Melmbrosian jäsenet vasemmalta oikealle: rumpali Ilari Taipalus, kitaristi Roope Jokela, laulaja Ina Myller, kosketinsoittaja Topi Lepojärvi sekä basisti Vesa Virtanen - kuvasta puuttuu viulisti Sanni Kauppinen.

Virkistävän raikas Melymbrosia julkaisi ensisinglensä

Melymbrosian kansitaide on Veera Kähkösen käsialaa.

Kelttiläisvaikutteista ja elokuvallista indierockia soittavan yhtyeen biisintekijä on keminmaalaislähtöinen Topi Lepojärvi.

20.8.2020
Yhtye nimeltä Melymbrosia kannattaa laittaa korvan taakse. Vast´ikään ensimmäisen singlensä julkaisseesta bändistä kuullaan vielä. Bändin erinomainen debyyttisingle Wind in Your Hair on juuri sitä, mitä kuusijäseninen Melymbrosia lupaa; tunnelmallisista, kelttiläisvaikutteista ja elokuvamusiikillista englanninkielistä indierokkia.
– Kappaleen sanat syntyivät kelttiläishenkisen musiikin innoittamana kertomuksena menetyksestä ja kaipuusta. Biisissä myös viittaillaan kirjoihin ja kansanlauluihin kuten Erämaan kutsu ja Scarborough Fair. Minulla on yhä tallessa vihko, jonka yhdellä sivulla on lyriikoiden ”first draft” ja heti seuraavalla sivulla lopullinen, nykyäänkin kuultavissa oleva versio, kertoo yhtyeen biisintekijä Topi Lepojärvi.

Biisi on levytetty Jyväskylässä, missä Lepojärvi on opiskellut pop/jazz-pianonsoittoa vuodesta 2015. Itse asiassa koko kuusihenkinen bändi opiskelee samassa opintoahjossa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa. Biisin säveltäjäparina Lepojärvellä oli kitaristi Henri Nilsén, sanoitus on Lepojärven käsialaa.

Kotikutoisia biisejä ilman tavoitteita

Lepojärvi ja Nilsén myös perustivat Melymbroiian. Tämä tapahtui vuonna 2017.
– Vuonna 2017 päätimme Henrin kanssa alkaa äänittää akustisia biisejä kotikutoisesti. Alkujaan tarkoitus oli tehdä kirjallisuudesta teemoja nappailevaa musiikkia kahdelle laulaja-kitaristille, ilman sen kummempia tavoitteita. Lopulta kiinnostus kokeilulliseen ja monipuolisempaan musiikkiin voitti. Keskityin kosketinsoittimiin ja muut yhtyeen soittajat löytyivät Jyväskylästä., Lepojärvi kertaa.
Sittemmin Nilsén on jäänyt pois yhtyeen riveistä muiden bändikiireidensä vuoksi.
Lepojärven mukaan singlellä soittava kokoonpano soitti yhdessä ensimmäistä kertaa syystalvella 2019.
– Mutta studioajan saimme vasta kesällä koronan viivästytettyä tilannetta, mies huomauttaa.

Biisi voi syntyä yhdellä istumalla

Vaikka Nilsén ei enää ole mukana yhtyeessä, hänen panoksensa on edelleen vahvasti mukana bändin biiseissä.
– Kappaleista vanhimmat ovat lähteneet ideoistani, joiden pohjalta olemme rakenteen ja dynamiikan päättäneet Henrin kanssa, joskaan uudelleensovitusten myötä monia niistä ei kyllä enää tunnista samoiksi biiseiksi. Uudemmissa kappaleissa minulla on usein ollut kaikki hahmoteltuna heti alkuun, ennen kuin olemme katsoneet sovituksia yhdessä bändin kanssa, Lepojärvi kertoo.

Biisien syntyprosessia Lepojärvi sanoo tuskalliseksi, mutta naurahtaa heti perään.
– Ei silti niinkään. Kunhan on käsitys teemoista ja tunnelmista, joita haluan kehitellä ja tiedän millaista biisiä ne kaipaavat, biisi saattaa syntyä yhdellä istumalla. Yleensä kuitenkin ideat ovat irrallisia ja löytävät oikean kontekstin vasta ajan kuluessa.
– Äänitän demot mielellään kokonaisuudessaan koskettimilla ja tietokoneella ja tuon ne sitten bändikokoonpanolle. Osin tästä syystä biisejä tulee kirjoitettua huomattavasti vähemmän kuin musiikkia syntyy, koska ideat eivät välttämättä ole suoraan käännettävissä pop-yhtyeelle. Yritän käydä jokaisen soittajan kanssa yhdessä läpi millaisia heidän osuuksiensa tulisi olla ja kuunnella heidän ideoitaan, Lepojärvi taustoittaa.

