Sirpa Ravantti.

Värin voimaa Tornion Taidekamarilla

1.12.2018
Tornion Kuvataideseuran Taidekamarin joulukuun näyttely on nimeltään Värin voimaa ja sen takaa löytyy Sirpa Ravantti, valkealalaislähtöinen evakonvesa, joka erinäisten mutkien kautta lennähti Tervolaan.
- Uusi kotipaikka toi tullessaan myös kuvataideseuran vaihdon Valkealan taideseurasta Tornion Kuvataideseuraan, joka oli lähin toimiva seura, Ravantti kertoo.
Lapsena nuorisoteatteriakin Pauli Silvon ohjauksessa harrastanut Ravantin mukaan Värin voimaa -näyttely ilmentää hänen rakkauttaan väreihin ja vahvaan ilmaisuun.
- Pienikin voi olla voimakas, isompi vielä isompi, Ravantti huomauttaa.
Ravantti kertoo, että varsinaisen potkun taidemaalauksen maailmaan hän sai äitinsä kuolemasta.
- Osaksi maalasin suruani ja osaksi tein sitä mistä olin aina haaveillut, omaa kuvataidenäyttelyä. Tilan varasin Kustaan Galleriasta ennen kuin olin tehnyt yhtään näyttelytyötä, Ravantti naurahtaa.
Viime vuonna, Tervolan eli ämpäripäiden valtakunnan täyttäessä 150 ja Suomi 100 vuotta hän piti aiheesta näyttelyn Tervolassa.

Värin voimaa - näyttely on avoinna Tornion Taidekamarilla (Keskikatu 26) ti-pe klo 12-17 ja la klo 11-15.

Mikin Vintti esittää tammikuussa Tabu -musiikkinäytelmän

1.11.2018
Torniolainen Mikin Vintti ry esittää tammikuussa Timo K. Mukan parikymppisenä kirjoittamaan Tabu-romaaniin perustuvan musiikkinäytelmän.

Mukan toinen teos Tabu ilmestyi vuonna 1965. Se kertoo nuoren tytön ja vanhemman miehen välisestä kielletystä rakkaudesta 1950-luvun Lapissa. Romaanissa ovat jännitteinä vastakohdat; hyvä ja paha, rakkaus ja viha sekä Kristus ja Perkele. Vanhahtavaan tyyliin kirjoitettu teos sai aikanaan ristiriitaisen vastaanoton. Teos sijoittuu 1960-luvun jumalanpilkkakeskustelun ytimeen niin ajallisesti kuin sisällöllisestikin.


Näytelmän on käsikirjoittanut Mirjam Kälkäjä, sen ohjaa Martti Kadenius, musiikin on säveltänyt Anna-Mari Vuontisjärvi ja laulut ohjaa Tarja Vanhala. Koreografiasta vastaa Elina Haapaniemi, pianosäestyksestä Matti Ylipiessa, puvustuksesta Tarja Lassila ja julisteen on tehnyt Minna Kangas.

Esiintyjinä on Tornion ja lähikuntien teatterin- ja musiikin harrastajia. Esityspaikkana on Seminaarin koulu Torniossa.

Yleisökenraali pidetään perjantaina 4. tammikuuta 2019 klo 19, johon liput maksavat 15 €. Ensi-illan (la 5.1. klo 19) ja muiden esitysten lipunhinta on 20 €. Lippuvaraukset puhelinnumerosta 040 3715647 alkaen 27.12. arkisin ma-to klo 12.00- 15.00 ja tuntia ennen ovelta.

Muut esitysasjankohdat

Su 6.1.2019 klo 15.00
Pe 11.1.2019 klo 19.00
La 12.1. 2019 klo 19.00
Su 13.1. 2019 klo 15.00
Pe 18.1.2019 klo 19.00
La 19.1.2019 klo 19.00
Su 20.1.2019 klo 15.00

Jope Ruonansuu ja Anu Pentik tähdittävät uutta lappilaista talk show -sarjaa

Muotoilija teki unelmasta totta - keminmaalaislähtöinen Julius Oförsagd toimii sarjan tuottajana ja juontajana.

