Jussi Raittinen.

Pakkasukko Blues n´ Jazz laajenee Levin Hullu Poro Areenalle asti

Knucklebone Oscar. Kuva: Okko Oinonen.


24.1.2020
Pakkasukko Blues n´ Jazz -festivaali levittäytyy tänä vuonna laajemmalle kuin koskaan, Kittilän Leville saakka. Pakkasukko on the road 2020 -osio tuo Levin Hullu Poro Areenalle komean seitsemän bändin kattauksen 7.-8. helmikuuta tapahtuman 15. juhlavuoden kunniaksi.

Esiintymässä ovat Jussi Raittinen, Knucklebone Oscar, The Dirty Robbers (UK), Nine Lives, Tribute to Norah Jones, Rocca's Rhythm'n'Blues Revue sekä The Jarnos.

Jussi Raittinen

Jussi Raittinen on 76 ikävuodesta huolimatta ikinuori suomalaisen rautalangan ja rock´n rollin elävä legenda. Jo 1960-luvulla uransa aloittanut Raittinen tunnetaan mm. Jussi & The Boys-, The Esquires ja The Sounds -yhtyeistä. Lukuisten levytysten ja listamenestysten lisäksi miehen saavutuksiin lukeutuu mm. Syksyn Sävel -kilpailun voitto vuonna 1974 kappaleella Metsämökin tonttu. Ja levymenestys jatkuu edelleen, sillä viimeisin julkaisu Unioninkatu 45 valittiin paikallisradioiden vuoden levyksi vuonna 2018.

Jussi Raittisen diskografiasta löytyy kaikkiaan 167 äänitettä, joista 59 edustaa hänen soolotuotantoaan.

Tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnastaan luovana ja esittävänä taiteilijana Raittiselle on myönnetty vuonna 2004 valtion taiteilijaeläke ja vuonna 2006 Tasavallan Presidentin toimesta Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali.  Eläkkeestä ja pitkästä urasta huolimatta Jussi Raittisen tahti ei tunnu hiipuvan, sillä myös säveltäjä-sanoittajana ja sovittajana tunnettu, tänä vuotta 60-vuotistaiteilijajuhliaan viettävä mies keikkailee edelleen aktiivisesti.

Knucklebone Oscar

Knucklebone Oscar on Suomen lahja rokkenroll -hulluudelle. Kitararatykittäjän tavaramerkkejä ovat energiset keikat ja ultravilli liveshow. 25-vuotistaiteilijajuhliaan viettävän Oscarin tyyli on sekoitus Chuck Berryä, James Brownia, BB Kingiä ja Hurriganesia.

Knucklebone on edustanut Suomea bluesin MM -kisoissa Memphisissä, rundannut Kiinassa, tarjoillut UMK:ssa hulvattoman burleskishown, julkaissut kasan levyjä, esittänyt raakaa gospelia ja tähdittänyt jopa täyspitkää teatterielokuvaa. Esiintyypä mies myös Ylen Vintage Valtakunta tv-sarjassa. 

Vuonna 2018 Oscar räväytti vanhojen konkarien kanssa. Tuomari Nurmion kanssa hän julkaisi gospel- EP:n ja syksyllä täräytti ulos lazerbluesia Eero Raittisen kanssa. Omimmillaan Oscar on kuitenkin intensiivisenä nokkamiehenä, laulajana ja armoitettuna kitaranriivaajana. Repertuaarissa on rutkasti voimakasta rytmibluesia, rokkenrollia ja riemastuttavaa lava-actionia. Kuin horjuva Dean Martin kasinon hississä; huoliteltu ja siisti, mutta hieman röyhkeä ja rapea.


The Dirty Robbers (UK)

Brittiläinen Oliver Darlingin johtama The Dirty Robbers saa tanssilattian täyttymään hyväntuulisella 1960 -luvun brittiperinteeseen nojaavalla rhytmn & blues- ja garagerockillaan. The Dirty Robbers on vieraillut aiemmin Pakkasukossa vuosina 2009, 2012 ja 2019, sekä Kemin Kesäkissabluesissa heinäkuussa 2013. ”Ollie” Darling puolestaan soitti Pakkasukko-festivaaleilla ensimmäisen kerran Mike Sanchezin bändin jäsenenä vuonna 2007. Oliver Darling esiintyi Pakkasukossa vuonna myös 2015 The Living Legends -yhtyeensä kanssa, joten voidaan puhua jo yhdestä Pakkasukon lempibändeistä.

Oliver Darling on soittanut kitaraa 25 vuotta ja kolunnut esiintymislavoja ympäri maailmaa 20 vuoden ajan. Hänen uransa kohokohtia ovat olleet työskentely Buena Vista Social Clubin jäsenten, legendaarisen Geraint Watkinsin ja The Mosquitosin kanssa ja kiertueet Tony Christien kanssa. Oliver Darling on soittanut myös Tanita Tikaramin ja Imelda Mayn bändeissä vuodesta 2015 lähtien.

Nine Lives

Nine Lives on kemiläinen viisihenkinen vuonna 1990 perustettu neobillybändi. Yhtye viettää parasta aikaa 30-vuotisjuhlavuottaan ja juhlii sitä juuri julkaistulla All The Lonely Hearts -pitkäsoitolla (Bluelight Records). Levyn tuottajana toimi texasilainen Jesse Dayton, joka on tunnettu yhteistyöstä esimerkiksi Johnny Cashin kanssa.

Nine Lives on keikkaillut Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä, Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Aiemmin yhtyeeltä on ilmestynyt albumit Common Trap (1995), Roundabout (1997), Surfin’ Pig (1999), Rocket (2004) ja Grim Reaper (2008).

Nine Lives on:
Antti Pasanen – laulu
Jarno Tiihonen – kitara
Lauri Valkonen – kontrabasso
Jari Keinänen – rummut
Jari Pöyhönen – kitara


Pakkasukko Blues n´ Jazz 2020:n viisipäiväistä päätapahtumaa juhlitaan Kemissä 29.1.-2.2. pääesiintyjinään amerikkalainen Robert Gordon ja kotimainen Marzi Nyman.

