Uutisia ja ajankohtaistietoa populaarimusiikin maailmasta Meri-Lapin näkökulmasta
Yhtye ei saapunut Kaarihallille, jossa tuhannet nuoret odottivat suosikkibändiään jopa aamukuuteen saakka.
4.1.2022
Perjantai 3. marraskuuta 1972 oli merkitty monen nuoren kalenteriin
isoin kirjaimin. Tuuona iltana tuhannet nuoret suuntasivat kulkunsa Tervolan Kaarihallille, joka oli tuon ajan merkittävin keikkapaikka Meri-Lapissa.
Luvassa oli jotain järisyttävää, kerrassaan harvinaista. Niin tapahtuikin, mutta
toisin kuin odotettiin.
Brittiyhtye The Sweet - yksi aikansa suosituimmista bändeistä - oli tulossa Tervolaan, siis ihan kotinurkille. Yhtye oli killunut saman vuoden aikana listojen kärkipaikoilla hiteillään
Poppa Joe, Little Willy ja Wig-Wam Bam. Jo edellisvuotena yhtye oli latonut tiskiin hitit Co Co ja Funny Funny.
Ei siis ihme, että purkkapopin kuninkaat kiinnostivat. Kaarihallille kerääntyi väkeä
kauempaakin, niin pohjoisempaa Suomesta kuin Oulustakin sekä Ruotsin puolelta saakka.
Itsekin olin käynyt ostamassa ennakkoon hyvissä ajoin kalliin 10 markan lipun Paavo Kuljun musiikkiliikkeestä Kemistä.
Aikalaisten mukaan Kaarihallille kerääntyi 2500-3000 ihmistä, jotkut puhuivat jopa kuudestatuhannesta paikalle saapuneesta. Itse en loppujen lopuksi pettymyksekseni paikalle päässyt, mistä lisää artikkelin lopussa.
Ilta siis päättyi valtavaan pettymykseen kaikkien osalta, niin suosikkibändiään odottaneiden nuorten kuin paikallisjärjestäjänä toimineen Tervolan Terävän osalta.
Yhtye ei nimittäin saapunutkaan
paikalle ja aikansa suurin pop-skandaali oli valmis. Tapauksesta kirjoittivat niin paikallinen Pohjolan Sanomat kuin nuorten lehdetkin, kuten Suosikki ja Intro. Otsikkoihin oli revitty nuorten pettyneitä
kommentteja ja terveisiä yhtyeelle tyyliin "Vetäkää silkkihousut päähänne ja uikaa kotiiin.
Mitä oikein tapahtui?
Mutta mitä oikein tapahtui.
Sataprosenttista totuutta ei taida tietää kukaan yhtyeen ainoaa elossaolevaa alkuperäisjäsen Andy Scottia lukuunottamatta: Ja sitä hän ei ole kertonut.
Varmaa on se, että yhtye ei koskaan esiintynyt
Tervolassa. Joidenkin tietojen mukaan yhtye kävi paikalla, mutta totesi, etteivät lavalle tuodut vahvistimet riitä heille. Tämä on kuitenkin varsin epätodennäköistä. Uskottavampi selitys on se, että muutenkin
epäonnisella Suomen kiertueellaan yhtye jumittui jo muutaman biisin jälkeen keskeytyneen Ylivieskan keikan jälkeen Oulun seudulle ryyppäämään ja remuamaan. Paikaksi on mainittu Kempeleen Pohjankievari ja toisten tietojen
mukaan Oulun Arina.
Bändin piti nimittäin alkuperäisten suunnitelmien mukaan lentää Ylivieskasta Tervolaan helikopterilla, mutta Pohjois-Pohjamaalla vallinnut lumituisku esti helikopterin käytön. Niinpä bändi
pakattiin taksiin ja auton nokka osoitti kohti Tervolaa. Lumisateinen sää ei ollut autokyydilläkään brittipoppareille mieleen, sen on kerrottu jopa pelottaneen heitä, minkä takia he olivat kieltäytyneet jatkamasta matkaa.