Tulossa Loisto -näyttökonsertti

Sinkkubiisi ennakoi myös Lepojärven elokuvamusiikillista muusikonkoulutuksen Loisto -näyttökonserttia, jonka vuoro on piakkoin alkavan syksyn aikana.
– Valmistuessani Gradialta tarkoituksenani on esittää näyttökonsertissa instrumentaalipainotteisempaa, elokuvamusiikillisempaa ja soitannollisesti haastavampaa kappalemateriaalia, jota emme ole keikoillamme esittäneet. Konsertissa kuullaan myös toki myös Wind in Your Hair sekä muita Melymbrosian kappaleita, mies valaisee.
– Toki konsertin toteutuminen riippuu täysin koronatilanteesta. Mikäli live-esiintymiseen tai treenaamiseen ilmaantuu taas rajoituksia niin konserttini luultavasti siirtyy ensi keväälle, Lepojärvi lisää.

Lepojärven lisäksi yhtyeessä vaikuttavat laulaja Ina Myller, viulisti Sanni Kauppinen, kitaristi Roope Jokela, rumpali Ilari Taipalus ja basisti Vesa Virtanen. Debyyttisinkun kansitaiteesta on vastannut Veera Kähkönen. Nimen yhtyeelle keksi Henri Nilsén Virginia Woolfin samannimisestä kirjasta, joka on julkaistu jo vuonna 1915.
- Nimen olemme yhdistäneet sanan mytologiseen jumalten ruokaan, ambrosiaan sekä melankolian ja melodisuuden merkitykseen musiikissamme, Lepojärvi toteaa.


Sittenkin ehkä powerfolkia?

Melymbrosia edustaa musiikillisesti tyylisuuntaa, jolla ei hirvittävän paljon vertailukohtia löydy. Tämän kirjoittajalla mielessä välähtää varsinkin Blackmores Night, etäisesti myös brittiläinenfolkrockyhtye Steelye Span sekä sekä sinfonista progressiivista rockia soittanut, niin´ikään englantilainen Renaissance, ja niiden komeaääniset laulusolistit Candice Night, Maddy Prior ja Annie Haslam ja elokuvallisilta osin myös varsinkin Anette Olzonin aikainen Nightwish. Tekisi kuitenkin mieleni väittää, että Melymbrosia on luonut itselleen oman genrensä.
– No, erilaiset musiikkityylit itsessään inspiroivat. Biisit syntyvät tyylejä sekä soundeja yhdistellen. Pakon edessä luonnehtisin soundiamme elokuvamusiikilliseksi ja kelttiläisvaikutteiseksi indieksi tai tummasävyiseksi ja melodiseksi moderniksi musiikiksi. Bändin tyypit tosin vitsailivat meidän soittavan power folkia, Lepojärvi naurahtaa.
– Mutta mitä esikuviin tulee, musiikista ja kosketinsoittimista minut saivat alkujaan innostumaan Nightwish ja Sonata Arctica. Kappaleissa kuulunee myös, että ne on kirjoitettu Hans Zimmer -tyyliseksi orkesterimusiikiksi tai Nine Inch Nails -henkiseksi elektroniseksi musiikiksi ja vasta sitten tuotu bändille, Lepojärvi mainitsee.
–  Hauskaa että mainitsit Blackmore's Nightin, koska siihen meitä on muuallakin verrattu. Joskus olen myös luonnehtinut Melymbrosiaa Mike Oldfieldin, Eluveitien, Florence + the Machinen ja jopa Arctic Monkeysin kautta, mutta tämä lähinnä kertoo siitä, etten itsekään osaa sanoa, Lepojärvi lisää.

Melymbrosian laulusolisti Ina Myllerillä on muuten mielenkiintoiset musiikilliset juuret. Hän on nimittäin viime vuonna poisnukkuneen iskelmätähti Reijo Taipaileen tyttärentytär. Myös Inan pikkusisko Senja Myller on laulajan uralla ja hänet on nähty mm. vuoden 2018 Idolsissa.

