Keminmaan Taiteiden Yö siirtyy ensi vuoteen

28.8.2020
Keminmaan sivistyslautakunta on päättänyt, että Keminmaan Taiteiden Yö -tapahtuman järjestäminen perutaan tältä vuodelta vallitsevan epävarman koronatilanteen vuoksi ja tapahtuma siirretään pidettäväksi vuonna 2021. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää lauantaina 3.10.
Keminmaan ensimmäinen Taiteiden Yö järjestettiin viime vuonna onnistuneesti kunnanvaltuutettu Juhani Hiltusen (vas.) valtuustoaloitteen pohjalta.

Hiltunen, joka on myös Keminmaan sivistyslautakunnan puheenjohtaja, sanoo, että  Taiteiden Yö olisi ollut erittäin mukava järjestää.
- Se olisi ollut kuntalaisille varsin piristävää kaiken tähän korona-aikaan liittyvän keskellä, mutta emme halunneet ottaa mitään riskejä. On parempi olla ylivarovainen kuin ylioptimistinen, vaikka tällä hetkellä tilanne Keminmaassa ja koko Meri-Lapissa onkin hyvin rauhallinen, Hiltunen selvittää.
Korona-epidemiaa Keminmaassa ei tällä hetkellä ole ja kaikkiaan Keminmaassa on ilmennyt kahdeksan korona-tartuntaa, joista vain yksi on melko tuore tapaus.
- Mutta mikä tilanne on runsaan kuukauden päästä, sitä ei tiedä kukaan. Se voi olla yhtä rauhallinen kuin nyt tai pahempi.

Hiltusen mukaan tapahtumaan oli jo ilmoittautunut esiintyjiä ja muita toimijoita varsin hyvin ja ohjelmarunko vaikutti monipuoliselta.
- Mutta toisaalta juuri nyt oli oikea aika perua tapahtuma kuin esimerkiksi vasta viime tingassa juuri ennen tapahtumaa kun kaikki järjestelyt olisi tehty. Näin se kirpaisee vähemmän.
Tapahtuman siirtämisen taustalla on myös aluehallintoviraston päätös kieltää tartuntatautilain nojalla kaikki sisä- ja ulkotiloissa syyskuussa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 50 henkilöä.
- Ohjeiden mukaan toki yli 50 hengen yleisötilaisuuksiakin voi järjestää, jos turvallisuus niissä voidaan varmistaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan, mutta tämä olisi aiheuttanut paljon lisää päänvaivaa ja ehkä suoranaisia ongelmiakin, Hiltunen painottaa.

- Kiitämme kaikkia, jotka ehtivät ilmaista halukkuutensa esiintyä tapahtumassa. Toivottavasti ensi vuonna tilanne on jo sellainen, että tapahtuma voidaan järjestää. Alustavasti olemme kaavailleet, että tapahtuma voitaisiin ehkä pitää jo keväällä 2021, Hiltunen päättää.

Taiteiden Yötä valmisteli sivistyslautakunnan asettama työryhmä, jossa oli lautakunnan edustajia sekä Keminmaan vapaa-aikatoimen viranhaltijoita. Työryhmä esitti lautakunnalle tapahtuman siirtämistä viime viikon kokouksessaan puntaroituaan tilannetta joka kantilta. Lautakunta teki päätöksensä yksimielisesti.

Ihmeen hyvät vuodet -laulu julkistettiin


Satavuotias Karjalahden Ihme sai oman seuralaulun


16.8.2020
Kemiläinen voimistelu- ja urheiluseura Karjalahden Ihme on saanut satavuotisen taipaleensa kunniaksi oman seuralaulun. Kappale Ihmeen Hyviä Vuosia julkistettiin lauantaina Kemin RockBar & Grill 82:ssa pidetyssä Ihmeen hyvä ilta -tapahtumassa.

Tekijävoimina ovat tunnetut kemiläisen muusikot. Kappaleen ovat säveltäneet Teemu Ylinikka ja Taneli Knuutinen. Laulun on sanoittanut Jani Rojola ja sen on sovittanut tekijätiimistä koostuva Ihmeen hyvä orkesteri, jossa kitaraa soittaa Teemu Ylinikka, koskettimia Kari Hautalampi, bassoa Mikko Raappana, rumpuja Tome Jakku, slidekitaraa Tuomas Laajoki ja laulusolistina on Ville Rojola.