Lisätietoja: http://www.pakkasukko.com/pakkasukko-on-the-road/

Alex & Linnakundit.

Martin Harley.

Hola Ghost.

Pakkasukko Blues n´ Jazz jo 15. kerran Kemissä

Mirkka Paajanen.

* Juhlafestivaalin kattaus on kansainvälinen ja tasokas
* Katso tästä ohjelma ja lue Rokkineuvoksen laajat artistiesittelyt

15.1.2020
Pakkasukko Blues n´ Jazz järjestetään Kemissä tänä vuonna jo 15. kerran. Teini-ikäinen tapahtuma on saavuttanut yleisön suosion. Paikallisten lisäksi tapahtuma houkuttelee paikalle vuosi vuoden jälkeen yhä enemmän kävijöitä myös kauempaa, mikä näkyy myös hotellivarauksissa. Kahtena edellisvuotena tapahtuman pääilta on ollut loppuunmyyty.

29.1.-2.2. pidettävän muhkeasti viisipäiväisen juhlafestivaalin esiintyjälista on kansainvälinen ja tasokas. Perjantain 31.1. pääkonsertissa esiintyvät amerikkalaislegenda, vielä 72-vuotiaanakin iskussa oleva Robert Gordon, brittiläiset, kitarasoundistaan tunnettu Darrel Higham ja juuri vuoden 2019 Parliamentary jazzvocalist- palkinnon voittanut Zoe Gilby sekä kotimaiset, harpisti Helge Tallqvist bändeineen mukanaan suomi-bluesin grand-ladyt Emilia Sisco ja Queen Fatima, primitiivisen ja estottoman rockabilly-hurmoksen nimeen vannova The Hip-shooters ja jyväskyläläinen The Øffsets, joka edustaa ns. uuden aallon rautalankaa.

Lauantain 1.2. toisen pääkonsertin esiintyjälista on niin ikään komea. Ulkomaista väriä iltaan tuovat brittiläiset, runsaasti suitsutusta saanut The Cinelli Brothers ja karismaattisena esiintyjänä, hienona laulajana sekä loistavana biisintekijänä tunnettu virtuoosimainen Martin Harley, tanskalainen flamencore-yhtye Hola Ghost mariachi-torviryhmineen ja ruotsalainen, Skandinavian parhaaksi blueskokoonpanoksi hehkutettu Trickbag, matkassaan englantilainen kovan luokan huippuhuuliharpisti West Weston.

Rytmimusiikin kotimaista kärkikaartia lauantai-illassa edustavat Marzi Nyman, 30 vuotta toiminnassa ollut ja lähes kaiken nähnyt todellinen klassikkoyhtye Hearthill, Suomen eturivin artistien taustalta niin laulajana, muusikkona kuin biisintekijänäkin tunnettu, vuonna 2017 soolouransa aloittanut Mirkka Paajanen ja presidentinlinnassa vuoden 2018 itsenäisyyspäivän vastaanotolla ihastuttanut Alex & Linnakundit. Molempina iltoina mukana on myös DJ Pekka Laine, joka on tuttu muun muassa Iskelmä-Suomi, Rock-Suomi ja Klassinen Suomi -dokumenttisarjoista sekä Radio Suomen Ihmemaa radio-ohjelmastaan.

Pakkasukko Blues n´ Jazzin pääpaikkana on edelleen hotelli Merihovi ja ravintola Ankkuri, mutta tapahtuma levittäytyy kaupungin lähes jokaiseen ravintolaan ja moneen muuhunkin paikkaan. Laajaan ohjelmaan lukeutuvat edelleen muun muassa kouluvierailut, päiväkonsertit ja Pakkasukko goes Kulttuurikeskus -osio.

Pakkasukko Blues n´ Jazz OHJELMA 2020

Keskiviikko 29.1.

LumiVisio 2020

11:00-14:00 Bar Brankkis: Lappia pop- & jazzkonservatorio.
19:00-21:00 Pakkasukko goes Kulttuurikeskus: Lappia pop- & jazzkonservatorio.

Torstai 30.1.

19:00-21:00 Pakkasukko goes Kulttuurikeskus: Oulun pop- & jazzkonservatorio.
21:00-00:00 Oluthuone Kukko festarien avausjamit: Oulun & Tornion pop- & jazzkonservatoriot sekä Zoe Gilby (UK).

Perjantai 31.1.

KoululaisJazz 2020. Päivällä jo perinteeksi muodostunut Koululaisjazz vie Kemin kouluille rytmimusiikin ilosanomaa.

19:00-21:00 Bar Brankkis: Martin Harley (UK) solo. Lippu 12 euroa ennakkoon, 15 euroa ovelta.
22:00-23:30 Bar & Grill 82: The Cinelli Brothers (UK). Vapaa pääsy.
19:00-03:30 Cafe-Bar Ankkuri & Hotelli Merihovi. Liput 35 euroa ennakkoon ja 39,50 euroa ovelta.

Robert Gordon (USA)
Darrel Higham (UK)
Zoe Gilby (UK)
Ladies Bluesnight: Helge Tallqvist Band feat.Emilia Sisco, Queen Fatima
The Hip-shooters
Offsets
DJ Pekka Laine

Lauantai 1.2.

09:00-10:00 Hotelli Merihovi: Pakkasukon aamiainen – Kantripartio.
11:00-14:00 Rock bar & grill 82: Soittajien työkalunäyttely/tools for rock`n`roll Vuorensaku guitars,
12:00-14:00 Cafe Hertta: Zoe Gilby,
13:00-15:00 Oluthuone Kukko: Sandorff & Kotila Duo,
15:00-18:00 Sataman Krouwi: Pakkasukon AfterBlues jamsession housebandina The Hip-shooters,
19:00-03:30 Cafe-Bar Ankkuri & Hotelli Merihovi. Liput 35 euroa ennakkoon ja 39,50 ovelta.

Marzi Nyman
Hearthill
Hola Ghost (DK)
The Cinelli Brothers (UK)
Trickbag (SWE)
Martin Harley (UK)
Mirkka Paajanen
Alex & Linnakundit
DJ Pekka Laine

Sunnuntai 2.2.

