä 2015.

- Olin työstänyt aika paljon kappalemateriaalia ja huomasin suuren osan kappaleista kuulostavan ihan Roistolta. Siinä tovin tuumailtuani otin yhteyttä poikiin ja aika nopeasti oltiinkin jo treenikämpällä porukalla työstämässä uusia kappaleita, Teemu Sainio kertoo.
Bändi treenasi uutta materiaalia aikansa ja valitsi lopulta niiden joukosta parhaiten kokonaisuuteen sopivat kappaleet ja marssi studioon.

- Kappalemateriaali muodostaa mielestäni oikein hyvän kymmenen kappaleen kokonaisuuden. Uudelle levylle haettiin hieman uutta soundimaailmaa, mutta kyllä kappaleet ovat Roisto-yhtyeen materiaaliksi tunnistettavia, Sainio mainitsee.

Uusimmat kommentit

05.12 | 16:48

Jartse Tuominen & Hannu Leiden keikalla Sataman Krouvissa 16.12 klo 21.00 alkaen.

10.08 | 19:59

Mahtava asu Tuurella

09.08 | 13:38

Suvi, aivan ihabs

22.05 | 19:55

Upeaa

Jaa tämä sivu