Tulossa lisää lauluharmonioita ja viulutsemmoja

Lepojärvi sanoo, että jatkossa tarkoitus olisi kirjoittaa kappaleisiin lisää lauluharmonioita ja viulustemmoja sekä yhtenäistää biisien tyyliä soundien ja tunnelman osalta.
– On myös uusia kappaleita, joita emme vielä ole ehtineet edes treenaamaan, Lepojärvi huokaa.
– Mutta ainakin näyttökonserttini yhteydessä on tarkoitus myös lisätä kokoonpanoon toinen kosketinsoittaja sekä perkussioita. Olen miettinyt myös selloa tai ruotsalaista avainviulua. Minkä tahansa uuden instrumentin tuomat mahdollisuudet kiinnostavat.

Lepojärvi sanoo olevansa tyytyväisimmillään voidessaan kehitellä yhteen punoutuvia melodioita ja teemoja, jopa biisistä toiseen.
– Toiveissa onkin mahdollisuus työskennellä elokuva- tai pelimusiikin parissa sekä opiskella musiikkia tai musiikkiteknologiaa ulkomailla.


Vain omaa materiaalia

Keikoillaan Melymbrosia soittaa lähes pelkästään omaa materiaalia.
– Settimme ainoa cover on alusta saakka mukana pyörinyt skotlantilainen kansanlaulu nimeltä House Carpenter tai raflaavammin The Daemon Lover. Jos esittäisimme yleisemmin covereita, niin luultavasti ne olisivat jotain täysin odottamatonta, Lepojärvi painottaa.

Keikkoja Melymbrosia on soittanut Jyväskylässä muutamaan otteeseen ja esiintynyt puoliakustisesti Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. Duona Melymbrosia esiintyi viime lokakuussa Kemin Taiteiden Yössä, takana on myös trio-keikkoja.
– Korona-aikana ei keikkoja tietenkään ole ollut ja nyt esiintymislavoille riittää jonoa, keminmaalaislähtöinen 25-vuotias muusikko toteaa keikkatilanteesta.

Lepojärvi on syntynyt vuonna 1995 Kontiolahdella, mutta muuttanut Keminmaahan viisivuotiaana.
Lepojärvi harrastaa elokuvia, kirjoja, liikkumista ja luontodokumentteja. Musiikin puolelta palettiin mahtuu kitaran ja rumpujen soittoa sekä laulua. On tehnyt pyydettäessä musiikkia myös peleihin. Musiikin tekemiseensä Lepojärvi on saanut – kuten myös Henri Nilsén – pienen apurahan Tiede- ja kulttuurisäätiö Kemi 2000:lta vuonna 2018.

Aki Mikkonen liikkuu uudella singlellään syvissä vesissä

Aki Mikkonen. Kuva: Petri Puurunen.

"Mietin Anna anteeksi -kappaleen julkaisemista neljä vuotta"

29.4.2020
Rovaniemeläislähtöinen laulaja-lauluntekijä Aki Mikkonen on julkaissut uuden singlen Anna anteeksi, jolla Mikkonen liikkuu melkoisen syvissä vesissä. Spotifyssä julkaistu single on yksi palanen 15. toukokuuta ilmestyvältä Mikään Ei Oo Mahdotonta -EP:ltä.
 –  Anna anteeksi on kappale, jonka julkaisemista pohdin neljä vuotta. Pääsyy oli kappaleen sanoma ja henkilökohtaisuus. Arka aihe, joka kosketti minua syvästi. Tein kappaleen parina iltana vuoden 2016 alussa. Olin eronnut muutamia kuukausia aiemmin ja kyyneleet valuivat vuolaina kun puursin sanojen ja sävelien maailmassa, Mikkonen valaisee biisin taustoja.
 –  Paljastan kappaleessa omaa elämääni ja sen vuoksi päätin sulkea biisin omaan arkistooni ikuisiksi ajoiksi. Sillä oli paikka vain minun sydämessäni – ei kenenkään muun. Sain purettua tunteita siihen ja pääsin eteenpäin ontuen. Se oli sen tarkoitus. Ei julkinen esittäminen.