19:00-23:00 Bar Brankkis: Pakkasukko Karonkkajamit

Artistiesittelyt

Robert Gordon & Darrel Higham
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla perjantaina 31.1.2020

Alan veteraaneihin lukeutuva Robert Gordon ei esittelyjä juuri kaipaa. Jo kauan ennen Stray Catsia Gordon teki rockabillya tunnetuksi yhdessä kitaristisuuruuksien Link Wrayn ja Chris Speddingin kanssa. Discopopin hallitessa listoja kesällä 1977 Gordonin klassinen rock’n’ roll -single Red Hot tarjosi jotain ihan muuta. Eloisasta sinkusta tuli yllätyshitti, joka avasi ovia myös muille rockabillynimille The Stray Catsista Shakin’ Stevensiin asti. Sinkkua seuraavilla klassikkoalbumeillaan Robert Gordon saavutti ikonisen aseman rockabillyn elvyttäjänä, jota kappaleet Rockabilly Boogie ja The Way I Walk vahvistivat.

Gordonilla on ollut taustallaan myös varsin nimekkäitä tähtiä. Esimerkiksi Bruce Springsteen ja Iggy Pop ovat kirjoittaneet hänelle kappaleita, Springsteenin kanssa Gordon on esittänyt parikin duettoa. Gordon on nähty myös valkokankaalla. Vuonna 1981 hän tähditti elokuvaa The Loveless yhdessä näyttelijä Willem Dafoen kanssa.

Gordon ei ole urallaan suostunut kompromisseihin. Gordonin Teksasin Austinissa 2014 levytetty I'm Coming Home muistuttaa soundeiltaan hänen ensimmäistä vuonna 1977 tehtyä albumiaan Robert Gordon with Link Wray. Gordonin syvä, resonoiva baritoni soi yhä edelleen komeasti ja vakuuttavasti. Kitarasoundistaan tunnettu Darrel Higham on tehnyt yhteistyötä mm. Jeff Beckin ja Imelda Mayn kanssa. Gordonin ja Highamin yhteiskiertueet ja artistien keskinäinen kemia saivat osakseen ylistäviä arvioita.

Cinelli Brothers (UK)
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla lauantaina 1.2.2020

The Cinelli Brothers syntyi Cinellin veljesten yhteisestä intohimosta 1960- ja 70-lukujen Chicago ja Texas bluesiin. Kitaristi-laulaja Marco ja rumpaliveljensä Alessandro päätyivät kokoamaan tiukan ohjelmiston Chessin Staxin ja Motownin hengessä. Ryhmän täydentävät basisti Enzo Strano ja Tom Julian-Jones huuliharpulla ja kitaralla.

Lontoon Soup Studiolla analogisesti äänitetty debyyttistudiolivelevy Babe Please Set Your Alarm meni IBBA:n blues-soittolistalla kakkossijalle kesäkuussa 2018. Levyllä on yhdeksän omaa maukasta sävellystä ja kolme huolella valittua coveria; Chain Of Fools ja alkuperäiselle Willie Dixon -versiolle uskollinen Back Door Man sekä shuffleen taittunut versio Princen Kiss -hitistä.

Bändi on saanut medianäkyvyyttä briteissä mm. Blues in Britain-, Blues Matters- ja Classic Rock- lehdissä. Music Republic Magazine nimesi Marco Cinellin vuoden 2018 parhaaksi kitaristiksi. Pakkasukolla on ilo ja kunnia tuoda myös livevedoistaan suitsutusta saaneet herrat ensimmäistä kertaa Suomeen.

 

Hearthill
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla lauantaina 1.2.2020

Toukokuussa 1988 helsinkiläinen Hearthill-yhtye julkaisi Pyramid-levymerkin kautta debyyttialbuminsa "Hearthill". Rumba-lehden tuolloinen päätoimittaja Rami Kuusinen oli ennustanut jo samaisen vuoden helmikuussa bändistä vuoden tulokasta, eikä ollut väärässä.

Tänä päivänä Hearthill on todellinen klassikkoyhtye. Tuolloin vuonna 1988 läpimurron tehnyt itähelsinkiläisbändi saavutti aktiiviurallaan (1987-1994) lähes kaiken mitä suomalaisyhtye voi saavuttaa. Hearthill levytti kuusi albumia, soitti yli 500 keikkaa ja esiintyi kymmenessä maassa tehden myös vuosina 1990 ja 1991 kaksi USA:n reissua.

Huippunsa Hearthill-huuma saavutti Suomessa keväällä 1990, jolloin bändi julkaisi kolmannen levynsä Graveyard Party Blues. Kantria, poppia, rockabillyä ja lähiödekadenssia sekoittanut albumi nousi levykauppojen myyntilistojen kärkeen, yhtye voitti toistamiseen Levyraadin ja pitkäsoiton nimibiisin video pyöri ahkerasti kansainvälisellä MusicTV:llä. Yhtyeen mittava Suomen kiertue oli loppuunmyyty, musalehdet hehkuttivat kansikuvapoikiaan ja "Greivis" myi lähes 10 000 kappaletta.

Hearthill loi maineen hurjana liveaktina esiintyen kymmenillä festivaaleilla, mm. Ruisrockin ja Provinssirockin päälavoilla, Tallinnan Summer Rockissa (1989), Roskilden festivaaleilla (1992), Austinin South By Southwest -tapahtumassa sekä sadoilla klubeilla Lontoon Marqueesta (1989) New Yorkin legendaariseen CBGB:siin (1991). Vielä Amerikan seikkailuidensa jälkeen bändi jatkoi intohimoisesti musiikin tekemistä julkaisten albumit Lost In The Limbo Zone (1992) ja Lost Tune Fish (1995).