5.11.2018
Rovaniemeläinen muotoilutoimisto ja tuotantoyhtiö Arctic Factory on tuottanut historian ensimmäisen lappilaisen talk show -ohjelmasarjan Juliuksen Hiace. Sarjassa muotoilija Julius Oförsagd ottaa tallista vuoden 1976 Toyota Hiacen ja kiertää pohjoisessa etsimässä tämän päivän lappilaisuuden syvempää olemusta. Sarjan kaikki osat julkaistaan 8.11.

Juliuksen Hiace on lappilaisvoimin tuotettu yhdeksänosainen netti-tv -sarja, jonka vieraina nähdään niin tunnettuja kuin tuntemattomampiakin Lapin ihmisiä. Sarjan aikana vieraillaan niin Jope Ruonansuun bänditreeneissä, Anu Pentikin studiolla, Kaj Kostianderin vieraana Tornion Panimolla kuin Kari Väänäsen kotirannassa. Sarja vie matkalle lappilaisuuden syvempään olemukseen.

- Olen haaveillut pitkään talk show -ohjelman tekemisestä ja eräänä päivänä yhdistin haaveeni ohjelmasta tallissa seisovaan vuoden 1976 Toyota Hiaceen. Kesken kuntosalitreenin syntyi päätös lähteä kiertämään Hiacella Lappia ja ottaa lappilaisia vänkärin paikalle kyytiin, kuvailee sarjan juontaja ja tuottaja Julius Oförsagd.


Jokaisessa jaksossa poiketaan kylään lappilaisten luo. Jakson vieraiden kanssa käydään ajelulla, istutaan talk shown luonteen mukaisesti sohvalle keskustelemaan ja lopuksi laitetaan hihat heilumaan, kun juontaja ja vieras tekevät yhdessä jotain vieraalle ominaista aktiviteettia. Sarjan aikana muun muassa pullotetaan olutta, pestään väinönputken juuria ja jammaillaan bänditreeneissä.

- Juliuksen Hiace on ensimmäinen lappilainen talk show -ohjelma, joka on syntynyt sekä rakkaudesta Lappiin että halusta näyttää että unelmien todeksi tekeminen on kiinni vain siitä että alkaako tehdä vai jääkö kotiin makaamaan. Juliuksen Hiace on myös esimerkki pohjoisesta yhteistyöstä sillä ilman yhteistyökumppaneita Hiace olisi jäänyt talliin ja talk show tekemättä, kertoo Oförsagd.


Ohjelma taustalla on Arctic Factory -yritys, joka on rovaniemeläinen luova tehdas, muotoilutoimiston ja tuotantoyhtiön moderni hybridi. Oförsagdin mukaan se on alusta luoda WOW-elämyksiä muotoilun avulla. Talk shown lisäksi yritys muun muassa kehittää lappilaisten terveyskeskusten palveluita asiakaslähtöisemmiksi muotoilun avulla ja on kehittämässä ekologista pienasumisen konseptia.

Juliuksen Hiace -talk show julkaistaan internetissä 8.11. Kaikki yhdeksän jaksoa tulevat nähtäville kerralla. Loppuvuoden aikana ilmestyy myös podcast-jaksoja sekä järjestetään live-tapahtumia ja julkaistaan ekstramateriaaleja sosiaalisessa mediassa.

- Juliuksen Hiace on oodi lappilaisuudelle ja kurkistus pohjoisen maakunnan pinnan alle. Talk show -sarja on todistusaineistoa tehemä pois -asenteelle ja pohjoiselle vieraanvaraisuudelle. Lappi on hieno paikka olla ja elää. Niin hieno että se on oman talk show -sarjan arvoinen, maalailee Oförsagd.