Huonot merkit ilmassa
Ylivieskan keikka keskeytyi 15 minuutin soittamisen jälkeen kun rumpali Mick Tucker oli heittänyt rumpukapulan yleiön joukkoon ja kapulan saanut oli
heittänyt sen takaisin lavalle, jolloin se oli osunut Tuckeria silmän seutuville. Episodin jälkeen yhtye oli pitänyt lavalle neuvottelun ja poistunut lavalta ja keikka jäi siihen. Sitä ennen yhtye oli diivaillut ja vaatinut majapaikkansa
uima-altaan täyttämistä, valittaneet keikkapaikan vahvistimia alitehoisiksi ja viettäneet pitkän aikaa myös keikkakuteidensa valinnassa. Laulusolisti Brian Connollyn pukupussikin oli kateissa.
Jo tätä ennen
olivat huonot merkit ilmassa. Bändin lento Helsingistä Ouluun myöhästyi, koska Lontoon kone saapui Seutulaan myöhässä. Ylivieskaan yhtye saapui peräti kolme tuntia myöhässä. Alkuperäisen aikataulun
mukaan yhtyeen piti soittaa Tervolassa klo 01.00 - 2.30.
Eikä kiertue sujunut mitenkään mallikkaasti keskeytyneen Ylivieskan ja väliin jätetyn Tervolan keikan jälkeenkään. Seuraavana päivänä
Turun Iskeri-klubin keikka myöhästyi ja jälleen yhtye urputti heikkotasoisista vahvistimista. Ja myös samaisen lauantain toinen keikka Helsingin työväentalolla myöhästyi ja keskeytyi. Ainoastaan sunnuntaina 5. marraskuuta
Helsingin Tavastian keikka sujui jotakuinkin suunnitelmien mukaan.
Aikalaisten muistoja
Palataanpa Tervolaan. Väkijoukko odotteli läpi yön Sweetiä saapuvaksi, osa jopa aamuviiteen
tai kuuteen saakka. Kansaa viihdyttivät kärsivällisesti tuntikausien ajan Battaglia Nobility ja Express-yhtyeet.
- Olimme paikalla velipojan Morris Minillä, muistaakseni Ipe, Moke, Pera ja mä.
Meille kerrottiin mikkien kautta, että he ovat tulossa helikopterilla jostain Pohjanmaalta, kun esiintyminen siellä päättyy. Siitäkin taidettiin ilmoittaa, että saapuminen viivästyy, kunnes tuli tieto, etteivät tule.
Oltiinhan sitä pettyneitä, vaikka meno oli koko illan mahtavaa. Olihan siellä soittotaitoisetkin bändit paikalla. Kyllä se täynnä oli Kaarihalli eikä niitä lippurahoja edes odotettu takaisin, kertoo kemiläinen
Markku Soppela.
- Olin paikalla koko illan. Olisihan se melkoista päästä näkemään Sweet livenä. Alkuillasta soittanut bändi jatkoi soittamista pidempään, mutten muista mihin asti.
Välillä kerrottiin, että Sweet tulee vähän myöhässä. Vielä puolen yön jälkeen ilmoitettiin, että bändi on tulossa. Lopulta kerrottiin, että rumpalilta oli rumpupalikka irronnut kädestä
ja osunut kitaristin silmään, josta johtuen hän ei voikaan soittaa, joten bändi ei tule ja ilta päättyi siihen. Jos oikein muistan, niin kello oli siinä vaiheessa jo noin kolme yöllä. Rahoja ei palautettu, vaikka
kävimme niitä vaatimassa. Taidettiin kävellä porukalla kotiin, koska taksia oli mahdotonta saada siihen aikaan yöstä. Matkaa oli noin 12 km, kertoo Tervolassa tuolloin asunut Tuula Kupari kokemuksistaan.