Kolmekymmentävuotistataivaltaan yhtye juhlisti viime vuonna julkaisemalla Svart -levy-yhtiön kautta The Lost Tapes '92 -vinyylialbumin. Levy sisältää Hearthillin legendaarisen Tikkurilan Vernissa –klubin keikalta 30.1.1992 livetallenteen, jolla bändi esitti 13 uutta levyttämätöntä kappaletta. The Lost Tapesin Hearthill on hulvattoman energinen, progressiivinen ja juureva. Jussi Sydänmäki on lauluteksteissään epätoivosta huolimatta veijarimainen. Laulussa on latausta ja voimaa ja Sydänmäki soittaa komppikitarana myös Telecasteria, joka tuo soundiin oman kulmikkaan rytminsä. Samuli Laiho rokkaa kitarallaan ja tunnelmoi myös slidellä. Ufo Mustosen viulu on sovitettujen viulustemmojen sijaan rockpelimannihenkisesti kehissä. Rytmiryhmä, basisti Jukkis Kiviniemi ja rumpali Heikki Tikka jytäävät svengaavana ihmiskoneena.

Marzi Nyman
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla lauantaina 1.2.2020

Kitaristi Marzi Nyman tekee ensiesiintymisensä Kemin Pakkasukko Blues N'Jazzissa. Nymania ei ole turhaan kutsuttu musiikin kameleontiksi, sillä hän on paraatiesimerkki monenlaisesta ja raja-aitoja kumartamattomasta muusikkoudesta, joka on tuonut suomalaiseen rytmimusiikkiin uudenlaista elinvoimaa.

Vuonna 1979 syntynyt Nyman ei ole vuosien varrella pelkästään vaikuttanut useissa eri eturivin jazzyhtyeissä kitaristina, vaan hän on tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuviin, säveltänyt teoksia orkestereille ja soittanut rivimuusikkona lukuisilla levyillä. Pelkästään tällä vuosituhannella monitaituri on ehtinyt soittaa jo lähemmäs neljälläkymmenellä levyllä.

Nyman aloitti musiikinopiskelun piano- ja teoriatunneilla Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa, josta matka jatkui vuonna 1996 Tapiolan lukion musiikkilinjalle ja sieltä myös Espoon pop-jazzopisto Ebeliin. Espoon kouluissa hän tutustui esimerkiksi pianisti Lenni-Kalle Taipaleeseen sekä rumpali Rami Eskeliseen.

Vuonna 1998 Nyman aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian jazzosastolla, mutta muusikon työt veivät jo kitaristia mukanaan. 2000-luvun taitteessa Nyman kiinnitettiin sekä Lenni-Kalle Taipale Trioon, Joonas Hytösen talk-shown housebandiin että Nylon Beatiin, jossa hän soitti seuraavat kolme vuotta (1999-2001). Samoihin aikoihin Marzia kuultiin myös UMO Jazz Orchestrassa, Jouni Järvelä Groupissa sekä XL-yhtyeessä.

Vuonna 2003 Pori Jazz valitsi Nymanin Vuoden taiteilijaksi. Vuonna 2006 Nyman sai Teosto-palkinnon yhdessä Sampo Haapamäen kanssa ja 2014 jaetun Espoon kulttuuripalkinnon. Vuosien varrella Nyman on vaikuttanut myös Hemma Beastin, Husbandin, Jussi Fredriksson Jazz Warsin, Iiro Rantala New Trion, Anna-Mari Kähärän Orkesterin, CG Caravanin sekä Espoo Big Bandin riveissä.

Jazzin saralla Nyman on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös rumpali Anssi Nykäsen, basisti Timo Hirvosen, rumpali Jussi Lehtosen sekä kitaristi “Varre” Vartiaisen kanssa. Omassa Marzi Nyman triossa hän soittaa basisti Harri Rantasen ja rumpali Anssi Nykäsen kanssa. Rockin puolella Nyman on soittanut muun muassa Tekniikan ihmelapset -bändissä sekä Apulannan kiertuevahvistuksena.

Vuosien varrella Nyman on tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuviin. Keisarikunta -elokuvan soundtrackilla vuonna 2004 Nyman johti orkesteria sekä soitti kitaraa. Laajempia sävellyskokonaisuuksia kitaran ohella pianoa soittava Nyman on tehnyt Vaasan kaupunginorkesterille ja Kaartin soittokunnalle. Tapiola Sinfonietalle hän on säveltänyt Sähkökitarakonserton ja Lahden urkuviikoille tilausteoksen Konsertto uruille, sähkökitaralle, jousikvartetille, alppitorvelle ja Harley-Davidson moottoripyörälle.

Ensimmäisen soololevynsä Marzi hän julkaisu vuonna 2006 ja Kelluva Katedraali -albumin vuonna 2018, jota kuvattiin upeaksi seitsemännen aikaulottuvuuden kirjamalliseksi hyperdigipack-CD:ksi, jossa valokuvaaja Aki-Pekka Sinikosken ja graafikko Jussi Karjalaisen luoma visuaalinen maailma nivoutuu musiikin kanssa saumattoman huikeaksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi.

 

Mirkka Paajanen
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla lauantaina 1.2.2020

Mirkka Paajanen, artistinimeltään Mirkka, on tullut tutuksi suurelle yleisölle Suomen eturivin artistien taustalta niin laulajana, muusikkona kuin biisintekijänäkin. Mirkan biisejä ja musisointia ovat käyttäneet mm. Kaija Koo, Mikko Kuustonen, Samuli Edelmann, Suvi Teräsniska, Vesa-Matti Loiri, Laura Voutilainen, Katri Helena ja Cheek. Mirkan osaamista ja karismaa on ihmetelty lukuisissa medioissa, kuten Helsingin Sanomissa ja Me Naiset-lehdessä. Mirkka on sekä vahva että herkkä esiintyjä, joka osaa ottaa yleisönsä myös livenä.

Soolouransa Mirkka aloitti vuonna 2017 albumillaan Että muistaisit saman, joka ihastutti kuulijoitaan vahvoilla ja tarkkanäköisillä tarinoillaan sekä raikkaalla musiikillaan. Debyyttilevy herätti huomiota niin yleisössä kuin lukuisissa medioissakin, muiden muassa Ilta-Sanomissa ja Keski-Suomalaisessa, joka antoi levylle täydet viisi tähteä. Levyltä tuttu Me kaksi -biisi soi edelleen mm. Radio Suomessa. Syksyllä 2018 Mirkka julkaisi hieman omasta linjastaan poiketen jazzsävytteisen levyn Kauneus Toni Edelmannin muistoksi. Levy koostui Edelmannin säveltämistä ruotsalaisista runoista, jotka Mirkka suomensi vapaasti, Tonin toiveita kunnioittaen. Levyllä soitti Mirkan lisäksi myös mm. Jukka Perko. Syksyllä 2019 Mirkka julkaisi uusimman sinkkunsa Mun sydän on sun, joka on esimakua syksyllä 2020 ilmestyvältä levyltä.