Aika kuitenkin teki tehtävänsä ja nyt Mikkonen oli valmis julkaisemaan kappaleen.
 –  Eräänä päivänä ystäväni pyysi minua esittämään muutamia pöytälaatikkosävellyksiä ja yhtäkkiä Anna anteeksi -sanat olivat hänen kädessään. ”Mikä biisi tää on? Soita tää mulle.” Ajattelin, ettei ole paskempaa aihetta ja biisiä maailmassa, mutta kaveri vaati ja selätti mut. Soitin biisin ja se vaikutti kaveriini hyvin vahvasti. Hänkin oli eronnut. Hänen mielestään kappaleen herkkyys, kerrontatapa ja ääneni tekivät siitä uskomattoman todellisen ja koskettavan. Se, jos jokin on hyvän kappaleen piirre. Oli aika jakaa biisi myös muiden kuultavaksi ja tässä se nyt on. Halusin julkaista tämän kappaleen kaikille eronneille, jotka ovat tunteneet ja kokeneet eron tuottamaa ahdistusta ja tuskaa, Mikkonen selvittää julkaisemisen taustoja.

Kuluneiden neljän vuoden aikana Mikkosen elämässä on tapahtunut paljon. Musiikkia hän on tehnyt ja julkaissut leipätyönsä ohella pohtien samalla mikä on elämässä tärkeintä, mitä haluaa tehdä. Kunnes elämä potkaisi jälleen vasten kasvoja ja pakotti tekemään valinnan.
– Viime syksynä yt -neuvotteluiden jälkeen jouduin jättämään päivätyöni. Olin puurtanut samoissa hommissa 12 vuotta kolmessa eri firmassa. Sitä ennen meni toiset 12 vuotta eri elannon hankintapuuhissa.

Rankka paikka, mutta hetken päästä Mikkonen huomasi, että potkut olivatkin itse asiassa helpotus.
– Kuin taakka olisi pudonnut harteiltani. Kyseinen työ ei ollut enää minua varten. Toki olin sisäisesti kysynyt erilaisia työtehtäviä, mutta se oli ensiapua alkaneeseen masennukseen, jota kukaan ei ehkä nähnyt naamastani tai olemuksestani. Ehkä joku kuitenkin näki, koska potkut tulivat.
– Olin tienristeyksessä ja huomasin, että muut ihmiset, jotka joutuivat jättämään työnsä samoihin aikoihin tahtoivat työllistyä mahdollisimman pian tai kouluttautua johonkin uuteen tai syventää tietämystään omalta osaamisalueeltaan. Minulla ei ollut sellaista tarvetta. Halusin huokaista ja maistella elämän tuulia rauhassa.

– Minulla oli siihen mahdollisuus, koska elämäntilanteeni oli sellainen. Päätin alkaa panostamaan musiikkiin. Hommasin sellaisia musiikkialaan liittyviä tarvikkeita, joista olin kiinnostunut. Olin intohimoisesti kiinnostunut musiikin tekemisestä omassa kotistudiossa, jotta voisin itse tehdä sävellyksistäni enemmän oman näköisiä. Olin aiemmin äänitellyt tuotoksiani vain puhelimen muistiin. Nyt oli aika ja aikaa tehdä sitä mikä todella kiinnosti. Halusin oppia uutta ja siinä opinahjossa olen edelleen.

Mikkonen kertoo ajattelevansa niin, että vaikka kuinka asiat painaisivat mieltä ja elämä tuntuu matalalentoiselta, niin hän ei luovu asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä.
– Musiikin tekeminen on minulle tärkeää. Se on ollut sitä jo vuosia. Kun päivätyöni loppui, jouduin laittamaan ja asettamaan elämääni toisenlaiset tavoitteet. Haenko heti uusia töitä ja jatkan samaan malliin kuin ennenkin? Aamusta iltaan vilskettä ajattelematta oikeasti mitä elämältä haluan. Vai olisiko nyt jonkin toisenlaisen valinnan aika, miksi pelkäisin elämän edessä. Ja niinpä valitsin sen mitä itse halusin, musiikin, joka on intohimoni.