Kappaleen on äänittänyt ja miksannut myös taustalaulut hoitava Kari ”KP” Pentti. Kuvat on Jan Graphicsin Jan Åqvistin käsialaa ja videotuotannosta on vastannut Joonas Pirttikangas.


Iltajuhla, jossa kappale sai ensiesityksensä huipensi seuran satavuotisjuhlallisuudet. Aiemmin päivällä pelattiin jalkapallo-ottelu, jossa kohtaisivat Kemin Legendat ja 50-vuotispäiväänsä viettäneen kaupunginjohtaja Tero Nissisen All Stars -ryhmä.

Kentällä nähtiin monien tunnettujen kemiläisten lisäksi entiset A-maajoukkuepelaajat Antti Niemi, Mika Nurmela, tennistähti Jarkko Nieminen sekä Sonata Arctica -yhtyeen vokalisti Tony Kakko.

Takavuosien kemiläisistä jalkapallosuuruuksista Tero Nissinen All Stars -ryhmän 5-3 -voittoon päättyneessä ottelussa kentällä pelasivat myös mm. Jukka Ikäläinen, Kaarlo Kankkunen, Tapani Kotkansalo, Mika Grönvall, Arto Hakala, Olen Eprintsev, Tuomo Könönen, Esa Savolainen, Kari Alatarvas, Jukka Kuusisto, Kemi City FC:n valmentaja Jari Åhman, Tommy Torvikoski, Markku Järnfors, Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja, Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi, Keijo Huusko, Pentti Laine, Raino Manniala, Tuomas ja Jaakko Isteri, Arto Paananen ja Martti Hillervo.

Voittajien maaleista peräti neljä iski edelleen varsin kovakuntoinen Jarkko Nieminen ja viidennestä vastasi komealla vapaapotkulla muurin yli Tero Nissinen.


Urheilulliset juhlallisuudet alkoivat jo ennen puoltapäivää, kun Nissinen ja Nieminen ottivat yhteen tenniskentällä. Parhaimmillaan tenniksen maailmanlistalla sijalla 13 ollut Nieminen ei ollut yllätettävissä, vaan otti selvän, jopa ylivoimaisen voiton, vaikka myös Nissisellä on kovat meriitit. Onhan hän kolmen vuoden takaa 45-vuotiaiden maailmanmestari.

Vuonna 1920 perustettu Karjalahden Ihme tunnetaan nykyään nimellä FC Kemi. Seura pelaa muun muassa futsalin SM-liigassa lukeutuen sarjan kärkijoukkueisiin. Kaikkiaan FC Kemi liikuttaa futsalissa ja jalkapallossa tänä päivänä vuosittain yli sataa pallon potkijaa. Seura on juhlabiisinsä totisesti ansainnut.

Keminmaan Taiteiden Yö tänä vuonna 3. lokakuuta

20.5.2020
Keminmaan järjestyksessään toinen Taiteiden Yö -tapahtuma järjestetään tänä vuonna lauantaina 3. lokakuuta. Tapahtumapaikkoina ovat viime vuoden tapaan Keminmaan koulukeskus ja kirjasto-nuorisotalo.

Tapahtuman esiintyjähaku on parhaillaan käynnissä. Tapahtumaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki keminmaalaiset ja Keminmaasta lähtöisin olevat taiteilijat, oli sitten kysymys musiikista, kirjallisuudesta, maalaus- tai valokuvataiteesta, grafiikasta, kuvanveistosta, teatterista, tanssista, elokuva- ja videotaiteesta ja niin edelleen. Kaikki esiintyjät tulevat mukaan talkooperiaatteella, sillä tapahtuma järjestetään hyvin pienellä budjetilla, eikä esiintymispalkkioiden maksuun ole mahdollisuuksia.

Tapahtumaan tulee myös kanttiineja, joissa myydään ruokaa, kahvia, limsaa, mehua ja makeisia. Koulun pihalle tulee myös makkaranmyyntipiste.

Perusajatuksena on järjestää viime vuoden tapaan monipuolinen ja kattava keminmaalaisen kulttuurin katselmus. Tapahtuma on päihteetön ja sen järjestää Keminmaan sivistyspalvelut. Järjestäjät saivat viime vuoden tapahtumasta paljon kiittävää palautetta.