Biisintekijänä Mirkka on ansioitunut monipuolisesti. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa lastenlaulu Ehkä huomenna valittiin ehdokkaaksi vuoden 2019 lastenlaulukilpailuun. Samaisessa kilpailussa Mirkka & Luis -lastenmusiikkiyhtye voitti vuoden tulokaspalkinnon. Samana vuonna Mirkan sanoittama Kuraa, kuraa, kuraa sijoittui kolmanneksi Salon lastenlaulukilpailussa.

Vuonna 2018 Mirkan sanoittama tango Kel onni on voitti Tangomarkkinoitten sävellys- ja sanoituskilpailun. Vuotta myöhemmin Mirkan sanoittama tango Kaiken se kestää valittiin jälleen samaisen kilpailun finaaliin. Mirkan säveltämä ja sanoittama, Club For Fiven levyttämä kappale Suru oli ehdolla vuonna 2016 Contemporary A Cappella Recording Awardsissa Best Folk/World Song-kategoriassa. Lisäksi Mirkan sanoituksia ja sävellyksiä on valittu eri artistien sinkuiksi, kuten Katri Helenan levyttämä Siivet, Samuli Edelmannin Aika ja Neljänsuoran Paratiisi.

 

The Øffsets
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla perjantaina 31.1.2020

Jyväskyläläinen The Øffsets hurjastelee twängi-kitara edellä ns. uutta rautalankaa toki instrumentaalisurfin ja rautalangan perinteitä kunnioitetaan, mutta ehkäpä ne Emmat ja Apachet on kuultu jo riittävän moneen kertaan. Näinpä The Øffsets esittää omia kappaleitaan, joista kuulee, että Tarantinon elokuvat on katsottu ja Morriconen länkkärisävellykset kuunneltu moneenkin kertaan. Oman mausteensa konserttitunnelmaan luovat 50-60-lukujen elokuvatrailerit, joita satelee kappaleiden väliin, alle ja päälle. Tämä sopivan viisto erikoismeininki sopii vallan mainiosti monipuolisuudestaan tunnetun Pakkasukon ohjelmistoon.

 

Alex & Linnakundit
Pakkasukko Blues`N Jazzeilla lauantaina 1.2.2020

Alex & Linnakundit on todellakin Suomen Tasavallan presidentti Sauli Niinistön suojelussa. Kokoonpanon esiintyminen presidentinlinnassa vuoden 2018 itsenäisyyspäivän vastaanotolla televisioitiin suorana ja sitä seurasi huikeat 2,44 miljoonaa katsojaa. Ryhmä esiintyi presidenttiparille ja kutsuvierasyleisölle myös uuden Lastenlinnan avajaisissa syksyllä 2018 ja pari sen jäsenistä oli mukana Kazakstanin maailmannäyttelyn Suomi-päivänä kesällä 2017 presidentin vieraillessa tapahtumassa.

Alex & Linnakundit koostuu pääosin Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston jazz-opiskelijoista. Kokoonpano soittaa helposti kuunneltavaa jazzia, joka sopii yhtä hyvin festivaalin päälavalle kuin rauhallisempien juhlien tausta- ja nautiskelumusiikiksi. Nyttemmin yhtye on laajentanut repertuaariaan myös cool- ja jumpbluesiin ja pystyy esittämään täysipainoisen setin myös tämän tyylilajin saralla.

Solistina toimiva Alex Ikonen oli mukana The Voice of Finlandin viidennellä kaudella sekä X Factorin toisella kaudella. Bändin kitaristi Milo Mäkelä, rumpali Mooses Kuloniemi sekä basisti Jon Petterson ovat tuttuja jazztriosta Milo & Moses, jolta on ilmestynyt jo kaksi kokonaista albumia.

 

Zoe Gilby (UK)
Pakkasukko Blues N`Jazzeilla perjantaina 31.1.

Juuri vuoden 2019 Parliamentary jazzvocalist- palkinnon voittanut Zoe Gilby sekä Andy Champion luovat dynaamisella ja rajoja rikkovalla laulu- ja kontrabassoduollaan häikäisevän yhteyden toistensa välille tuoden musiikkiin ihan uudenlaista särmää sekä lähestymiskulmaa. Duo on kiertänyt monilla merkittävillä eurooppalaisilla jazzfestivaaleilla.


Trickbag (SWE)
Pakkasukko Blues N`Jazzeilla lauantaina 1.2.

Ruotsista saapuvan Trickbagin missio Pakkasukossa on riehaannuttaa kemiläinen blues & roots-kansa. Trickbag on jo vuosia tunnettu yhtenä maansa parhaista ryhmistä, niin soitannollisesti kuin huikeina lavaesiintyjinä Ruotsin bluesin kovatasoisella eturintamalla. Bändi on myös erittäin monen amerikkalaisen alan huippunimen ykkösvaihtoehto, kun kaivataan todella kovatasoista komppiryhmää Euroopan kiertueille.

Tämä näkyy ja kuuluu myös yhtyeen levyillä. Bändin keulakuvan, armottomana showmiehenä tunnetun bluesmeklarin Tommy Mobergin (The Beat from Palookaville) lisäksi niillä esiintyy loistavia solisteja kuten James Harman, Barrelhouse Chuck, John Nemeth, Lynwood Slim, R.J. Mischo ja Sven Zetterberg. Solistien lukumäärästä huolimatta levyt kuulostavat yhtenäisiltä ja gruuvaavat tämän aina iäti svengaavan hirven lailla. Bändin kokoonpanoon on jo vuosien ajan kuulunut myös Suomen bluesscenen johtotähti kitaristi Tomi Leino.