Mikkonen on ehtinyt nähdä ja kokea musiikin parissa paljon. Miehen ensimmäinen levyjulkaisu oli vuonna 2004 ilmestynyt kuusi kappaletta sisältävä Jäähileitä lasissa. Miehen ensimmäinen pitkäsoittolevy Poltetta ilmestyi joulukuussa 2016. Yhtyeitä, joiden laulajana Mikkonen on toiminut ovat Santa Claus, Zames W. Nelson, Blue Pain, No More L'amour , Bad Mood, Grandevils, Rockamania, The Järjestysmiehet ja edelleen toiminnassa oleva Aki Mikkonen & Mental Monkeys.


Lordin voittaessa Euroviisut vuonna 2006 Mikkonen esiintyi Grandevils -yhtyeen kanssa täyteen myydyllä Lappi Areenalla lämmitellen Lordia, joka esiintyi Rovaniemellä heti Helsingin kansanjuhlan jälkeen. Mikkonen myös juonsi Rovaniemen keskustassa pidetyn kansanjuhlan yhdessä Yleisradion toimittaja Tapio Räihän kanssa. Kyseisessä tapahtumassa Sampoaukio nimettiin Lordin aukioksi.
Samana vuonna Grandevils -yhtye julkaisi levyharvinaisuuden Grandevils, jossa Mikkonen ja Mr. Lordi laulavat duona. Se on Mr. Lordin ensimmäinen julkaisu, jossa hän laulaa jonkun kanssa duona. Menevän rockrallin Play and party voit kuunnella tästä: https://www.youtube.com/watch?v=QAdYP22Q2pc

Mikkonen esiintyi ja lauloi myös Nelosen Kuorosota -ohjelmassa vuonna 2011 Rovaniemen kuorossa, jonka kapellimestarina Mr. Lordi toimi. Meriittilistalta löytyy myös esiintymiset Dannyn kiertueilla esiintyjänä ja teknikkona.


Nyt korona-aikana
, kun kaikki keikat ovat peruuntuneet, Mikkonen keskittyy uuden musiikin tekemiseen ja asioihin mihin voi vaikuttaa.
– Toivon kaikille reippautta, raikkautta ja rakkautta huolimatta tilanteesta. Voikaa hyvin ja pysykää kotona.

Aki Mikkosen nettisivut löytyvät osoitteesta http://akimikkonen.com/
Spotifystä - mistä löydät myös Anna anteeksi -biisin, artistiprofiili löytyy täältä: https://open.spotify.com/artist/0J5jnUHl5imtynqJsHIwjX

Herkkää folk-musiikkia Meri-Lapista

T.J. Kavenius esiintymässä Torniossa 29.2.2020 pidetyssä Oman musiikin illassa. Kuva: Jukka Lammisen Facebook-sivuilta.


Torniolainen laulaja-lauluntekijä T.J. Kavenius julkaisi ensimmäisen singlensä.

27.4.2020
Torniolainen laulaja-lauluntekijä T.J. Kavenius on julkaissut ensimmäisen singlensä Tuulen Tie. Youtubesta ja Spotifystä löytyvä folk-kappale on T.J. Kaveniuksen oma sävellys. Hän on itse myös sanoittanut kappaleen, jonka on äänittynyt ja miksannut Jukka Lamminen. Masterointi on Henri Heiskarin käsialaa. Kuuntele kappale jutun yläpuolelta.

T. J. Kaveniuksen pop-, rock- ja blues vaikutteisten folk-laulujen aiheet koskevat muun muassa lähtemistä, jäämistä, loputonta kaipuuta, rakkautta, elämää ja kuolemaa. Single Tuulen tie on ensimmäinen single viimeistään vuonna 2021 julkaistavalta albumilta.

 

"Biisin sanoma sopii ajankuvaan erittäin hyvin"

Teemu Ylinikka. Kuva: Pauli Maronen / Outlines.fi

Teemu Ylinikka & the Hillevi-Street Band julkaisi uuden kappaleen järjestääkseen koronauutisoinnin keskelle hetkeksi muuta ajateltavaa.