Sarja nähtävissä 8.11. alkaen osoitteessa www.juliuksenhiace.fi

Fakta

* Juliuksen Hiace -talkshow on netti-tv-sarja tämän päivän Lapista ja lappilaisuudesta
* Yhdeksän jaksoa
* Kymmenen vierasta
* Kesto 45 minuuttia per jakso

Vieraat

* Oula Guttorm, tuottaja, muusikko
* Liisa Holmberg, elokuvakomissaari, entinen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori
* Jussi Olavi Jokinen, näyttelijä, teatterinjohtaja, Lentävä Poro
* Kaj Kostiander, panimojohtaja, toimitusjohtaja, Tornion Panimo
* Katja Misikangas, kansanparantajan perillinen, yrittäjä, Arctic Warriors Oy
* Anu Pentik, muotoilija, perustaja, Pentik Oy
* Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja
* Jope Ruonansuu, koomikko, laulaja
* Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
* Kari Väänänen, näyttelijä, ohjaaja

Isäntänä Julius Oförsagd, muotoilija, yrittäjä, Arctic Factory
Ohjaaja Jussi Olavi Jokinen
Kuvaaja, leikkaaja Antti Raatikainen
Tuotantoyhtiö Arctic Factory

Yhteistyökumppanit:

Kemijoki Oy
Arctic Warriors
Tojo-Auto, Auto Aho Oy
Kemin kaupunki
Tornion Panimo
Saamelaisalueen koulutuskeskus
House of Lapland
Kupilka

Taiteiden Yö saapuu Keminmaahan 2019

30.10.2018
Keminmaa liittyy ensi vuonna Taiteiden yö -tapahtumapaikkakuntien joukkoon. Keminmaan Taiteiden yö tullaan järjestämään alustavien suunnitelmien mukaan syys-lokakuun taitteessa 2019.

Keminmaan sivistyslautakunta hyväksyi asiaa koskevan valtuustoaloitteen kokouksessaan 24. lokakuuta. Lautakunnan päätöksen mukaan kunnan vapaa-aikapalvelut järjes­tävät Vuoden 2019 Taiteiden yö –tapahtuman talousarvion puitteissa syksyllä 2019.

Valtuustoaloitteen Keminmaan Taiteiden Yön järjestämisestä teki Rokkineuvoksen siviilipersoona, Keminmaan kunnanvaltuutettu ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Juhani Hiltunen. Aloitteen allekirjoittivat myös muut Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kuusi jäsentä.


Tapahtuman tarkoituksena on nostaa Keminmaan kulttuuriprofiilia ja sen kautta kunnan kulttuuritoimijat pääsevät esittämään taitojaan. Ajatuksena on, että sisällön tapahtumaan tuottavat esiintyjät, yhtyeet, artistit, taiteilijat, järjestöt, kyläyhdistykset, urheiluseurat ja muut kolmannen sektorin toimijat. Myös keminmaalaiset yritykset voivat järjestää Taiteiden yöhön liittyviä tapahtumia tiloissaan. Tapahtumaan liittyen Keminmaan kirjasto ja museo olisivat avoinna tapahtuman ajan.

Aloitteessa esitettiin, että kunta antaa tapahtumaan tilat maksutta, toimii tapahtuman koordinoijana, hankkii tarvittavat luvat ja huolehtii osaltaan tapahtuman markkinoinnista.
Tapahtuman keskuspaikaksi on kaavailtu koulukeskusta, mutta tapahtumia voitaisiin järjestää myös kunnan joka kolkassa esimerkiksi kyläyhdistysten toimesta. Tapahtuman koordinoijana toimisi kunnan vapaa-aikapalvelut.

Ideana on, että tapahtuma sisältää kulttuuria ja taidetta laidasta laitaan; esimerkiksi teatteria, monipuolista musiikkia, konsertteja, maalaustaidetta, kuvanveistoa, elokuvia, videoita, runonlausuntaa, kirjallisuutta, tanssia, performansseja, liikuntaa, urheilua, näyttelyitä, luentoja, keskustelutilaisuuksia, työpajoja, valotaidetta, kulttuurikirppiksen sekä osallistavia tapahtumia lapsille. Tapahtumat olisivat pääsääntöisesti maksuttomia. Kirjailijat voisivat myydä kirjojaan, kuvataiteilijat maalauksiaan ja niin edelleen.