Pakkasukko Blues N`Jazz- illan anti ei jää pelkästään Trickbagin peruskokoonpanon varaan, vaan bluesfanit voivat jälleen kerran napata kaksi kärpästä yhdellä kivenheitolla, sillä bändillä on matkassaan englantilainen kovan luokan huippuhuuliharpisti West Weston. Alun perin pianistina aloittanut Weston on yksi alan parhaimmista blues-harpisteista, jonka harppusoundia USA:n huuliharpistit ovat ihailleet jo vuosikausia. West on harputtelun lisäksi ensiluokkaisen erinomainen laulaja.

Mobergin, Leinon ja Westonin lisäksi kokoonpanoon lukeutuvat Lars Näsman (kontrabasso, laulu), Per Norin (rummut) ja Fredrik von Werder (piano).

 

Hola Ghost (DK)
Pakkasukko Blues N`Jazzeilla lauantaina 1.2.

Tanskalainen flamencore-yhtye Hola Ghost -yhtye juhlisti viime vuonna Svart Recordsin julkaisemaa uutta painosta sen vuoden 2009 The Man The Couldn´t Hang -albumistaan ja siksi Keminkin keikalla yhtyettä vahvistaa mariachi-torviryhmä.

Flamencoa, punkkia ja psychobillyä omintakeisesti sekoittava Hola Ghost on ehtinyt vuosien varrella vierailla useampaan kertaan Suomessa. Keikkoja on kertynyt muiden muassa Melrosen, The Nomadsin sekä Dead Elvis & His One Man Graven kanssa.

Vuonna 2005 perustettu Hola Ghost laajeni vuonna 2012 trioksi, kun yhtyeen perustajat Peter Sandorff ja Jeppe Jenssen kiinnittivät rumpalin roolia vetäneen Roland TR 707 rumpukoneen tilalle Peterin veljen Kristian Sandorffin - joka veljensä tavoin on vaikuttanut Tanskan tunnetuimmassa psychobillybändi Nekromantixissa.

Yhtye on julkaissut urallaan The Man The Couldn´t Hang -albumin (2009) lisäksi soundtrackin elokuvaan Cannibal Flesh Riot (2007), minialbumin Chubacapran (2014) sekä 7" singlet Hate & Fight sekä Django.

 

Martin Harley (UK)
Pakkasukko Blues N`Jazzeilla lauantaina 1.2.

Virtuoosimainen Martin Harley tunnetaan karismaattisena esiintyjänä, hienona laulajana sekä loistavana biisintekijänä. Häntä pidetään myös yhtenä Englannin parhaimmista akustisen bluesin sekä Weissenborn-kitaroinnin taitajista. Harley yhdistelee musiikissaan erilaisia vaikutteita bluesista ragtimen kautta folkiin. Lukuisat kiertueet eri maailmankolkkiin ovat hioneet Martin Harleystä yhden aikamme kovimmista bluesmuusikoista, jota ei kannata jättää näkemättä ja kuulematta.

 

The Hip-Shooters
Pakkasukko blues N`Jazzeilla perjantaina 31.1.

Suomalaisen 50’s -rock´n rollin tuore iskuryhmä The Hip-Shooters luo primitiivistä ja estotonta rockabilly-hurmosta raa’alla blueskierteellä. Konkareista koostuvan superyhtyeen resepti on selvä; mukana on puolet autenttista 1950-luvun rock’n’roll -tunnetta ja puolet oikeanlaista hulluutta. Raakaan energiaan luottavan kvartetin jäsenet ovat hioneet kynsiään esimerkiksi Rockin’ 8-Balls-, The Fanatic IV- ja Rhythm Wheel Combo-yhtyeissä. Bluesista ja hillbilly-jytkeestä oman soundinsa yhdistelevän The Hip-Shootersin esikoisvinyyli ilmestyy alkuvuodesta 2020 arvostetulla espanjalaisella Sleazy-Records-levymerkillä.

Yhtyeen muodostavat Kekka Uitto (laulu ja rytmikitara), Pekka Laine (kitara), Markku Salmi (kontrabasso) ja Matti Saloranta (rummut).

 

Dj Hypnoman aka Pekka Laine
31.-1.2. Pakkasukko Blues N`Jazzeilla

Muusikko, säveltäjä ja radiotoimittaja Pekka Laine on tunnettu muun muassa Iskelmä-Suomi, Rock-Suomi ja Klassinen Suomi -dokumenttisarjoista sekä Radio Suomen Ihmemaa radio-ohjelmastaan. Pakkasukko Blues N`Jazz 2020 -festivaalin DJ on tunnettu myös tyylitietoisena kitaristina sekä musiikkidiggareille Soundi -lehden sivuilta järkkymättömänä kriitikkona. Nyrkkisääntönä voi pitää yksinkertaista kaavaa. Mikäli Laine pitää levystä, on se kuuntelun arvoinen. Vuonna 2014 Laine palkittiin Kullervo Linnan Säätiön myöntämällä Ilpo Hakasalo -palkinnolla populaarimusiikin aseman edistämisestä.

Sandorff & Kotila Duo
Pakkasukko Blues N´Jazzeilla lauantaina 1.2.

Keikalla on luvassa Peter Sandorffin sekä Janne Kotilan omia kappaleita sovitettuna duo-kokoonpanolle. Settiin mahtuu mukaan myös rock'n' roll klassikoita.

Kitaristi, laulaja, lauluntekijä Peter Sandorff on tehnyt uraa muun muassa Mad Sinin, Nekromantixin, Hola Ghostin ja Peter Sandorff Bandin riveissä. Kontrabasisti Janne Kotila on tuttu luottomuusikko muun muassa yhtyeistä De Soto, MultiClimex, Henry & The Hellhoundmen sekä Peter Sandorff Band.

Marzi Nyman ensivierailulle Kemiin


22.12.2019
Kitaristi Marzi Nyman tekee ensiesiintymisensä Kemin Pakkasukko Blues N´ Jazzissa lauantaina 1. helmikuuta 2020. Nymania ei ole turhaan kutsuttu musiikin kameleontiksi, sillä hän on paraatiesimerkki monenlaisesta ja raja-aitoja kumartamattomasta muusikkoudesta, joka on tuonut suomalaiseen rytmimusiikkiin uudenlaista elinvoimaa.