Raskasta oli järjestäjilläkin
Itseni lisäksi kaikki muutkaan, jotka olisivat haalunneet Tervolaan, eivät sinne päässeet.
- Olin niin kateellinen kun aika usea meidän luokalta
lähti kuuntelemaan Sweetiä. Itse olin tuon illan töissä E-grillissä. Koko illan mietin että on kyllä väärin täällä vääntää hampurilaisia kun muut jytäilee. No seuraavana päivänä
kuuli ettei bändi tullutkaan. Olin tyytyväinen mielessäni että olin töissä koko illan, kemiläinen Arja Korrensalo muistelee.
- Olin lähössä mutta onneks en lähteny kumminkaan, toteaa
niinikään kemiläinen Hannu Kalevi Ö.
Tuskaista oli myös järjestäjillä.
- Sweet-yö oli pitkä ja raskas. Puolenkymmentä poliisia oli pitämässä järjestystä yllä
ja apulaisnimismies oli koko yön rinnallani toimistossa. Vasta aamukahdeksalta pääsin nukkumaan, kertoo Tervolan Terävän Tauno Hiltula Arto Junttilan Poppia Väylän pyörteistä -kirjassa.
- Mutta näin jälkeenpäin ajatellen Sweet-homma oli monien onnettomien yhteensattumien summa, Hiltula tuumiskeli saatuaan tietoonsa illan aiemmat tapahtumat.
Express soitti virsiäkin
Huvittaviakin piirteitä jupakka sai aikaan.
- Siellä oli melkein 3000 ihmistä. Me soitettiin omat settimme ja lähdimme kotiin, mutta oululainen Express oli soittanut vielä viiden aikaan aamulla. Olivat vetäneet välillä
virsiä, kun omat laulut olivat loppuneet, Battagia Nobilityn kitaristi Jake Voutilainen kertoi Poppia Väylän pyörteistä -kirjassa.
Voutilaisen mukaan Sweet ei missään vaiheessa saapunut Tervolaan,
mutta yhtyeen Suomeen järjestäneen ohjelmatoimiston edustaja Benny Hermansson saapui puoli viiden aikaan, mutta hänkin umpihumalassa. Pohjolan Sanomien mukaan hänen mukanaan oli myös yksi yhtyeen edustaja, joka oli
kuitenkin Hermanssonin sekoilun aikana paennut lavalta yleisön joukkoon. PS:n uutisen mukaan poliisit pidättivät Hermanssonin julkisella paikalla pahennusta herättäneen tolkuttoman käytöksen johdosta.
Rokkineuvoksen tarina
Olin tosiaan ostunut lipun ennakkoon ja lähdössä Tervolaan. Ja sitten vanhemmat eivät päästäneet minua lähtemään, pari kuukautta aiemmin 13 ikävuotta täyttänyttä
Sweet-fania paikalle. Bussikyydillä olisin mennyt. Ei auttanut kiukuttelut eikä itkut, vaan vanhempien tahtoon oli tyydyttävä. Yritin kyllä kiellon jälkeenkin vaivihkaa liueta kotoa Tervolaan, mutta vanhemmat äkkäsivät
lähtöni, lähtivät autolla perään ja noukkivat minut kyytiin. Vastasataneesta lumesta jälkiä oli helppo seurata.
Pettymyksen suuruutta ei voi kuvata. Se oli valtava.
Seuraavana päivänä kuultuani
ettei Sweet ollut tullut paikalle olin sikäli helpottunut, etten ollut menettänyt mitään, mutta samalla häpesin suuresti yleisönsä pettäneen suosikkibändini tempausta.
Näin Sweetin livenä ensimmäisen
kerran vasta vuonna 1991 Lahdessa nuorten Äksön-messujen yhteydessä. Tosin tuolloin yhtyeessä oli jäljellä enää yksi paraatinelikon jäsenistä, kitaristi Andy Scott. Mutta silti, oli hienoa kuulla suosikkibändini
hittibiisit edes yhden alkuperäisjäsenen soittamana. Toisen kerran näin Sweetin kolme vuotta myöhemmin juhannuksena 1994 Joensuun laulurinteellä.