Suomen ensimmäinen Taiteiden yö -tapahtuma järjestettiin Helsingissä vuonna 1989. Seuraavana vuonna tapahtuma alkoi myös Turussa. Ideana oli järjestää monipuolinen kulttuuritapahtuma, jonka aikana museot ja galleriat ovat auki, kirjakaupoissa ja kahviloissa on runonlausuntaa ja musiikkiesityksiä. Kulttuuritarjonnan näkyminen myös katukuvassa lukeutuu tapahtuman perusideaan.

Paikkakuntia, joissa Taiteiden yö on järjestetty Helsingin lisäksi ovat ainakin Haapavesi, Hamina (nimellä Valojen yö), Joensuu (nimellä Joen yö), Jyväskylä (nimellä Yläkaupungin yö), Kajaani, Kemi, Kouvola, Kuhmo, Kuopio (nimellä Kuopion Sataman yö), Lahti (nimellä Taidelauantai), Lappeenranta (nimellä Linnoituksen yö), Naantali (nimellä Birgitan yö), Oulu, Raahe, Rauma (nimellä Mustan pitsin yö), Rovaniemi, Seinäjoki (nimellä Seinäkuun yö), Tampere (nimellä Tapahtumien yö), Turku, Tuusula, Tyrnävä ja Vaasa.

Northern Kings eli Tony Kakko, JP Leppäluoto, Marco Hietala ja Jarkko Ahola.

Tony Kakko & Northern Kings mukana vuosisadan Kulttuurigaalassa

* Turun Logomossa keskiviikkona järjestettävä juhla nähdään TV1:llä suorana lähetyksenä klo 21 alkaen.

* Juhlassa selviää myös A.W. Yrjänän valinta Vuosisadan museoksi.

17.10.2017
Tony Kakko ja Northern Kings esiintyvät huomenna Turun Logomossa järjestettävässä Vuosisadan Kulttuurigaalassa monien muiden artistien ohella. Gaala alkaa kello 21 ja se lähetetään YLE TV1 -kanavalla suorana lähetyksenä.

Northern Kings on sinfonista laulumusiikkia esittävä metalliyhtye, jossa vaikuttavat Sonata Arctican Tony Kakon lisäksi Marco Hietala (Nightwish, Tarot), Jarkko Ahola (Teräsbetoni) ja JP Leppäluoto (Charon, Harmaja).  Jokainen nelikosta on mukana myös Raskasta Joulua -projektissa.

Northern Kings perustettiin vuonna 2007 ja se on julkaissut kaksi albumia; Reborn (2007) ja Rethroned (2008). Julkaisulistalta löytyy myös neljä singleä; We Don't Need Another Hero (2007), Hello (2007), Kiss From a Rose (2008) ja Lapponia (2010).

Harvakseltaan esiintynyt yhtye on tehnyt yhden harvoista keikoistaan Kemin Satama Open Airissa vuonna 2010.


Vuosisadan Kulttuurigaalassa Logomon lavalle nousevat myös Katri Helena ja Jenni Vartiainen, Irina ja Mikko Leppilampi, Paula Koivuniemi sekä oopperalaulajat Helena Juntunen ja Matti Salminen.

Katsojat saavat nauttia myös Jorma Uotisen loihtimasta tanssitaiteesta sekä sirkusammattilaisten taidonnäytteistä. Mukana ovat niin ikään a capella -yhtye Rajaton, Suomen vanhin viihdeorkesteri Dallapé ja Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla sekä Turun Kaupunginteatteri. Muotitaiteilija Jukka Rintalan juhlapukunäyttely punaisen maton äärellä luo asiaan kuuluvat puitteet jo gaalaan sisään tultaessa.


Gaalan huipentumana selviää kuka on Vuosisadan kulttuuripersoona. Alkukesästä julkaistiin sadan suomalaisen taiteen eri aloja edustavan taiteilijan lista suomalaisten äänestettäväksi.  Joukko on supistunut kansalta saatujen äänien ja Vuosisadan Kulttuurigaalan palkintolautakunnan valintojen pohjalta 20 suosituimman finalistin listaksi.

Sanna Stellanin ja Jaakko Saariluoman juontama Kulttuurigaalan suora televisiolähetys päättyy juhlavasti Vuosisadan kulttuuripersoonan julkistamiseen.