17.4.2020
Kemiläinen Teemu Ylinikka & the Hillevi-Street Band on järjestänyt koronauutisoinnin keskelle jotain muutakin ajateltavaa eli julkaissut biisin verran uunituoretta kemiläistä rokkenrollia.
- Tässä olisi seuraava lohkaisu levyltä, lyhyesti ja ytimekkäästi The Song, Ylinikka toteaa  Facebookissa jakamansa Youtube -linkin yhteydessä.
- Halusin julkaista tämän juuri tässä ajassa sen vuoksi, että minusta biisin sanoma sopii ajankuvaan erittäin hyvin. Aikana, jolloin maailma on mullillaan ja tuleva tuntuu jopa pelottavalta on välillä hyvä palata ihan perusajatuksiin, Ylinikka jatkaa.
Ylinikka toteaa myös, ettei tällä laululla ei muuteta maailmaa, eikä saarnata siitä, mikä tässä maailmassa on väärin.
-Loppujen lopuksi ainoa millä on jotain väliä on rakkaus, Ylinikka tiivistää.


Ylinikan säveltämä ja sanoittamana The Song on äänitetty Kemin Audiopajalla Kari "KooPee" Pentin toimesta. Miksauksesta ja masteroinnista on huolehtinut Antti Lindholm Boat Island Studiolla Torniossa. Videon on kuvannut Outilines.fi:n Pauli Maronen. Kuuntele biisi ja katso video tämän jutun yläpuolelta.

Hillevi-Street Bandin muodostavat tällä julkaisulla Teemu Ylinikka (laulu ja kitarat), Mikko Raappana (basso), Erno Jekkonen (rummut), Kari Hautalampi) piano & Hammond B3), Antti Toppinen (taustalaulu) sekä Juho Hurskainen (saksofoni).
- Kovan luokan fonistina tunnettu Hurskainen kävi fiittaamassa tämän biisin, Hän soitti mm. Eero Raittisen bändissä Pakkasukko Blues´n Jazz -festivaaleilla, Ylinikka taustoittaa.
- Kiitos jälleen KooPeelle, Paulille, kaikille kappaleella esiintyville artisteille, Kippari Ollille (Ahonen) ja Sataman Krouwille kuvausmiljööstä. Kiitokset myös kotiin inspiraatiosta ja tuesta - tää on teille, pitäkää toisistanne huolta.Ylinikka kiittelee lopuksi tukijoitaan.


Teemu Ylinikka & The Hillevi Street Bandin edellinen biisijulkaisu oli tammikuussa julkaistu We Found Love.  Kahden uusimman biisin lisäksi yhtyeen Youtube-kanavalta löytyy puolisen vuotta sitten julkaistu kappale So Much To Lose. Luonnollisesti "juutuubista" löytyy myös Ylinikan soolotuotantoa, kuten kappaleet I Will Die Alone, Peurasaari, Jälki ja Suurempi kuin muut, puhumattakaan Slap Betty -yhtyeen tuotannosta.

Konihauta teki ensisinglensä 40 vuotta bändin perustamisesta

7.4.2020
Oletko kuullut yhtyeestä nimeltä Konihauta?
Ei se mitään, ei ollut Rokkineuvoskaan, ennenkuin sai muutama päivä sitten yhtyeeltä sähköpostia.
– Ei me ihan Meri-Lapista olla, mutta pohjoisen suunnalta kumminkin ja ajattelin että kiinnostaisikohan teitä tällainen aihe ja musisointi, kyseli bändin laulajakitaristi Janne Nevala viestissään.
Mikäpä ettei, etenkin kun bändi kertoi tehneensä nyt historiansa ensimmäisen singlen toimittuaan sitä ennen jo 40 vuotta. Tottahan moisesta kiinnostus herää omintakeisen nimen lisäksi ja vielä kun bändin debyyttisingle Amerikkaan / Joki-Jussin Saluunaan on ehtaa rokkia, suomeksi. Kuuntele biisit tämän jutun yläpuolen Youtube-linkistä.
– Ei kuitenkaan suomirockia, siinä on motto ja tarinoita on ammennettu kotiseudulta Taivalkoskelta, joissa niitä riittää, Nevala tähdentää.
Mutta Rokkineuvos ei olisi Rokkineuvos, jos ei tähänkin juttuun löytäisi kytkyä Meri-Lappiin, vaikka sitten kuinka ohutta. Siitä lisää jutun lopussa.