Juttu teiniunelmasta
Anyway,
tuon Lahden keikan jälkeen kirjoitin laajan viikonvaihdejutun Pohjolan Sanomiin. Jutussa kerroin kaikki tapahtumat vuoden 1972 Tervola-jupakasta ja siitä, miten en päässytkään paikalle sekä fiilikseni vuoden 1991 keikasta.
Jutun otsikoksi laitoin "Teiniunelma, joka toteutui - 17 vuotta myöhemmin".
Sittemmin hoksasin, että minullahan tuli otsikkoon mukaan karkea laskuvirhe. Muistoissani Sweetin Tervolan keikan oli vuonna 1974, kun se todellisuudessa
oli 1972. Niinpä otsikossa olisi pitänyt lukea - 19 vuotta myöhemmin.
Kaikesta huolimatta Sweet on edelleen yksi suosikkiyhtyeitäni, jonka musiikkia kuuntelen aika ajoin, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Sweet-jupakkaan liittyen tässä linkki ihan mielenkiintoiseen keskusteluun muusikoiden net -sivustolle: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=3&t=226105&o=20
Ja tässä linkki Oulun Pop History-sivustolle, jossa yksi näkökulma Sweetin Ylivieskan keikan tapahtumiin: https://oulupophistory.wordpress.com/2012/01/04/sweetin-konsertti-ylivieskassa-talvella-1972/
Lehtileikkeet: Pentti Korpelan arkistot.
Pakkasukko Blues N`Jazz järjestetään Kemissä kahden koronavuoden tauon jälkeen. 8.-12. helmikuuta pidettävään kansainväliseen rytmimusiikkifestivaaliin on kiinnitetty kaikkiaan 22 esiintyjää. Tapahtuma järjestetään nyt 16. kerran.
– Fiilis on totta kai innostunut, kun päästään taas tuomaan tapahtuma kaupunkiin täysimittaisena ja suurempana kuin koskaan, kuvailee promoottori Antti Pasanen, joka on vastannut artistikiinnityksistä Tuomas Laajoen kanssa.
Pasasen mukaan luvassa on monipuolinen kokonaisuus, jossa eri rytmimusiikin lajit lyövät kättä toisilleen. Tapahtuman koosta kertoo paljon se, että mukana on lähemmäs sata soittajaa. Pelkästään perjantain ja lauantain tapahtumissa esiintyy 60 muusikkoa.
– Tällä kertaa uutena juttuna on ska-henkinen rhythm'n blues, jota edustaa tukholmalainen The Beat from Palookaville. Kovan menon aikaan saa varmasti myös eteläsuomalainen kahdeksanhenkinen rhythm and blues- ja rock and roll -yhtye Million Dollar Tones. Mr. Breathless trio tuo mukanaan Jerry Lee Lewisin pianoboogiewoogieklassikot ja on luvannut vetää myös viime Pakkasukon päätähden, syksyllä menehtyneen Robert Gordonin biisejä. Helsinkiläinen Constantine & Call Operators on mielenkiintoinen tuttavuus, joka vastikään julkaisi erittäin kovan uuden 50's -henkisen soul ja rhythm & blueslevyn.
Modernia irish folkia
Pasanen nostaaa esiin myös englantilaisen The Trials of Cato -yhtyeen.
– He soittavat modernia irish folkia, jota meillä ei ole ennen ollut. Bändin edellinen levy valittiin vuoden folklevyksi Englannissa, jota voi pitää aika isona meriittinä. Heitä on kutsuttu folkin uudistajiksi ja siksi heistä on käytetty luonnehdintaa folkin Sex Pistols. Bändin löytäminen festareille oli jo sinänsä niin monen sattuman summa, että olin vähän pakkoraossa pyytää heidät mukaan, kun löysin heidän keikalleen Leedsissä marraskuussa. Uskon, että moni yllättyy heistä positiivisesti, Pasanen kertoo.