Loppusuoralle ovat päässeet Alvar Aalto, Eija-Liisa Ahtila, Pete von Bagh, Jörn Donner, Akseli Gallen-Kallela, Tove Jansson, Aki Kaurismäki, Eino Leino, Juice Leskinen, Väinö Linna, Vesa-Matti Loiri, Karita Mattila, Spede Pasanen, Kaija Saariaho, Helene Schjerfbeck, Jean Sibelius, Jari Sillanpää, Edith Södergren, Mika Waltari ja Tapio Wirkkala.

Gaalassa jaetaan useita muitakin tunnustuksia ja palkintoja. Muun muassa Museoliitto paljastaa muusikko ja muusikkokirjailija A.W. Yrjänän valinnan Vuosisadan museoksi.

Jouni Kangas (vas), Juha Nikupeteri. Jari Vesa ja Jani-Petteri Hägg lukeutuvat Kaakamon tapahtumia järjestävään porukkaan.

Jari Sillanpää palaa Kaakamoon

Vuoden lappilainen kylä on myös todellinen kesäfestarikylä lukuisine tapahtumineen.

8.6.2017
Kaakamon kesässä 2017 on tapahtumia joka kuukaudelle. Yksi huippuhetkistä koetaan sunnuntaina 23. heinäkuuta kun Jari Sillanpää ja Men in Black -orkesteri astuvat lavalle Kamoon Kaakamoon – Alapää soi -tapahtumassa. Edellisen kerran Sillanpää esiintyi Kaakamossa 2013 ja veti tapahtumaan 2 000 henkeä. Tuolloin Sillanpää ristittiin jo "puolikaakamolaiseksi".
Sillanpään kanssa lavalle nousee tutusti rautainen kaakamolais-kemiläinen Men In Black.

- Jari halusi itse tulla mukaan, kertoo Men In Black –yhtyeessä soittava Kaakamo-aktivisti Jani-Petteri Hägg. Tapahtuma on jäänyt ”Siltsulle” hyvin mieleen. Edellisellä kerralla hän osti myös pääsylipun tilaisuuteen. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun mies osti lipun omalle keikalleen, mutta tapahtuman hyväntekeväisyysluonne puhutteli miestä vahvasti.


Tapahtuman muut esiintyjät ovat tuhtia iskelmäpoppia soittavat Rojal, upeaääninen kaakamolainen Ramona Vaara - ellei menestys Tangomarkkinoilla vie häntä muille maille sekä Kaakamon bändikoululaiset. Ramona Vaara on edennyt Tangokuningatar –kisassa kahdeksan semifinalistin joukkoon. 17.6. pidettävässä semifinaalista kuusi parasta pääsee loppukilpailuun. Ramona Vaara oli hyvin esillä myös talven Voice of Finland –kisassa ja putosi jatkosta vasta juuri ennen livelähetyksiä battle-vaiheessa.
- Ihme on, ellei Ramona pääse Tangomarkkinoiden loppukilpailuun, ennakoi Jari Vesa, joka muun muassa Häggin, Kaakamon Kylätoimintayhdistyksen puheenjohtaja Juha Nikupeterin sekä Napakympin isännän Jouni Kankaan kanssa järjestelevät Tornion suurimman kylän tapahtumia.
- Mukana on paljon muitakin ja vaikka tapahtumat ovat hyvin erilaisia, aika pitkälle sama porukka niitä on puuhaamassa, Kangas tuumaa.
- Meillä on hyvä porukka, joka tekee hommia ja miljöö, jossa tapahtumia on helppo järjestää, Kangas lisää.
Jari Vesalla on vastaus valmiina, kun häneltä kysyy, että miksi tapahtumia järjestetään suorastaan hulvaton määrä.
– Miksi ei, Vesa kysyy takaisin.

Kamoon Kaakamoon -liput maksavat 20 euroa, ennakkoon 15. Myynti Napakympistä, Tornion Musiikista ja Kemin Musiikista. Kamoon Kaakamoon – Alapää soi on vuodesta 2011 alkaen järjestetty hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tuotto menee lyhentämättömänä kaakamolaisten lasten ja nuorten hyväksi. Pääkohteena on koululaisten bändikoulu. Aiempina vuosina tapahtuman lavalle ovat nousset muiden muassa Pentti Hietanen perheineen, Arja Havakka ja Taiska.