Konihauta on Pudasjärven ja Kuusamon välimaastossa sijaitsevalta Taivalkoskelta lähtöisin oleva bändi, jonka juuret juontavat 1980-luvun alkuun ja yläasteen musiikkiluokkaan.
– Siellä opeteltiin rokin salaisuuksia mm. Chuck Berryn ja Rolling Stonesien biisien tahdissa, Nevala mainitsee.
Myöhemmin kaikki yhtyeen jäsenet; Nevala, rumpali Pasi Korento, basisti-laulaja Hannu Lähde ja kitaristi Petri Polojärvi, muuttivat Oulun suuntaan, jossa soittoharrastus jatkui.
– Kieli on vaihtunut suomeksi ja biisit omiksi, mutta samoja juuria kolutaan edelleen. Huomasimme, että tänä vuonna tulee 40 vuotta rokkihommien aloittamisesta ja päätettiin sen kunniaksi julkaista bändin historian ensimmäinen äänitys, Nevala taustoittaa.
– Digisingle Amerikkaan/Joki-Jussin saluunaan äänitettiin vuoden alussa Oulussa Surf Sound Headquarters -studiolla Janne Huotarin johdolla ja julkaistiin perjantaina 13. maaliskuuta. Julkkarikeikka piti soittaa Taivalkoskella huhtikuussa, mutta se siirtyy nyt Päätalo-päiville heinäkuuksi vallitsevan tilanteen vuoksi, Nevala lisää.


Lisäkiinnostusta
yhtyettä kohtaan poiki singlen kustantajan nimi; Rokkimopo Kustannus, joka kustantaa kirjoja ja musiikkia pohjoisesta, riippumattomasti ja omia polkuja kulkien. Rokkimopo Kustannus on kustantanut tähän mennessä Konihaudan debyyttisinglen lisäksi Janne Nevalan kirjat Hammaskeijo, Kylän halki virtaa joki ja Tietävätkö joutsenet että on sunnuntai, Rea Tiirola-Tynin runokokoelman Oksat valoa/Kirjeitä Maurice Ravelille sekä hoitaa Konihaudan, Vaikeat Ihmiset Unitedin ja Nevalan keikkamyyntiä.


Kun bändi on
lähtöisin Taivalkoskelta, pakkohan se on kaivella esiin paikkakunnan rockhistoriaa laajemminkin. Noh, kovin laaja se ei ole, mutta jotakin kuitenkin löytyy. Rokkineuvoskin muistaa 1980-luvulla toimineen pudasjärveläis-taivalkoskelaisen Tanna -yhtyeen. Hardrockia soittanut yhtye saavutti kohtalaista suosiota varsinkin Pohjois-Suomessa, mutta Dingon kilpailijaksi perustettu yhtye ei yltänyt sen mittavampiin mainetekoihin.

Taivalkosken lähes jokainen tietää olleen kirjailija Kalle Päätalon kotipaikkakuntana. Useimmat myös osaavat yhdistää Taivalkosken ja Iso-Syötteen laskettelukeskuksen. Päätalon lisäksi tunnettuja taivalkoskelaisia ovat stand up -koomikko Pekka Jalava ja vuonna 1978 Lahden MM-kilpailuissa suurmäen maailmanmestaruuden voittanut mäkihyppääjä Tapio Räisänen.

Taivalkoskelta ovat kotoisin myös muusikot Marko Heikkinen ja Olli-Pekka Ervasti. He tulivat tunnetuiksi maailmallakin laajasti noteeratun, vuonna 2018 toimintansa lopettaneen oululaisen indierockyhtye Satellite Storiesin jäseninä. Heikkinen toimi yhtyeen kitaristina ja Ervasti rumpalina.

Erinomaisen Satellite Stories -yhtyeen kautta löytyy tähänkin juttuun alussa mainitsemani langanohut seitti Meri-Lapin suuntaan. Satellite Storiesin basistina nimittäin toimi kemiläislähtöinen Jyri Pesonen. Ja mainittakoon tässä yhteydessä sekin, että oululaisessa metallia ja räppiä sekoittaneessa Apina-yhtyeessä laulusolistina toimi Henri Pesonen, Jyri Pesosen velipoika.

Ja vielä yksi huomio Taivalkoskeen liittyen. Moni muistanee vuonna 2018 ensi-iltansa saaneen komediaelokuvan Hevi reissu. Sehän kertoi kuvitteellisesta taivalkoskelaisesta Impaled Rektum -yhtyeestä.

Samuli Roivas julkaisi uuden singlen

Päivä uus -kappale omaa selvää hittipotentiaalia.