Vuonna 1979 syntynyt Nyman ei ole vuosien varrella pelkästään vaikuttanut useissa eri eturivin jazzyhtyeissä kitaristina, vaan hän on tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuviin, säveltänyt teoksia orkestereille ja soittanut rivimuusikkona lukuisilla levyillä. Pelkästään tällä vuosituhannella monitaituri on ehtinyt soittaa jo lähemmäs neljälläkymmenellä levyllä.

Nyman aloitti musiikinopiskelun piano- ja teoriatunneilla Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa, josta matka jatkui vuonna 1996 Tapiolan lukion musiikkilinjalle ja sieltä myös Espoon pop-jazzopisto Ebeliin. Espoon kouluissa hän tutustui esimerkiksi pianisti Lenni-Kalle Taipaleeseen sekä rumpali Rami Eskeliseen.

Vuonna 1998 Nyman aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian jazzosastolla, mutta muusikon työt veivät jo kitaristia mukanaan. 2000-luvun taitteessa Nyman kiinnitettiin sekä Lenni-Kalle Taipale Trioon, Joonas Hytösen talk-show’n housebandiin että Nylon Beatiin, jossa hän soitti seuraavat kolme vuotta (1999-2001). Samoihin aikoihin Marzia huseerasi myös UMO Jazz Orchestrassa, Jouni Järvelä Groupissa sekä XL-yhtyeessä.

Vuonna 2003 Pori Jazz valitsi Nymanin Vuoden taiteilijaksi. Vuonna 2006 Nyman sai Teosto-palkinnon yhdessä Sampo Haapamäen kanssa ja 2014 jaetun Espoon kulttuuripalkinnon. Vuosien varrella Nyman on vaikuttanut myös Hemma Beastin, Husbandin, Jussi Fredriksson Jazz Warsin, Iiro Rantala New Trion, Anna-Mari Kähärän Orkesterin, CG Caravanin sekä Espoo Big Bandin riveissä.

Jazzin saralla Nyman on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös rumpali Anssi Nykäsen, basisti Timo Hirvosen, rumpali Jussi Lehtosen sekä kitaristi “Varre” Vartiaisen kanssa. Omassa Marzi Nyman triossa hän soittaa basisti Harri Rantasen ja rumpali Anssi Nykäsen kanssa. Rockin puolella Nyman on soittanut muun muassa Tekniikan ihmelapset -bändissä sekä Apulannan kiertuevahvistuksena.


Vuosien varrella Nyman on tehnyt paljon töitä myös televisioon ja elokuviin. Keisarikunta-elokuvan soundtrackilla vuonna 2004 Nyman johti orkesteria sekä soitti kitaraa. Laajempia sävellyskokonaisuuksia kitaran ohella pianoa soittava Nyman on tehnyt Vaasan kaupunginorkesterille ja Kaartin soittokunnalle. Tapiola Sinfonietalle hän on säveltänyt Sähkökitarakonserton ja Lahden Urkuviikoille tilausteoksen Konsertto uruille, sähkökitaralle, jousikvartetille, alppitorvelle ja Harley-Davidson moottoripyörälle.

Ensimmäisen soololevynsä Marzi hän julkaisu vuonna 2006 ja Kelluva Katedraali -albumin vuonna 2018, jota kuvattiin upeaksi seitsemännen aikaulottuvuuden kirjamalliseksi hyperdigipack-CD:ksi, jossa valokuvaaja Aki-Pekka Sinikosken ja graafikko Jussi Karjalaisen luoma visuaalinen maailma nivoutuu musiikin kanssa saumattoman huikeaksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi.

Kuuntele Hearthillin Love Rain On Me -kappale tästä.

Klassikkoyhtye Hearthill Pakkasukko Blues`N Jazziin

Yhtye juhlistaa 30-vuotista taivaltaan julkaisemalla The Lost Tapes -92 –vinyylialbumin.

2.12.2019
Klassikkoyhtye Hearthill on varmistanut esiintymisensä Kemin Pakkasukko Blues`N Jazz -festivaaleilla. Helsinkiläisyhtye nousee lavalle lauantaina 1.2.2020.

Yhtyeen tarina sai alkunsa toukokuussa 1988 kun se julkaisi Pyramid -levymerkin kautta debyyttialbuminsa "Hearthill". Rumba-lehden tuolloinen päätoimittaja Rami Kuusinen oli ennustanut jo samaisen vuoden helmikuussa bändistä vuoden tulokasta, eikä ollut väärässä.

Albumi oli yhtyeen läpimurto ja bändi saavutti aktiiviurallaan (1987-1994) lähes kaiken mitä suomalaisyhtye voi saavuttaa. Herthill levytti kuusi albumia, soitti yli 500 keikkaa ja esiintyi kymmenessä maassa tehden myös vuosina 1990 ja 1991 kaksi USA:n reissua.


Huippunsa Hearthill -huuma saavutti Suomessa keväällä 1990, jolloin bändi julkaisi kolmannen levynsä "Graveyard Party Blues". Kantria, poppia, rockabillyä ja lähiödekadenssia sekoittanut albumi nousi levykauppojen myyntilistojen kärkeen, yhtye voitti toistamiseen Levyraadin. Pitkäsoiton nimibiisin video pyöri ahkerasti kansainvälisellä MusicTV:llä, yhtyeen mittava Suomen kiertue oli loppuunmyyty, musalehdet hehkuttivat kansikuvapoikiaan ja "Greivis" myi lähes 10 000 kappaletta.

Hearthill loi maineen hurjana liveaktina esiintyen kymmenillä festivaaleilla, mm. Ruisrockin ja Provinssirockin päälavoilla, Tallinnan Summer Rockissa (1989), Roskilden festivaaleilla (1992), Austinin South By Southwest -tapahtumassa sekä sadoilla klubeilla Lontoon Marqueesta (1989) New Yorkin legendaariseen CBGB:siin (1991).

Vielä Amerikan seikkailuidensa jälkeen Hearthill jatkoi intohimoisesti musiikin tekemistä julkaisten albumit "Lost In The Limbo Zone" (1992) ja "Lost Tune Fish" (1995).