Heme, Freezer ja The Bilebändi KaakamoFästeillä

Rokki soi ja laulu raikaa Kaakamossa tapahtuu jo lauantaina 17. kesäkuuta kello 19 alkaen, kun ensimmäistä kertaa järjestettävillä KaakamoFästeillä Joku Paikallinen Heme eli Heikki Vieresjoki pistää kansan joraamaan hittien tahdissa, Freezer tykittää ”ganesrokkia” luihin ja ytimiin ja lopullisen hippaniitin iskee The Bilebändi. Lisäksi Napakympin sisällä esiintyvät Jukka ja Juulia. Välihilpeyden takaa mikrofoniinpuhuja Tommi Reponen. Liput KaakamoFästeille maksavat 15 euroa, ennakkoon vain kympin ja myyntipaikkana on Kaakamon Napakymppi. Fästeistä on tarkoitus tehdä vuosittainen tapahtuma.

Kaakamo Summer Meet toista kertaa

Livemusiikkia on tarjolla myös lauantaina 12.8. alkaen toista kertaa järjestettävässä 2nd Kaakamo Summer Meet jenkkiautotapahtumassa. Tapahtuma pitää sisällään upeita autoja, kilpailuja ja rock'n rollia, josta vastaavat Apes On Parade, Stumble Boys sekä Bull By The Horns. Iltaohjelma, johon bändit lukeutuvat, alkaa klo 21 ja lippu kustantaa kymmenen euroa.

Päivätapahtuma alkaa jo klo 14 Kaakamon Kylätalon ja Napakympin piha-alueella harrasteajoneuvojen kokoontumisella. Tapahtuman kaava on pitkälti sama kuin viime kesänä; kolme parasta autoa palkitaan, moottorin hajotetaan, kilpailuja, syömistä ja juomista sekä taustamusaa. Päivälipun hinta on vain 5 euroa, alle 12-vuotiaat pääsevät alueelle ilmaiseksi.

Kulttuurikartanoista mopojen 24 minuutin ajoihin

1300 asukkaan Kaakamon kesässä tapahtuu paljon muutakin. Lauantaina 10. kesäkuuta klo 11 alkaen pidettävä Avoimet kylät -tapahtuma pitää sisällään kylän rakennusperinnettä, peräautokirppiksen, pyöräily- ja mopoilutempauksen. Tapahtuma on osa valtakunnallista Avoimet kylät tapahtumien ketjua. Vastaava tapahtuma järjestetään Suomi 100 –juhlavuoden merkeissä noin 700 kylässä eri puolella Suomea. Lapista mukana on 96 kylää.

Kulttuurikartanoihin eli kylän rakennusperinteeseen ja muuhun historiaan voi tutustua Raittiusseuran talolla, jossa on valokuvanäyttely 1920 ja 30 -luvulla Kaakamossa opettaja Piippolan ottamista, entisöidyistä lasinegatiiveista.
Historioitsija Mika Kulju kertoo Hirsikankaalla toimineesta sotahevossairaalasta, yhteislaulua ja puheita. Paikalla on puffetti, josta pikkurahalla kahvia ja pullaa.
Kaakamoniemessä pidetään Niemipirttiä avoinna ja paikalla on Pauli Dunder kertoilemassa paikan historiaa ja esittelemässä paikkoja.
Kylätalon pihapiirissä olela Alapään vanha koulu on myös avoinna, johon kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa.

Peräkärrykirppis on Kylätalon pihapiirissä sekä Tiffany -taidelasityö-, kankaankudonta- ja nukentekokurssien näyttelyt. Pappa-mopojen 24 min ajot ja tikanheittokisat Napakympissä.
Tour De Kehäkangas pyöräilytapahtuma toteutuu yhteistyössä Laivaniemi-Kyläjoki kyläyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa edetään pyörillä Kyläjoen koululta Kaakamon Kylätalolle pyörätietä käyttäen. Pyörät voivat olla polkupyörässä, rullaluistimissa, rullasuksissa, scuutissa tai vaikka rollaattorissa, kunhan ei ole moottoria varusteena. Osallistujille maalissa numerolappua vastaan heltiää makkara ja pillimehu/kahvi/tee.
Kirppis alkaa klo 11, Tour de Kehäkangas ajajakokous klo 11.30 ja muut klo 12. Tapahtumat päättyvät kello 15.