22-Pistepirkko ensimmäistä kertaa Kemissä
Ensimmäisenä esiintyjänä julkistettiin 22-Pistepirkko, joka tekee Pakkasukossa pitkän uransa ensimmäisen Kemin keikan.
– Legendaarinen, kulttimainetta nauttiva 22-Pistepirkko sopii meidän ohjelmaan kuin nenä päähän, sillä haluamme hiukan erottua massasta ja tarjota yleisölle erilaisia elämyksiä, Pasanen luonnehtii.
Pasanen painottaa, että muutaman vuoden keikkatauolta palannut kovaa suosiota myös Suomen ulkopuolella nauttiva 22-Pistepirkko oli siksi helppo valinta.
– Odotukset heidän suhteensa ovat kovat ja uskon, että heitä saavutaan katsomaan varmasti myös kauempaakin ja paikalle tulee ehkä myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät blues & jazz festareilla muuten käyneet.
Hollantilaista karismaa
Bluesin nälkään on tällä kertaa tarjolla hollantilainen Little Boogie Boy and his Blues Band.
– Hän ei nimestään huolimatta ole mikään pieni mies, ei myöskään taidoiltaan. Rytmikkään bluesin erikoismies, kitaristilaulaja Hein ”Little Boogie Boy” Meijer on karismaattinen lavaesiintyjä, joka vauhdikkaalla lavashowllaan ja iloisella asenteellaan tempaa yleisönsä mukaan ilonpitoon. Pasanen tietää ja lisää, että Euroopan ehdottomaan blueseliittiin kuuluva Hein innostui mustan musiikin rytmeistä jo lapsena ja liidasi ensimmäistä blues-yhtyettään jo varhaisessa teini-iässä.
Kokemusta siis on.
Lauantain illan Ankkurissa päättää Jo' Buddy and The Downhome Kings Pakkasukko All Star Band.
– Bändin runkona on Jo' Buddyn (kitara), Jaska Prepulan (basso) ja Tyko Haapalan (rummut) muodostama kolmikko, jonka ympärilleen Jo' Buddy kokoaa festarin artistivieraista jamikokoonpanon, jonka voi kuvitella olevan kova luokkaa ja näkemisen arvoinen, Pasanen mainitsee.
Ensimmäistä kertaa yhtenä festaripaikkana mukana olevassa Ramonassa on luvassa lauantaina keskiyön aikaan 60's -henkistä Beatles-surfing meininkiä The Jarnos -yhtyeen toimesta.
– Omaan rautalankasettinsä jälkeen kemiläislähtöinen muusikko Pekka Tiilikainen liittyy joukkoon ja ilta jatkuu The Renegadesin hengessä ja kuullaanpa setissä myös Pekan omaa tuotantoa.
Ramonan illan päättää karismaattinen laulaja ja kitaravirtuoosi Dimitri Keiski, joka saa taustalleen paikallisen kovan luokan The Stumble Boys -bändin. Remun rock'n roll prinssiksi nimeämältä Keiskiltä kuullaan rokkiklassikoita, bluesrockia ja Keiskin omaa tuotantoa.
Lumilinna kuin tehty festaripaikaksi
Ramonan ohella toinen Pakkasukon uusi esiintymismesta on Lumilinna, jonka lavalle lauantaina 11.2. klo 19 nousee muun muassa Johanna Iivanainen, jonka taituruutta ja kuulasta lauluääntä moni on varmasti odottanut pääsevänsä kuulemaan livenä. IIvanaisen ohella Lumilinnassa esiintyvät Constantine & the Call Operators, The Beat from Palookaville (SWE) ja The Trials of Cato (UK), joka esiintyy myös perjantaina Merihovissa.