Kolmekymmentävuotistataivaltaan juhlistaakseen Hearthill julkaisee Svart -levy-yhtiön kautta "The Lost Tapes '92" -vinyylialbumin. Levy sisältää Hearthillin legendaarisen Tikkurilan Vernissa -klubin livetallenteen, jolla bändi esitti keikalla 13 uutta levyttämätöntä kappaletta. Keikka on taltioitu 30.1.1992.

The Lost Tapesin Hearthill on hulvattoman energinen, progressiivinen ja juureva. Jussi Sydänmäki on lauluteksteissään epätoivosta huolimatta veijarimainen. Laulussa on latausta ja voimaa ja Sydänmäki soittaa komppikitarana myös Telecasteria, joka tuo soundiin oman kulmikkaan rytminsä. Samuli Laiho rokkaa kitarallaan ja tunnelmoi myös slidellä. Ufo Mustosen viulu on sovitettujen viulustemmojen sijaan rockpelimannihenkisesti kehissä. Rytmiryhmä Jukkis Kiviniemi ja Heikki Tikka jytäävät svengaavana ihmiskoneena.

Hearthill on:

Jussi Sydänmäki – laulu, kitara
Samuli  Laiho  –  kitara,  taustalaulu
Ufo  Mustonen  –  viulu
Jukkis  Kiviniemi  –  basso,  taustalaulu
Heikki  Tikka  –  rummut,  taustalaulu

Pakkasukko Pakkasukko Blues`N Jazz -festivaali pidetään Kemissä 29.1.-2.2.2020. Kyseessä on festivaalin 15. juhlavuosi. Pääesiintyjäksi on buukattu amerikkalaisrokkari Robert Gordon, joka esiintyy perjantaina 31.1.2020.

Rokkarilegenda Robert Gordon Pakkasukko Blues n´ Jazziin

Robert Gordon (vas) ja Darrel Higham nähdään Kemin Pakkasukko Blues´n jazzissa.

Kemin tasokas rytmimusiikkifestivaali järjestetään tammi-helmikuun taitteessa jo 15. kerran.

8.11.2019
Perinteisen rock and rollin ystäville on luvassa tasokasta tarjontaa tammi-helmikuun taitteessa järjestettävässä Pakkasukko Blues n´ Jazzissa. Jo 15. kertaa, jälleen komeasti viisipäiväisenä pidettävän rytmimusiikkifestivaalin ensimmäinen esiintyjäjulkistus on yhdysvaltalainen legendarokkari Robert Gordon, joka esiintyy Kemissä brittikollegansa Darrel Highamin kanssa.

Kaksi genren merkittävintä artistia on siis yhdistänyt voimansa tavalla, joka tuskin jättää ketään kylmäksi. Kemin lisäksi kaksikko esiintyy talven vierailullaan ainoastaan Helsingin Savoy -teatterissa. Kemissä he nousevat lavalle perjantaina 31.1.2020.

Alan veteraaneihin lukeutuva Robert Gordon ei esittelyjä juuri kaipaa. Jo kauan ennen Stray Catsia Gordon teki rockabillya tunnetuksi yhdessä kitaristisuuruuksien Link Wrayn ja Chris Speddingin kanssa. Discopopin hallitessa listoja kesällä 1977 Gordonin klassinen rock’n’roll -single Red Hot tarjosi jotain ihan muuta. Eloisasta sinkusta tuli yllätyshitti, joka avasi ovia myös muille rockabillynimille The Stray Catsista Shakin’ Stevensiin asti. Sinkkua seuraavilla klassikkoalbumeillaan Robert Gordon saavutti suorastaan ikonisen aseman rockabillyn elvyttäjänä, jota kappaleet Rockabilly Boogie ja The Way I Walk vahvistivat.

Gordonilla on ollut taustallaan myös varsin nimekkäitä tähtiä. Esimerkiksi Bruce Springsteen ja Iggy Pop ovat kirjoittaneet hänelle kappaleita, Springsteenin kanssa Gordon on esittänyt parikin duettoa. Gordon on nähty myös valkokankaalla. Vuonna 1981 hän tähditti elokuvaa The Loveless yhdessä näyttelijä Willem Dafoen kanssa.


Gordon ei ole urallaan suostunut kompromisseihin ja vielä 72-vuotiaanakin hän on iskussa. Gordonin Teksasin Austinissa 2014 levytetty I'm Coming Home muistuttaa soundeiltaan hänen ensimmäistä vuonna 1977 tehtyä albumiaan Robert Gordon with Link Wray. Gordonin syvä, resonoiva baritoni soi yhä edelleen komeasti ja vakuuttavasti.

Kitarasoundistaan tunnettu Darrel Higham on tehnyt yhteistyötä mm. Jeff Beckin ja Imelda Mayn kanssa. Gordonin ja Highamin yhteiskiertueet ja artistien keskinäinen kemia saivat osakseen ylistäviä arvioita.


Pakkasukko Blues n´ Jazz
järjestetään 29.1.-2.2.2020. Pääpaikkana on edelleen hotelli Merihovi ja ravintola Ankkuri, mutta tapahtuma levittäytyy kaupungin lähes jokaiseen ravintolaan ja moneen muuhunkin paikkaan. Laajaan ohjelmaan lukeutuvat edelleen muun muassa kouluvierailut, päiväkonsertit ja Pakkasukko goes Kulttuurikeskus -osio.

Teini-ikäinen tapahtuma on saavuttanut yleisön suosion. Paikallisten lisäksi tapahtuma houkuttelee paikalle vuosi vuoden jälkeen yhä enemmän kävijöitä myös kauempaa, mikä näkyy myös ensi vuoden hotellivarauksissa. Kahtena edellisvuotena tapahtuman pääilta on ollut loppuunmyyty.

15. juhlavuonna Pakkasukkoon saapuu Gordonin ja Highamin lisäksi paljon muita mielenkiintoisia artisteja, jotka julkistetaan lähempänä tapahtumaa. Tapahtuman järjestää Kemin Rytmimusiikin Ystävät ry.