Keminmaan Taiteiden Yöhön voi ilmoittautua mukaan vapaa-aikasihteeri Sanna Jussilalle (sanna.jussila@keminmaa.fi tai p.  040- 8352530.

Tapahtuman aikataulu on vielä työn alla. Myös suojelija ja juontaja julkistetaan myöhemmin. Tapahtuma järjestetään koronapandemiaan liittyviä viranomaisten ohjeistuksia noudattaen.

Keminmaan ensimmäinen Taiteiden Yö järjestettiin viime vuoden syyskuussa kunnanvaltuutettu Juhani Hiltusen (vas.) valtuustoaloitteen pohjalta.

 

Tornion kulttuuripalkinnot Jukka Piiroiselle ja Jouko Alapartaselle

12.5.2020
Perinteiset Tornion kulttuuripalkinnon saa tänä vuonna kaksi torniolaista kulttuurintekijää, Jukka Piiroinen ja Jouko Alapartanen. Palkinnon saajat valitsi Tornion elämänlaatulautakunta. Kulttuuripalkinnot julkistettiin tiistaina 12.5. striimattuna pidetyssä Tornio-päivien päätapahtumassa.


Torniolaissyntyinen Jukka Piiroinen on kulttuurin moniottelija. Hänet tunnetaan niin taidokkaista valokuvistaan kuin paikallisena jazzmusiikin vaikuttajana.

Piiroinen on pitkään ollut luotsaamassa paikallista Riverside Jazz ry:tä. Hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana 18 vuoden ajan sen alkuvuosina 1989-2007 ja on yhdistyksen toiminnassa edelleen aktiivisesti mukana. Vuosien varrella Riverside Jazz on tuonut torniolaisten korvien ja silmien eteen pitkän rivin niin kotimaisesti kuin kansainvälisestikin tunnettuja jazzmusiikin huippuja.

Piiroinen on ollut myös mukana rakentamassa jo 37.vuoden perinteen omaavaa Kalottjazz & Blues –festivaalia. Varsinaiselta ammatiltaan Piiroinen on luokanopettaja. Piiroinen on myös taitava, koulutettu valokuvaaja. Kuvaajana Piiroinen tunnetaan parhaiten jazzkuvistaan, joissa toistuu valon ja varjon yhteispeli, joka luo kuviin tilan tuntua.


Jouko Alapartanen
on torniolainen vuonna 1992 Lapin taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija. Lisäksi hän on opiskellut klassista kuvataidetta Kotkan Repin-instituutissa. Päätoimisena kuvataiteilijana hän on toiminut jo lähes 30 vuotta. Urallaan Alapartanen on tehnyt myös kansainvälistä jalanjälkeä esimerkiksi Tanskassa.

Maalauksissaan hän tuo esille nykytaiteen ja perinteisen ilmaisun rajapinnat. Alapartasen teoksissa on usein kantaaottava näkökulma ajankohtaisiin aiheisiin. Taiteilijan työskentelyä leimaa tekninen taituruus ja syvä eläytymiskyky.

Työskentelyn lähtökohtana on ihminen kaikessa pienuudessaan luonnon edessä kurkottamassa kohti henkistä. Ihmiskuvissa Alapartasen taidokas anatomian hallinta hakee Pohjois-Suomessa vertaistaan. Viime vuosina Jouko on työskennellyt galleriassaan Rovaniemellä, mutta viime vuonna Jouko palasi takaisin kotikonnuilleen Tornioon.

Kulttuuripalkintojen saajat saavat 450 euron palkinnon sekä Tornion kulttuurin avaimet.

Kulttuuripalkintojen jaon tausta Torniossa

Kulttuurin eri aloilla ansioituneita torniolaisia yksityishenkilöitä tai yhteisöjä on palkittu vuodesta 1977 alkaen Tornion kaupungin kulttuuripalkinnoilla. Palkintojen saajat on julkistettu ja palkinnot on luovutettu Tornio-päivien (ent.Tornio-viikko) päätapahtumassa. Rahapalkintojen ja diplomien lisäksi saajille luovutetaan Tornion kulttuurin avaimet.