Idea levittää tapahtumaa kaupunkifestarimaisesti uusiin paikkoihin eri puolille kaupungin keskustaa lähti Pasasen mukaan siitä, että järjestäjät ovat todenneet, että se toimii pienten etäisyyksien Kemissä hyvin.
– Näin myös kuluja saadaan jaettua ja lisää yleisökapasiteettia, Pasanen painottaa. Hänen mukaansa molemmissa uusissa esiintymispaikoissa on hyvät ja ja isot fasiliteetit.
– Esimerkiksi Lumilinna on kuin tehty tämän tyyppiseen tapahtumaan. Ideana on, että ihmiset tulisivat lauantaina ensin Lumilinnaan, jonka jälkeen ihmiset pääsevät valitsemaan haluamansa ohjelman tai voivat seikkailla paikkojen välillä, sillä samalla lipulla pääsee kaikkiin paikkoihin. Ihan
kaikkea loppu-illan ohjelmaa ei ehdi ilman aikakonetta näkemään, mutta halutessaan kaikkia ehtii kokemaan, Pasanen mainitsee.
Lumilinnalle on tulossa oma taksitolppa, joka helpottaa kyydin saantia.
– Tutkimme myös mahdollisuutta shuttle-bussiin, jotta välien siirtyminen olisi jouhevaa, Pasanen lisää.
Jamit mahtavia elämyksiä
Pasanen uskoo, että kaikkien aiempien Pakkasukko-festivaalien kävijät tietää, että tapahtumassa yhdistyvät hyvä musiikki, mukavat ihmiset ja lämminhenkinen ilmapiiri, jota tullaan katsomaan kauempaakin Kemin ulkopuolelta.
– Haluan muistuttaa vielä, että myös Pakkasukon monet jamit ovat aina mahtavia elämyksiä. Esimerkiksi lauantai-iltapäivän iltapäivän After Blues -tapahtuma Sataman Krouwissa oli viimeksikin lähes uskonnollinen kokemus.
Järjestäjät nostavat vielä ohjelmasta esille muutaman herkkupalan osanottosuosituksin. Ne ovat:
- Pakkasukko goes Kulttuurikeskus keskiviikkona klo 18.00-20.30. Esiintymässä pop- & jazzkonservatorio Lappian yhtyeet Soul Fantasy, Blues Otters sekä Soul Seals.
- Pakkasukon avausklubi Sataman Krouwissa 9.2. Esiintymässä Vietnam Twist tribute to Laika & the Cosmonauts, Vies Vignette sekä Mind busters klo 19-22.
- Pakkasukon Karonkka ja päätösjamit 12.2. CafeBarKinossa klo 19.-22.
Pakkasukko Blues N`Jazzin kahden päivän lippu maksaa 70 €, joka on varsin edullinen. Päivälippu ennakkoon ostettuna maksaa 39 € ja ovelta 45 €. Lippuja myy ennakkoon Tiketti. Tapahtuman järjestää entiseen tapaan Kemin Rytmimusiikin Ystävät ry.
16. Pakkasukko Blues N`Jazzin esiintyjät:
22 Pistepirkko, The Beat from Palookaville (SWE), The Trials of Cato (UK), Little Boogie Boy & his Blues Band (NED), Mr. Breathless Trio, Dimitri Keiski, Jo’Buddy & The Down Home Kings Pakkasukko All Stars, Funk Capital, The Blue Eye Factor, Constantine & the Call Operators, Johanna Iivanainen, Million Dollar Tones, The Jarnos, Pekka Tiilikainen, The Stumble Boys, The Good Stuff, Vies Vignette, Soul Fantasy, Blues Otters, Soul Seals, Vietnam Twist, Mind busters ja De Soto.
Lisätietoja esiintyjistä löytyy Pakkasukko Blues N`Jazzin ja Kemin Rytmimusiikin Ystävät ry:n
Facebook-sivuilta sekä tapahtuman nettisivuilta osoitteesta https://pakkasukkobluesnjazz.com/