5.3.2020
Simolainen laulaja ja lauluntekijä Samuli Roivas on julkaissut uuden soolosinglen. Päivä uus -single julkaistiin 29. helmikuuta. Voit kuunnella kauniin, tarttuvan ja erittäin positiivishenkisen kappaleen tämän jutun yläpuolelta. Rokkineuvos suosittelee vahvasti hittipotentiaalia sisältävän biisin kuuntelua.

Roivas esitti uuden kappaleensa ensimmäisen kerran livenä sen julkaisupäivänä Tornion Grand Hotellissa pidetyssä Uusien laulujen illassa, jossa esiintyi neljä muutakin laulaja-lauluntekijää. Seuraavan kerran Roivas esiintyy lavalle lauantaina 21.3 Kuivaniemen Kievarissa klo 22 alkaen pidettävässä Jytää, Rokkia ja Iskelmää -tapahtumassa. Roivas nousee lavalle sekä soolona että Chemistit -yhtyeen kitaristilaulajana. Lisäksi tapahtumassa Chemistit -yhtyeen basistilaulaja Ville Haapaniemi laulaa kaksi tanssimusiikkisettiä.


Aiemmin Roivas on julkaissut iskelmäpoppia ja -rokkia sisältävän Tylsää jäätä -EP:n. Nimikappaleen lisäksi kappaleet Juulia, Miljonäärejä, Damissa tavataan, Missä sä oot sisältävä EP ilmestyi joulukuussa 2018. Roivas on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut itse kaikki soolokappaleensa ja soittaa julkaisuillaan itse kaikki soittimet. Myös äänitys, miksaus ja masterointi sekä kansitaide on miehen omaa käsialaa.

Lokakuussa Roivas julkaisi 2018 tuplasinglen Lelu Vaan, joka sisälsi nimikappaleen lisäksi laulun Tulevat unelmat. Kaikki Roivaksen julkaisut ovat digitaalisia ja löytyvät muun muassa YouTube-palvelusta.

Roivaksen biisitehtailu sai alkunsa loppukesästä 2018, kun mies aloitti tupakkalakon.
– Päätin tuolloin tehdä tupakoinnin sijaan jotain hienoa. Niinpä ajattelin, että alan tekemään ja julkaisemaan biisejä. Minullahan ei ollut muuta kuin aikaa. Tupakkalakko tosin jäi kolmeen viikkoon, Roivas naurahtaa.

Roivas muistuttaa, että biisit ovat kotoa käsin tehtyä halpatuotantoa amatöörimuusikon tekemänä.
– Musiikin teoriasta mulla ei oo mitää käryä, mutta asioita oppii käytännön kautta ja voi kokeilla kaikenlaista mitä päähän juolahtaa.

Bändipuolella Roivas vaikuttaa vahvasti viime kesäkuussa perustetussa Chemistit -yhtyeessä, jolle Roivas myös kirjoittaa biisejä. Lisäksi Roivas on soittanut Keltainen sukellusvene -yhtyeessä, Elijärven kaivosmiesten Ruiskubetoni -bändissä sekä Thin Lizzyn tuotantoa soittavassa Meän Lizzy -yhtyeessä.

Päivä uus –biisin sanat:

Iloa vai murhetta
mä kaipaan jotain tunnetta
Kuljen iltaan pimentyvään, saan katseen ja mua ihmetyttää
Mistä hitto saan mä sen iänkaikkisen käsityksen
Nuo silmät puhuttaa lasken verhon jään taakse huutelemaan

Minkä vastauksen sieltä saan
Oonko oppinut olemaan

On hyvä olla päällä maan älä mieti vakavasti
Voit tehdä mitä huvittaa
Vaikka taivaan alla nukahtaa jos se siltä tuntuu
Päivään uuteen nousta saat

Mitä muuta mä tänään saan, en pysty en tahdo nukahtaa
Viikonloppua odotellen ajatuksia korjailen
On hyvä olla suunnitelmia muuten puhkee joku epidemia
Kyllä tämä voitetaan iloks muuttuu en haluu unohtaa

Miten mukavaa täällä on
Alla sinisen taivaston

On hyvä olla päällä maan älä mieti vakavasti
Voit tehdä mitä huvittaa
Vaikka taivaan alla nukahtaa jos se siltä tuntuu
Päivään uuteen nousta saat