Kulttuuripalkinto voidaan myöntää Tornion kaupungin asukkaalle (syntyperäiselle tai muuttaneelle), joka tunnetaan aktiivisesta ja korkeatasoisesta toiminnasta jollakin taiteen/kulttuurin alalla tai näkyvästä toiminnasta Tornion kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittämiseksi. Kulttuuripalkinto on samalla tunnustus ja kiitos arvokkaasta kulttuurityöstä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ansiokkaasta kulttuurityöstä palkitseminen on osoitus kulttuurin suuresta merkityksestä osana kaupungin ja kaupunkilaisten elämää. Aktiiviset kulttuurintekijät todistavat toiminnallaan, että kulttuuri eri muodoissaan on tärkeä osa Tornion kaupungin palveluja ja imagoa.


Kulttuuripalkintoja on
tähän mennessä myönnetty 89 kappaletta. Palkinnoista 21 on myönnetty yhteisölle tai ryhmälle. Palkittavia valittaessa on otettu kattavasti huomioon eri taiteenalat ja ikäryhmät. Palkintoja saaneet ovat edustaneet musiikkia, teatteria, kuva-, valokuva-, tanssi- tai elokuvataidetta sekä kirjallisuutta, kotiseututyötä tai muita taiteenaloja.

Palkintojen saajat ovat olleet pääosin paikkakunnalta. Myös muualla asuville on muutaman kerran myönnetty Tornion kulttuuripalkinto.

EDIT: Juttua muokattu striimauksen päätyttyä 12.5.2020 klo 19.00.

 

Tornio-päivien päätapahtuma striimataan tiistaina suoraan kotisohville



* Rajakaupunki juhlii tällä viikolla 399-vuotissynttäreitään kulttuuripitoisesti.

* Tornio-päivillä juhlistetaan kaupungin perustamisen vuosipäivää 12.5.1621.

11.5.2020
Tornio-päivien päätapahtumaa järjestetään tiistaina 12.5.2020, jolloin kaupunki täyttää 399 vuotta. Tapahtuma videoidaan Rajalla -kauppakeskuksen tiloista livenä kaupungin facebook-sivuille Eventworksin viimeisintä tekniikkaa hyödyntäen.

Tapahtumassa julkistetaan vuosittaiset kulttuuripalkinnot sekä jaetaan liikuntastipendit. Ohjelmassa on luvassa myös julkistuksia, arvontaa ja yleisöä osallistavaa toimintaa Tornion 400-vuotisjuhlavuoden osalta. Tilaisuutta maustavat Tanssikoulu Stagen ja Elina Söderströmin ja Esa Rautiaisen esitykset.

Tornio-päivillä ohjelmaa riittää lauantaihin 16.5. saakka. Mukana on runsaasti musiikki- ja kulttuuripitoista ohjelmaa.

Tornio-päivien ohjelma:

Tiistai 12.5.
12.00 Keppijumppa livenä 20-30 min, Hyvä Fiilis
13.00 Live satuhetki lapsille. Tornion perheiden talo – Perheiden talo kotonasi.
18.00 Tornio-päivät online -päätapahtuma


Keskiviikko 13.5.
10.00 Pienoismallihaaste, Tornionlaakson museo
12.00 Tornion kuvataideseuran vuosinäyttely virtuaalisesti
17-21.00 Virtuaalikierrokset Putaan nuorisotalo Nuorkalla ja Kokkokankaan nuorisotila Konkassa + Live-musailta Nuorkalla
18.00 Back to Black – tribute to Amy Winehouse. Katri Juusolan päättökonsertti livestriimauksena, Pop & Jazz Konservatorio Lappia.

Torstai 14.5.
11.00 Virtuaalinen kurkistus Tornion kaupungin kasvihuoneelle. Vinkkejä kevääksi kotitarhurille!
12.00 Helppo lihaskuntotreeni livenä 20-30min, Hyvä Fiilis
17-21.00 Virtuaalikierros nuorisotiedotuspiste Aaltosessa ja nuorisokanava Hertzilän live-ilta 18.00 Red Hot Chili Peppers -tribute. Joel Aution päättökonsertti livenä, Pop & Jazz Konservatorio Lappia.


Perjantai 15.5.
9.00 Lastenkulttuuripäivä: Pikku Papu orkesterin –konsertti etänä.
16.00 Titta Court goes museum –videosarjan 1.video
17-23.00 Katupäivystyksen Reppu-live


Lauantai 16.5.
17-23.00 Virtuaalikierros nuorisotila Messissä ja verkkopeli-ilta


Tapahtuman ohjelma nettilinkkeineen päivitetään Tornion kaupungin facebook-sivuille Torniopäivät online 2020 -tapahtumaan ja nettiin www.tornio.fi/tornio-paivat.