Kaakamon kesäjuhlat ja Leppikarin Saaripäivät

Lisäksi muutaman vuoden tauolla olleet, perinteiset Kesäjuhlat palaavat Kaakamon kesäohjelmistoon. Paikkana on idyllinen Kaakamonniemen lohikenttä ja pääohjelmanumerona on tietysti pohjoisen havumetsävyöhykkeen paras lohikeitto. Myös tikat lentävät, nauloja hakataan ja muutakin mukavaa tekemistä löytyy lauantaina 5. elokuuta.

Samaisena lauantaina järjestetään myös Leppikarin Saaripäivät yhteistyössä Laivaniemi-Kyläjoki Kyläyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa esitellään uusi rantaväylä, mikä on ruopattu parin viime talven aikana.

Kaakamoon on jatkossa luvassa myös harrastajateatteria, ensimmäiset käsikirjoitukset ovat jo työn alla. Kesän aikana aloitetaan myös kiinteän esiintymislavan tekeminen Kylätalon pihalle ja piha-alue myös asfaltoidaan.

 

Fakta

Kaakamon tapahtumat kesällä 2017

* 10.6. Kulttuuria, kirppistä, pyöräilyä ja mopoilua.
* 17.6. Kaakamo Fästit, musiikkia Kylätalon pihalla ja Napakympissä.
* 23.7. Kamoon Kaakamoon - Alapää soi -tapahtuma, Kylätalon pihalla.
* 5.8. Kaakamon kesäjuhlat ja Leppikarin saaripäivät  Kaakamoniemessä.
* 12.8. Kaakamon Summer Meet. Jenkkiauto- ja rock –tapahtuma.

Presidentti Martti Ahtisaati Jopen piirtämänä.

Jope Ruonansuun karikatyyri-piirroksia esille Kemin sarjakuvanäyttelyyn

Jopen näkemys Lauri Tähkästä.

7.4.2017
Suomalaisten rakastama imitaattori, muusikko, koomikko ja näyttelijä Jope Ruonansuu on myös taitava karikatyyrien piirtäjä. Kemin sarjakuvanäyttely esittelee 29. huhtikuuta alkaen Ruonansuun karikatyyreja.

Mukana on teoksia lukuisista tunnetuista hahmoista kuten Sauli Niinistö, Lauri Tähkä, Kikka, M.A.Numminen, Martti Ahtisaari ja Urho Kekkonen. Esillä on parisenkymmentä teosta.

– Useimpia piirtämiäni hahmoja olen myös imitoinut. Ehkä niissä on sitä kautta jotain sellaista tuttua, jonka olen koittanut saada esiin myös piirtämällä. Täydentelen pikkuhiljaa Kemin näyttelyä ja mukaan saattaa tulla muutama kemiläinenkin legenda, kenties, Ruonansuu kertoo.

Suurin osa teoksista on originaalipiirroksia, mutta mukana on myös julistekopioita. Osa näyttelyssä olevista teoksista on myös myytävänä.

Kemin sarjakuvanäyttely on suljettuna 24.4.-28.4. näyttelyn ripustamisen ja pysyvän näyttelyosion muokkaamisen ajan.

Jope Ruonansuun teokset ovat nähtävillä Kemin sarjakuvanäyttelyssä elokuun loppuun asti.

Perustietoa Kemin sarjakuvanäyttelystä

Kemin sarjakuvakeskuksen näyttely on tiettävästi ainoa maassamme oleva pysyvä, kolmiulotteinen sarjakuvanäyttely. Jo laajuudessaankin kyseessä on ainutlaatuinen näyttely, joka esittelee niin kotimaista kuin ulkomaalaistakin sarjakuvaa, monin eri tavoin.