Muutokset ohjelmistoon mahdollisia.

"Suomen komppi" Finnvoxin studiolla. Vasemmalta: basisti Heikki "Häkä" Virtanen, laulaja Marjo-Riitta Kervinen, kosketinsoittaja Olli Ahvenlahti, kitaristi Juha Björninen, kitaristi Janne Louhivuori, rumpali Tapani "Nappi" Ikonen, rumpali Vesa Aaltonen Kuva: Illume.

Äitienpäivän leffavinkki: Tuhansien raitojen miehet

Tommi E. Virtanen. Kuva: Illume Oy

10.5.2020
Äitenpäivänä Yle TV 1 esittää musadiggarien iloksi kemiläislähtöisen Tommi E. Virtasen ohjaaman Tuhansien raitojen miehet –dokumentin klo 18.45.

Tunnin mittainen dokkari kertoo studiomuusikoista ja heidän kultakaudestaan 1960–90-luvuilla, ennen kuin digitalisoituminen muutti peruuttamattomasti äänitelevyjen tuotantotapaa. Studioiden ydinryhmäksi valikoitui pieni porukka, jota kaikki tuottajat halusivat käyttää. Heidän avuihinsa kuuluivat koko populaarimuusikin tyylikirjon hallinta ja salamannopea nuotinlukutaito. Kapellimestarien käsissä nämä rautaiset ammattilaiset olivat kuin muovailuvahaa, jotka luovuudellaan pystyivät tarjoilemaan aina kulloiseenkin levytykseen tarvittavat soundit ja kompit.

Esimerkiksi
ikoninen Hopeinen kuu on kansallisaarteitamme ja kaikki tietävät sen laulajan, legenda Olavi Virran. Laulun saksofonisoolo on myös tuttu, sitä on helppo hyräillä, harva kuitenkaan tietää, että tenorisaksofonia soitti Seppo Rannikko.

Vastaavanlaisia tarinoita on lukuisia. Tuomo ”Nappi” Ikosen unohtumaton rumpufilli Tapani Kansan R-A-K-A-S - iskelmässä, Jukka Tolosen kitarasoolo Rauli ”Badding” Somerjoen Paratiisissa tai Heikki Laurilan wah-wah-kitara Uuno Turhapuro -elokuvien tunnusmusiikissa.

Nämä ikivihreiden laulujen soittajat ovat kuitenkin jääneet taustalle, suurelta yleisöltä tuntemattomiksi. Nyt nämä tuhansien unohtumattomien laulujen takana olleet muusikot, suurelta yleisöltä tuntemattomiksi jääneet taiturit, nostetaan esille. Elokuva kertoo, millaista soittajien arki oli, kun sessioita saattoi olla kolmekin päivässä, eikä usein tiedetty kenen levyä oltiin tekemässä. Biisejä tehtailtiin vuosikaudet liukuhihnalla – kuitenkin aina rautaisella ammattitaidolla.


Tuhansien Raitojen Miehet -elokuvassa Suomen kompiksi itseään nimittänyt ydinryhmä kokoontuu kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen studioon soittamaan ja tarinoimaan. Pääosissa nähdään tuhansilla levyillä soittaneet studioketut rumpali Tapani ”Nappi” Ikonen, basisti Heikki ”Häkä” Virtanen , kosketinsoittaja Olli ”Puppe” Ahvenlahti, kitaristi Juha Björninen , rumpali Vesa Aaltonen ja kitaristi Janne Louhivuori, joka vastaa myös dokumentin musiikin tuotannosta ja orkesterin johdosta.

Tärkeä rooli on myös legendaarisella kitaristilla Heikki Laurilalla, jonka ykkösasema Gramexin soitettujen raitojen listalla on ollut pitkään täysin lyömätön. Eläkepäiviään viettävä 83-vuotias Laurila tavataan hänen nykyisessä kodissaan Nizzassa.


Naisia ei komppiryhmissä vielä tuolloin nähty. Taustalaulajina heidän panoksensa hittien synnyttämisessä oli kuitenkin korvaamaton. Elokuvassa heitä edustaa taustalaulajien eliittiin kuuluneet Irma Tapio ja Marjo-Riitta Kervinen. Heidän äänensä on jokaiselle suomalaiselle tuttu lukemattomien hittien ja mainosten kuoroista.

Myös nuoremman sukupolven muusikoita kuullaan. Tämän hetken ehkä käytetyimmän studiomuusikko Anssi Nykäsen tarinankertojan kyvyt pääsevät niin ikään esille tässä elokuvassa – kanssamuusikot ne hyvin jo tuntevatkin. Nykäsen tanakka komppi on tahdittanut tuhansia iskelmiä ja rockbiisejä 1980-luvulta lähtien. Ääneen pääsevät myös pitkän linjan äänittäjät ja muut studioammattilaiset orkesterinjohtajia unohtamatta.

Yleisradion arkisto sekä aikalaisten valokuvat kuvittavat tarinoita.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Tommi E. Virtanen
Kuvaus: Jani Kumpulainen F.S.C.
Lisäkuvaukset: Hannu-Pekka Vitikainen, Tommi E. Virtanen
Äänitys ja äänisuunnittelu: Jukka Nurmela
Leikkaus: Antti Tuomikoski
Elokuvaan sävelletty musiikki ja musiikin miksaus: Janne Louhivuori
Tilaaja / Yle: Arttu Nurmi
Tuottaja / Yle: Aki Forsman
Yhteistyöِssä: Suomen Muusikkojen Liitto ry
Tuotanto: ILLUME OY / Jouko Aaltonen

The Meänland kulttuurikierroksellaan. Kuva: Antti Mäki.

The Meänland goes culture

Yhtye järjestää kulttuurikierroksen etänä Tornio-Haaparannalla

23.3.2020
Tornion ja Haaparannan kaupungit reagoivat yhdessä vallitsevaan virustilanteeseen ja järjestävät ihmisten iloksi virtuaalisen kulttuurimatkan rajan molemmin puolin.

Paikallinen, suosittu meänkielinen reggae-bändi The Meänland kävi viime viikon lopulla musisoimassa rajakaupunkien eri nähtävyyksien äärellä. Käynnit taltioitiin videoille, jotka julkaistaan kaupunkien some-kanavilla muutaman viikon kuluessa.

Videosarjan tarkoituksena on tuottaa iloa ja kulttuuria kotisohville sekä nostaa esille ja tietoisuuteen alueemme nähtävyyksiä, patsaita ja muistomerkkejä. Paikkoja, joita poikkeustilanteesta huolimatta voi iltalenkin yhteydessä käydä myös fyysisestikin tarkastelemassa.

Tempauksen tarkoituksena on myös kannustaa muita tahoja ideoimaan ja järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia ihmisten elämää ilostuttamaan tässä tälläisenä poikkeusaikana.

Rajakaupunkien kulttuuritoimet kehittelevät edelleen eri tapoja nauttia kulttuurista ja näin ollen myös tukea poikkeustilanteen vuoksi ahdingossa kamppailevaa kulttuurialaa.

The Meänland goes culture Torniossa: Tornion taistelun muistomerkki, Jääkäripatsas, Rajaleikkipatsas, Läpi Aikojen –teos, Vanha tuulimylly.

The Meänland goes culture Haaparannassa: Kauttakulun muistomerkki (Transit), Rautatiesillan suojelijaoravat, Unelma, halaus, rukous –kiviveistokset, Mia Greenin valokuvanäyttely, muistokävely-patsas hautausmaalla.

Kemi -palkinnon luovuttivat Tuomas Laajoelle Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Lääkkölä, Kemin kulttuurilautakunnan jäsen Pirkko Pehkonen ja Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n valtuuskunnan puheenjohtaja Airi Paloste.

Kemi-palkinto Tuomas Laajoelle

Tuomas Laajoki ja Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n valtuuskunnan puheenjohtaja, yliopettaja Airi Paloste.

Kemin Kulttuuri- ja tiedesäätiölle merkittävä lahjoitus.

22.11.2019
Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n ja Kemin kulttuurilautakunnan yhdessä jakaman Kemi-palkinnon on saanut tänä vuonna nuoriso-ohjaaja, tapahtumatuottaja Tuomas Laajoki. Palkinto ojennettiin Laajoelle säätiön syyskokouksen yhteydessä Kemissä torstaina.