Kolmiulotteisten patsaiden lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa useiden tunnettujen suomalaisten piirtäjien originaaleja kuten Pertti Jarla (Fingerpori), Milla Paloniemi (Kiroileva siili), Ilkka Heilä (B.Virtanen), Kari Korhonen (Aku Ankka & Angry Birds), Tarmo Koivisto (Mämmilä) ja Ville Ranta (Useita sarjakuvia).

Sarjakuvanäyttely on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11-17 ja lauantaisin kello 11-16 osoitteessa Valtakatu 22, 94100 Kemi.

Peter Franzén oli tilaisuudessa mukana videoyhteyden kautta. Kuvassa koululaiset esittämässä kysymyksiä Franzénille.

Peter Franzén -palkinnot Taava Temoselle ja Anttu Väisäselle

Anttu Väisänen ja Taava Temonen palkittiin ensimmäisillä Peter Franzénin Elämän liekki -palkinnoilla tiistaina.

14.2.2017
Näyttelijä, kirjailija Peter Franzén jakoi videoyhteyden välityksellä nimeään kantavat Elämän liekki -palkinnot kahdelle Kirkonmäen koulun oppilaalle tiistaina Keminmaassa.

Palkinnon saivat 3 A-luokan oppilas Taava Temonen, joka on opettajien mukaan innokas osallistuja, nauttii esiintymisestä ja onkin taitava esiintyjä, joka puhkeaa kukkaan lavalla ja on lisäksi kohtelias, iloinen ja toiset huomioon ottava oppilas sekä 6 A luokan oppilas Anttu Väisänen, joka on kohtelias herrasmies, huomaavainen ja toisista huolehtiva kaveri sekä taitava laulaja ja esiintyjä.


Palkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa. Franzén on Keminmaan koulukeskuksen kummi. Hän osallistui tilaisuuteen videoyhteyden välityksellä Ranskan kodistaan.
- Olen lomaillut täällä pari viimeistä kuukautta perheen kanssa. Loma on ollut tosin työntäyteistä, olen kirjoittanut kirjaa ja kolmea käsikirjoitusta. Runsaan kirjoittamisen lisäksi näyttelen, ohjaan elokuvia ja tuotan niitä, Franzén kertoi.
Työaikana Franzén oleskelee etupäässä Irlannissa, jossa kuvataan Viikingit -sarjaa, jossa hän on näytellyt toista vuotta.
- En tiedä vielä mitä kaikkea tämä vuosi tuo muknaan, mutta toivottavasti eteen tulee myös uusia juttuja ja haasteita, joista tykkään, 45-vuotias Franzén totesi.

Ystävänpäivän merkeissä pidetyssä tilaisuudessa koulun oppilaat kertoivat Franzénille mitä koulussa on tapahtunut viime aikoina, lauloivat kaksi yhteislaulua (Minun ystäväni on kuin villasukka ja Skidimandinkke) ja esittivät koulukummilleen kysymyksiä. Lisäksi Annu Ylimartimo ja Saara Pellikka esittivät runon ystävyydestä. Tilaisuuden juontavat rehtori Hannele Matinlassi, Jessica Heikkinen (5 B) ja Iida Marjeta ( 4 B).


Peter Franzén on syntynyt Keminmaassa 14.8.1971. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa, omaan elämäänsä pohjautuvat Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä. Franzén myös kirjoitti käsikirjoituksen ja ohjasi Tumman veden päällä -elokuvan vuonna 2013.

Franzen on näytellyt muun muassa elokuvissa Kuningasjätkä, Rukajärven tie, Badding, Emmauksen tiellä, Rölli ja metsänhenki, Kuutamolla, Pahat pojat, Koirankynnen leikkaaja, Matti, Rööperi, Ralliraita ja Suden arvoitus. Kaikkiaan hän on esiintynyt yli 40 elokuvassa ja 15 televisiosarjassa Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaisista sarjoista hän esiintynyt mm. CSI Miamissa ja True Bloodissa.

Franzen on naimisissa näyttelijä-laulaja Irina Björklundin kanssa, joka saapuu konsertoimaan Keminmaan Vallenius-saliin lauantaina 18. maaliskuuta.