Palkinto on järjestyksessään viides. Aiemmin palkinnon ovat saaneet Meri-Lapin jousikvartetti (2015), lastenkulttuurikeskus Sarjis (2016), kuvataiteilija Marjo Hyttinen (2017) ja elokuvateatteriyrittäjät Johanna ja Juha Åhman (2018).

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Tuomas Laajoki on tehnyt ansiokasta työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tuottamalla heille monipuolisia taide- ja kulttuuripalveluja sekä luomalla mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen.
- Erityisesti kannattaa mainita hänen toimintansa Kemi Factorissa, jossa hän on onnistunut innostamaan työttömiä nuoria musiikin pariin,  totesi Kulttuuri- ja tiedesäätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lääkkölä.

Laajoki on kantava voima myös Kemin Rytmimusiikin Ystävät ry:n vuosittain järjestämässä Pakkasukko Blues n´Jazz –tapahtumassa, Easy Living in Kemi -tapahtumassa ja monissa muissa kemiläisissä kulttuuririennoissa.

Kulttuuri- ja tiedesäätiölle yli 200 000 euron lahjoitus

Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 on saanut merkittävän lahjoituksen. Säätiö perii Annikki ja Jorma Riekon testamentin perusteella omaisuuden, joka on arvoltaan yli 200 000 euroa. Lahjoitus julkistettiin säätiön syyskokouksessa Kemissä torstaina.

Kulttuuri- ja tiedesäätiö on perustanut Annikki ja Jorma Riekon rahaston, josta lahjoittajien tahdon mukaisesti jaetaan apurahoja Lapista lähtöisin olevien kuvataitelijoiden ammatilliseksi edistämiseksi ja tunnustukseksi taiteellisesta toiminnasta.
­­- Kyseessä on toimintahistoriamme suurin lahjoitus, ja se parantaa oleellisesti säätiön resursseja kulttuuritoimintojen tukijana, Lääkkölä kertoo.

Testamenttilahjoitus pitää sisällään muun muassa Annikki Riekon laajan, yli 50 teosta käsittävän posliinitaidekokoelman: seinätauluja, vateja ja maljakoita.
- Testamentin mukaisesti teoksista kaksitoista asetetaan pysyvästi näytteille, muut säätiöllä on mahdollisuus myydä, Lääkkölä sanoo.

Annikki Riekon muistonäyttely pidetään Kemin historiallisessa museossa 6. 3. – 3. 5. 2020. Pysyvälle näyttelylle säätiö etsii parhaillaan sijoituspaikkaa.


Taiteilija Annikki Riekon
(1934-2019) ura alkoi 1960-luvun alkuvuosina. Vapaa-ajan harrastuksesta kehittyi sittemmin ammatti. Hän oli taiteilija Sirkku Tuurnan yksityisoppilaana kahden vuoden ajan ja suoritti posliininkoristajien kisällikirjan vuonna 1965.
Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Rovaniemen kirjastotalossa vuonna 1968. Uransa aikana Annikki Riekolla oli kaikkiaan 14 taidenäyttelyä, kaukaisimmat Tukholmassa ja Tromssassa.

Annikki Riekko ammensi aiheensa Lapin luonnosta. Maaseudun rauhassa Ylipaakkolan ateljeessa piirtyivät kaakelille monesti massiiviset teokset, joissa pääosassa ovat Lapin luonto ja sen eläimet. Lapin aiheista erityisesti poro on Riekon teosten ehtymätön aihe.


Kiinteistöneuvos Jorma Riekko (1929-2017) teki elämäntyönsä rakennusalalla, mutta toimi myös maanviljelijänä ja karjankasvattajana.
Hän oli talouselämän tunnettu taustavaikuttaja, jonka työn jäljet näkyvät Kemin kaupunkikuvassa tänäkin päivänä. Jorma Riekolla oli lukuisia luottamustoimia. Näkyvimmin hän tuli tunnetuksi Kemin VPK:n ja VPK-säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Riekko oli merkittävä kulttuurin tukija, toimija ja myös harrastaja. Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n toiminnassa hän oli mukana jo säätiön suunnittelusta lähtien ja toimi yli kymmenen vuotta hallituksen jäsenenä. Säätiön kunniajäseneksi hänet valittiin vuonna 2013.
Kulttuurin alueella Jorma Riekko toimi laajasti. Kuvataide ja klassinen musiikki olivat lähinnä hänen sydäntään. Hänen toimintansa Kemin Pirtin entisöinnissä on kestävä kulttuuriteko.